Lue keskustelun säännöt.
Nykyiset kesätyöntekijänuoret luovuttavat kesken kesän - miten ihmeessä pärjäävät tulevaisuuden työelämässä?
17.07.2025 |
Heti alkuun: muistan itsekin, että meidän alalla kesätyöt eivät aina olleet helppoja. Oli hankalia ihmisiä, kuormittavia tilanteita ja monet asiat olivat nuorelle työntekijälle uusia. Kesätöihin tullessamme takana oli yleensä 1-4 vuotta yliopisto-opintoja tältä alalta. Kesätyöntekijöiden on tarkoitus tuurata lomalla olevia sekä olla vakituisten työntekijöiden apuna niissä tehtävissä, joissa voi olla. Jos kesätöissä oli minun opiskeluvuosinani rankkaa, niin asiasta avauduttiin läheisille, itkettiin kavereiden kanssa ja tarvittaessa oltiin hammasta purren loppukesä töissä, mutta sinniteltiin. Sitten seuraavana kesänä mentiin johonkin toiseen alan paikkaan, jossa oli mukavampi olla. Valmistumisen jälkeen suunnattiin näihin alan työpaikkoihin. Ekat vuodet oli rankkoja, mutta siinä ajassa oppi nopeasti parhaat työtavat ja työ keveni.
Millaista samalla alalla on nyt 15 vuotta myöhemmin? Ne nykyiset parikymppiset opiskelijat eivät kestä koko kesää töissä. Jäävät kesken kesän sairauslomalle, kun eivät selviä perustyötehtävässä, joka on heille henkisesti liian kuormittava. Tänä vuonna eräs kesätyöntekijä teki ennätyksen jäämällä sairauslomalle yhden ainoan työpäivän jälkeen, kun niin kovasti uuvutti. Jätti toiset työntekijät pulaan ja hoitamaan hänen työnsä. Vetosi siihen, kun on ollut niin rankkaa opinnoissa ja osa-aikatöissä kevään aikana. Jaksoi kuitenkin matkustella sairauslomansa aikana. Toinen taas ihmetteli, miksi häntä ei palkattu meille uudestaan, kun oli edellisenä kesänä ollut kuukauden sairauslomalla mt-syiden vuoksi. Kolmas oli toista viikkoa pois pelistä, kun romahti henkisesti sairaan kissansa lopettamisen jälkeen. Ja kun joku kommentoi, niin näitä tapauksia on ollut sukupuolesta riippumatta. Nämä nykyopiskelijat ajattelevat 100 % sitä, miltä itsestä tuntuu ja jos ei tunnu hyvältä/helpolta, niin jätetään homma kesken. Toki omaa fiilistä pitää jonkin verran kuunnella, mutta aikuisuus nyt vaan on sitä, että välillä on turhauttavia/ikäviä/epämukavia velvollisuuksia töissä (tai kotiarjessa).
Joku tulee tänne ihmettelemään, mistä tiedän näistä diagnooseista. Aika moni näistä nuorista työntekijöistä kertoo ihan avoimesti sairauslomansa syyn. Kauhulla odotan, kun tämä sukupolvi tulee työelämään opiskelujen jälkeen. Saadaan sitten me 35 v-65 v työntekijät hoitaa työt, jotka jäävät näillä tapauksilla hoitamatta. Todella on yritetty olla tukena, neuvoa ja opastaa heitä - ei siis ole jätetty yksin tai ilman perehdytystä.
Ja kun joku valittaa, että odotetaan opiskelijoilta täydellisyyttä. Ei odoteta, vaan sitä, että hoitavat työnsä, joihin heidät on palkattu.
Kommentit (242)
Kukaan ei ole seppä syntyessään, ohjeita "jätä omat asiat sinne kotiin", tämä opitaan vasta vanhempana. Koko ajan varpaillaan ei kehitä kenenkään itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa omasta it-alan työpaikasta. Meille ei tosin palkata pelkkiä kesätyöntekijöitä, vaan kaikki ovat pysyviä työntekijöitä, osa tekee lyhennettyä työaikaa ja opiskelee töiden ohella. Työ on sellaista, että se vaatii paljon perehdytystä. Huono työntekijä olisi sellainen, joka ei saa suutaan auki ja kysyttyä apua silloin, kun ei tiedä, mitä pitää tehdä. Näitä ei ole tullut pitkään aikaan vastaan, johtuuko alasta vai rekrytoinnin onnistumisesta, sitä en tiedä.
Minäkin nykyisin it-alalla. Kommentistasi tuli mieleen, kun vuosituhannen vaihteessa vaihdoin hoitoalalta it-alalle. Eka it-alan työpaikka. Mulle näytettiin ekana työpäivänä oma työpiste, kahvihuone, vessat, annettiin tarvittavat tunnukset sekä perehdytysmappi, kerrottiin, että mun työkokonaisuus on asia X ja sanottiin, että tuu kysymään, jos tulee jotain kysyttävää. Kun 20 vuotta sitä ennen oli tehnyt hommia hoito-alalla, jossa oli hyvin tarkkaan määritelty, mitä piti tehdä ja mitä sai tehdä ja joka paikassa oli sitten vielä ihan omat käytäntönsä, niin perehdytysmapin selattuani mietin, että enhän mä osaa edes kyysä yhtään mitään, kun en tajua, mitä mun tarkalleen ottaen pitäisi nyt alkaa tekemään. Lueskelin sitten sen päivän vielä firman intraa ja seuraavana päivänä kysyin, mitä ja miten mun nyt sitten pitäisi tehdä. Pomo sanoi, että saat ihan itse päättää eikä tällaista toimenkuvaa ole firmassa aiemmin edes ollut, joten saat luoda sen koko toimenkuvan ja työtavat ihan itse. Asiakkaat olivat terveydenhuollon puolelta ja kun tajusin, ettei ole mitään valmista mallia, niin sehän oli todella mielenkiintoinen ja haastava homma alkaa tyhjältä pöydältä luoda uutta juttua. Yksin siis tein sen koko homman, mutta kun tulee ihan erilaisesta työkulttuurista täysin päinvastaiseen työkulttuuriin, niin kyllä sitä vähän hämmentyy. Ja olin siis jo 39v vaihtaessani alaa eli työkokemusta oli kyllä monistakin työpaikoista, mutta vain sote-puolelta julkisella sektorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä sitä omaa käytöstään, kun puhutaan nuorten ongelmista. Ei ne ole tyhjästä tulleet..
Onko minun syyni, jos minua 15 vuotta nuoremmilla on paljon mt-ongelmia? En minä ole heitä kasvattanut.
Ap
Onnittelut, olet sietänyt paskoja työoloja aikoinasi ja nyt märiset siitä, kun toiset eivät suostu samaan. Tässä on kaksi eri katsontakantaa: sinun, joka mieltää paskaa niskaan ottamattomat kesäsijaiset vellihousuiksi, ja ne kesäsijaiset, jotka eivät suostu ottamaan sitä paskaa niskaan vain sen takia, että "niin kuuluu tehdä".
Etkö osaa muuta toistella kuin paskaa.
Taidat olla tosi haluttu työntekijä 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ollut päivääkään töistä pois näiden 20 työvuoden aikana.
N35
Tästä ei sitten mitään sankarin viittaa saa, mutta jos itse on tyytyväinen, niin sitten, kuolinvuoteella ihmiset katuvat eniten liiallista työntekoa.
Ja tämäkö oikeuttaa laiskotteluun työpaikalla ja rokulipäivien pitämisen, kun ei halua tai jaksa mennä töihin?
Ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hyvä kehityssuunta, että nuoret tietävät oikeutensa eivätkä alistu mihin tahansa paskaan. Ennen vain kiltisti nieltiin henkinen väkivalta, seksuaalinen ahdistelu jne. jne. "Älä nyt ole tosikko"
Eivät alistu mihin tahansa paskaan? Onko työnteko paskaa? Siitähän aloituksessa oli kyse.
Sun kanssa työnteko kyllä olisi 100% todennäköisyydellä aika paskaa.
Ad hominem. Etkö tosiaan muuhun pysty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on murroksessa. Zetat eivät enää suostu siihen, mihin millenniallit. Enää ei ole ok, että työllä vedetään itsensä piippuun, joustetaan loputtomasti oman vapaa-ajan/henkisen jaksamisen kustannuksella. Hyvä muutos. Se on toki toinen juttu, mitä se tarkoittaa muiden työntekijöiden ja työelämän kannalta.
Työelämän muuttuminen ei kuitenkaan ole se pointti, miksi nuoret eivät kestä jatkuvaa työntekoa. Työelämä on aina ollut muutoksessa, vanhemmankin polven aikana. Kaiki muuttuu koko ajan, se on aina ollut näin.
Kyllä se syy on siellä kotikasvatuksessa, jossa lapselta ei vaadita epämiellyttävienkin asioiden sietämistä. On vältetty lapsen kieltämistä, pahan mielen tuottamista, on opetettu, että lapsi on maailman napa, joka saa määrätä ja jonka ei tarvitse kantaa vastuuta mistään, saa aina tahtonsa perille ja jolle sanoitetaan kaikki pahan mielen tunt
Juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä sitä omaa käytöstään, kun puhutaan nuorten ongelmista. Ei ne ole tyhjästä tulleet..
MT-ongelmista on tullut muotisyy olla tekemättä mitään. Ei sellaisia ollut ennen ja jos oli niistä ei puhuttu eikä ne vaikuttaneet töidentekohalukkuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä sitä omaa käytöstään, kun puhutaan nuorten ongelmista. Ei ne ole tyhjästä tulleet..
MT-ongelmista on tullut muotisyy olla tekemättä mitään. Ei sellaisia ollut ennen ja jos oli niistä ei puhuttu eikä ne vaikuttaneet töidentekohalukkuuteen.
Sosialistisessa maassa asiakkaana olo on nykyään tämmöistä. Ei tarvitsee tehdä mitään jos ei kiinnosta. Joku muu tekee ja maksaa haluttomien puolesta.
Tän päivän Hesarissa artikkeli kuinka Z-sukupolvi muuttaa työelämää. Hei, työelämä voi olla myös tasapainoista vapaa-ajan välillä, kivaa ja ei paineistavaa. Esimiehet voivat olla mukavia. V*tuttaako tässä se, että nuoremman sukupolven ei tarvitse kärsiä samasta mitä vanhempi sukupolvi on joutunut?
Se ei todellakaan ole mikään ylpeilyn aihe, miten pitkiä päiviä on tehty ilman taukoja nälässä ja miten esimiehet on olleet kovia. Silloin asiat on olleet pielessä ja ne esimiehet/työnantajat perseestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on kaksi teiniä. Toisella meni eilen töissä yllättäen 3 tuntia tavallista pidempään. Piti saada asiakkaalle työ valmiiksi niin teki niin kauan että työ valmistui. Toinen taas haki kesken päivän kotoa traktorin ja erityisiä kiinnikkeitä kun työpaikalla piti nostaa iso koneen osa ja työpaikan nostimet ei riittäneet.
Mitä olen kuullut meidän teinien työnantajilta/työkavereilta niin ei kukaan ole valittanut laiskaksi ym. Edellisenä kesänä toiselle soitti pomo lomalta ja kertoi mitä asioita saisi sinä päivänä tehdä töissä. Kun asia oli selvä niin poika kysyi että lisäksi varmaan tuuraan työkaveria x joka poissa. Pomo yllättyi kun ei ollut huomannut että tämä poissa ja totesi että tottakai ja tämän työt tärkeämpiä mitä muut annetut ja kyseli vielä osaako tuurata. No poika kertoi että oli edellisenäkin päivänä tuurannut tuon tekijän (pomo ei ollut huomannut viestiä että vakkari sairaana edellisenä päivänä) vaikka kukaan ei pyytänyt ja pomo lomalla.
Nuoria on monenlaisia ja älkää lytätkö heidän osaamistaan ja motivaatiota jo etukäteen. Jos heihin suhtautuu reilusti niin monet selviävät hyvin töissä, ei toki kaikki. Itse teen töitä nuorten parissa ja suurin osa on tosi mukavia ja tekevät hyvin asioita kunhan saadaan motivaatio ja kaikki muu kohdalleen. Mitä reilummin ja positiivisemmin heihin suhtautuu niin sen helpommin yhteistyö sujuu. Ja joskus on alkuun tuntunut että nuori ei kiinnostu ollenkaan ja ei saa yhteyttä mutta kun sitkeästi on ystävällinen ja auttaa niin sitten huomaan että nuori onkin vain niin ujo ja ongelmat oli siitä johtuvia.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa omasta it-alan työpaikasta. Meille ei tosin palkata pelkkiä kesätyöntekijöitä, vaan kaikki ovat pysyviä työntekijöitä, osa tekee lyhennettyä työaikaa ja opiskelee töiden ohella. Työ on sellaista, että se vaatii paljon perehdytystä. Huono työntekijä olisi sellainen, joka ei saa suutaan auki ja kysyttyä apua silloin, kun ei tiedä, mitä pitää tehdä. Näitä ei ole tullut pitkään aikaan vastaan, johtuuko alasta vai rekrytoinnin onnistumisesta, sitä en tiedä.
Minäkin nykyisin it-alalla. Kommentistasi tuli mieleen, kun vuosituhannen vaihteessa vaihdoin hoitoalalta it-alalle. Eka it-alan työpaikka. Mulle näytettiin ekana työpäivänä oma työpiste, kahvihuone, vessat, annettiin tarvittavat tunnukset sekä perehdytysmappi, kerrottiin, että mun työkokonaisuus on asia X ja sanottiin, että tuu kysymään, jos tulee jotain kysyttävää. Kun 20 vuotta
Työntekijän ja asiantuntijan ero. Työntekijä pitää opastaa tehtävään. Asiantuntija tekee tehtävän itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tän päivän Hesarissa artikkeli kuinka Z-sukupolvi muuttaa työelämää. Hei, työelämä voi olla myös tasapainoista vapaa-ajan välillä, kivaa ja ei paineistavaa. Esimiehet voivat olla mukavia. V*tuttaako tässä se, että nuoremman sukupolven ei tarvitse kärsiä samasta mitä vanhempi sukupolvi on joutunut?
Se ei todellakaan ole mikään ylpeilyn aihe, miten pitkiä päiviä on tehty ilman taukoja nälässä ja miten esimiehet on olleet kovia. Silloin asiat on olleet pielessä ja ne esimiehet/työnantajat perseestä.
Perseestä, vituttaa, paskaa jne.
Sivistynyttä kielenkäyttöä vassarilta.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa omasta it-alan työpaikasta. Meille ei tosin palkata pelkkiä kesätyöntekijöitä, vaan kaikki ovat pysyviä työntekijöitä, osa tekee lyhennettyä työaikaa ja opiskelee töiden ohella. Työ on sellaista, että se vaatii paljon perehdytystä. Huono työntekijä olisi sellainen, joka ei saa suutaan auki ja kysyttyä apua silloin, kun ei tiedä, mitä pitää tehdä. Näitä ei ole tullut pitkään aikaan vastaan, johtuuko alasta vai rekrytoinnin onnistumisesta, sitä en tiedä.
Minäkin nykyisin it-alalla. Kommentistasi tuli mieleen, kun vuosituhannen vaihteessa vaihdoin hoitoalalta it-alalle. Eka it-alan työpaikka. Mulle näytettiin ekana työpäivänä oma työpiste, kahvihuone, vessat, annettiin tarvittavat tunnukset sekä perehdytysmappi, kerrottiin, että mun työkokonaisuus on asia X ja sanottiin, että tuu kysymään, jos tulee jotain kysyttävää. Kun 20 vuotta
Sait sentään perehdytysmapin. Minulle näytettiin vain pulpetti jossa kone odotti ja kerrottiin että 2 kk aikaa tehdä ohjelmistot jonka jälkeen lähdet Saksaan niitä käyttöönottamaan. Tästä ensimmäisestä alani työkokemuksesta on 35 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun palkkaa kesätyöntekijöitä työhön, jossa ei vaadita pitkälle vietyä erikoisosaamista, kannattaa palkata maaseudulla kasvaneita. Ne eivät pelkää työntekoa ja ovat oppineet pienestä pitäen tekemään myös epämiellyttäviä asioita. Kaikista huonoin ratkaisu on palkata kerros- ja rivitalojen kasvatteja, niillä on aina peukalo keskellä kämmentä.
Mun mielestä nämä "ennen oli kaikki paremmin!" ja "minähän hiihdin lapsena 40 kilometria kouluun! nih! jämpti!" ovat aika huvittavia :)
En yhtään ihmettele ettei kesäduunit kiinnosta nykyajan nuoria kun voi tienata rahaa muillakin tavoilla. 30-40 vuotta sitten oli pakko sinnistellä näissä hirveissä työolosuhteissa... nykyään ei tarvitse, ja hyvä niin!
Oma lapsi halusi töihin jäätelökiskaan yms. mutta sanoin suoraan ettei se mikään kiva duuni ole. Ihmettelin aikoinaan sitä miksi kaikki patistivat minua mäkkiin 18 vuotta täytettyäni, kukaan ei tuntunut tajuavan että kaikki eivät halua tämän tyyppisiä töitä.
Vierailija kirjoitti:
Työelämä on murroksessa. Zetat eivät enää suostu siihen, mihin millenniallit. Enää ei ole ok, että työllä vedetään itsensä piippuun, joustetaan loputtomasti oman vapaa-ajan/henkisen jaksamisen kustannuksella. Hyvä muutos. Se on toki toinen juttu, mitä se tarkoittaa muiden työntekijöiden ja työelämän kannalta.
Olen huomannut saman, olen itse nuori milleniaali ja omalla alalla on ollut ihan tavallista että on näennäisesti 37,5 h lakisääteinen työaika, mutta tosiallisesti päivät saattavat venyä useinkin pitkälle iltaan ja joskus viikonlopulle. Ei niistä tietenkään mitään makseta. Zetat lopettavat työnsä kun työaika loppuu ja näin on. Kyllä työelämä tulee muuttumaan kun aikaa hieman kuluu. Kun valtaosa ei enää suostukaan hyväksikäytettäväksi niin siinä on johtajilla mietittävää.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tunnista ongelmaa omasta it-alan työpaikasta. Meille ei tosin palkata pelkkiä kesätyöntekijöitä, vaan kaikki ovat pysyviä työntekijöitä, osa tekee lyhennettyä työaikaa ja opiskelee töiden ohella. Työ on sellaista, että se vaatii paljon perehdytystä. Huono työntekijä olisi sellainen, joka ei saa suutaan auki ja kysyttyä apua silloin, kun ei tiedä, mitä pitää tehdä. Näitä ei ole tullut pitkään aikaan vastaan, johtuuko alasta vai rekrytoinnin onnistumisesta, sitä en tiedä.
erehdytysmapin selattuani mietin, että enhän mä osaa edes kyysä yhtään mitään, kun en tajua, mitä mun tarkalleen ottaen pitäisi nyt alkaa tekemään. Lueskelin sitten sen päivän vielä firman intraa ja seuraavana päivänä kysyin, mitä ja miten mun nyt sitten pitäisi tehdä. Pomo sanoi, että saat ihan itse päättää eikä tällaista toimenkuvaa ole firmassa aiemmin edes ollut, joten saat luoda sen koko toimenkuvan ja työtavat ihan itse.
Jos ei juuri mitään kerrota eikä tiedä edes mitä työkaverit tekevät, niin sinähän olisit saattanut luoda toimenkuvan, joka on jo jollain toisella siinä työpaikassa.
Meidän parikymppiset kesätyöntekijät ovat pärjänneet aina hienosti. Otan aikaa perehdyttämiseen, muistan kehua ja haastan riittävästi. Kyllä se työyhteisökin vaikuttaa siihen jaksamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei ole typerämpää kuin nykyinen työelämä. Hyvä vaan jos nuoret kapinoivat sitä vastaan. Ihmiset tekee enemmän töitä kun koskaa ja ovat köyhempiä kuin koskaan, ja ovat vielä ylpeitä siitä.
Samaa mieltä. Noloa että on ylpeilyn aihe miten ennen on vaan "kestetty" mitä vaan. Ja sen perusteella kaikkien muidenkin sukupolvien tulee kestää. Sairaana työskentelystä tai joustamisesta ei mitään palkintoa tule.
Moni työpaikka on huono (niin työntekijäkin voi olla), miksi sitä pitäisi sietää?
Tietysti töihin pitää tulla ajoissa, työt pitää tehdä ja poissaoloista ilmoittaa. Nämä nyt ihan selvää.
Ei mitään hätää. Tekoäly ja EK ajaa työmarkkinat sellaiseen tilaan ettei mitään töitä oikein edes ole. Oman perseen kuvaaminen ja kerjääminen/varastelu on ne todennäköisimmät ansaintakeinot nuorille.