Puolison jatkuva pettäminen
20 vuotta yhdessä, yhteiset lapset ja koti. Annoin yhden pitkään jatkuneen pettämisen anteeksi, mutta nyt selvisi, että hänellä on ollut uusi salakumppani. Tämä toinen kertoi asiasta viestillä, kun olivat lopettaneet suhteensa. Puolisoni ei tiedä, että tiedän. Miten mä voin olla näin heikko, etten saa revittyä itseäni tästä liitosta irti? Miksi mä olen se, joka ajattelee lapsia oman hyvinvoinnin kustannuksella. Viimeksi puoliso sanoi, että minä teen päätöksen, eroanko vai annanko anteeksi. Nyt on vuorossa sama, jos kerron hänelle.
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Porvoon mies
Joo, punatakki
Vierailija kirjoitti:
Mistä vtusta löysit tuon narsistisen helmen joka on alistanut sinut henkisesti tuollaiseksi omaa ihmisyyttään ihmetteleväksi tiskirätiksi? Vaasasta?
Tiedät sellasen tyypin? Käräytä se kunnolla.
Joku tutkija on sanonu, että se mitä näkyy pitää kertoa luvulla 50. Niin saa todellisen luvun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen samaa; miten voit olla noin heikko? Mies rikkoo luottamuksesi yhä uudestaan, pitää sinua itsestäänselvyytenä. Seksuaalisesti hän ei selvästikään arvosta sinua yhtään; jo tuo saisi minut kauhistumaan - elää nyt ihmisen kanssa joka halveksuu ja alentaa minua tuolla tavoin! Mies pettää, koska ei välitä sinusta ihmisenä paskan vertaa - olet toki varmasti mahtava lastenhoitaja ja arjen mahdollistaja. Ja sen jälkeen hän vielä antaa sinun _päättää_. Voi hyvä ihminen: lähde nyt jo! Oletko sinä nainen vaiko kynnysmatto?
Ei pidä paikkaansa, ei pettäminen mitenkään välttämättä tarkoita sitä ettei välitä tai ei arvosta. Pettää voi myös, vaikka rakastaisi puolisoaan, kaipaa vain jännitystä tai vaikkapa parempaa seksiä.
Tai on addikti.
Minkäikäisiä lapsia? Vaikka silläkään ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa. Ette ainakaan anna heille hyvää parisuhteen mallia plus tuhlaat omia vuosiasi tuollaiseen pskaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies käyttä sua hyväkseen, siinä kaikki mitä sun pitää ymmärtää, lisäksi miten neuvoisin ystäväsi joka olis sun tilanteessa?
Millä tavalla käyttää hyväkseen? Jos kerran tietää ukon hommasta. Kortit on näytetty miehen osalta.
Vierailija kirjoitti:
Ajattele kokonaisuutta, onko liitto muuten hyvä? Jos ei, niin eiköhän se ollut sitten siinä.
Täh? Ei kai se ole hyvä kun pohja puuttuu ja perustuu toisen jatkuvalle epärehelliselle toiminnalle selän takana. Miten sellainen liitto voisi olla hyvä?
Vierailija kirjoitti:
Miehesi haluaa eron. Miksi et eroa. Hän on velvollisuudesta siinä, ei rakkaudesta.
Ei tollasilla ulkoilla oo velvollisuuksia. Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on jo tottunut menemään halujensa perässä.Jos ajattelisi perhettänne saati sinua ,ei olisi ottanut uutta salasuhdetta.
Johtuu siitä miten on kasvatettu eli ettei ole kasvatettu oikeisiin elämänarvoihin. Ei ole ollut hyvää miehen mallia tai ei ole oppinut itsekontrollia. Ap:n pitää tehdä niinkuin hänestä itsestä tuntuu oikealta. Neuvoja voi aina kysellä mutta päätös kuuluu kysyjälle. Neuvot voivat vinkata jotain, vaikka pohtia onko paras kysyä kumpi henkilölle on tärkeämpi puoliso ja perhe vai vapaus ja miten sen asian esittää.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Olisit onnellinen! Sulla on jännä mies, joka kelpaa myös muille. Jokaisen naisen unelma.😎
Kieroille valehtelijoita kelpaa, ehkä hiukka yksinkertaisille kans, ei muulle.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi paneskwllut sinuakin? Siis tullut kotiin sen toisen luota ja sitten sinun vuoro? Käy testeissä varalta,
Ei enää onnistu, ei oo onnistunu pitkiin aikoihin. Hyvä jos kelpaa muille tollanen sika.
H*lvettiin tommonen ukkeli elämästä ja HETI. Ei ole lastenkaan etu, kyllä ne näkee ja aistii joka päivä että sä et ole onnellinen.
Hyvä se on muita neuvoa. Jokaiselle tulee kyllä se hetki kun lähdön aika tulee. Jokaisella on erilainen murtumispiste. Älkää murehtiko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoon mies
Joo, punatakki
Puuhapete.
Miehet eivät halua ottaa eroa mutta tekevät halunsa selväksi toisin tavoin, odottaen että nainen tajuaa ottaa eron.
Et sinä ajattele lapsia tai lapsiesi hyvinvointia. Ajattelet omaa tilannettasi ja sitä, ettet halua muuttaa elämääsi. Haluat esittää marttyyria.
Vai kerrotko millä tavalla lapsille on muka terveellistä ja hyvää se, että sinä tietoisesti esität lapsellesi miehesi kanssa millaista on romanttinen parisuhde ja tietoisesti esität sitä niin, että mies saa pettää ja nainen vaan kärsii? Vaikka lapsesi eivät sitä tietäisi NYT he tietävät sen tulevaisuudessa, jossain vaiheessa.
Jos ajattelisit lapsiesi parasta, olisit jo lähtenyt ajat sitten.
Miksi uhraisit oman hyvinvointisi lasten takia kun se kuitenkin heihin heijastuu, että et ole onnellinen.
Jos annat tämänkin anteeksi, on 100% varma että pian pettää taas, koska antamalla jatkuvasti anteeksi, viestit että pettäminen on ok.
Ero. Olet onnellinen ja lapset myös. Isompana voi lapsille kertoa, että erositte kun isälle oli vieraat naiset tärkeämpiä kuin perhe.
Kunnioita itsensä sen verran, että et alistu kynnysmatoksi!
Semmottii ne on, pakkonaitetut miehet. Pakkolapset,pakkoperhe-elämä. Ei kukaan täysjärkinen mies kestä. Sillon mennään vieraisiin hetkeksi rentoutumaan. M32
Tuo viimeinen lause särähtää korvaani. Itse tyhmänä annoin useamma pettämisen tavallaan anteeksi, kun ei mies ei myöntänyt ja todisteita ei minulla ollut. Seksiä oli yllinkyllin meilläkin.
Vastuuvapauslauseke. Itse päätät jäätkö. Tällä mies oikeuttaa pettämisen. Sehän valitsi jäädä. Ei pettäjä ymmärrä että toinen jää rakkaudesta. Ja hommahan jatkui entistä törkeämpänä. Viimeisen kerran suutuin niin että huusin miehelle että en pysty enää koskemaan sinuun, kun tekee niin pahaa. Sinnehän se kipitti uusimman hoitonsa luokse ja sille tielle jäi. Kieltäen kaiken viimeiseen asti. Lähti kuulemma siksi kun olen niin rajoittava ja minun kanssani täytyy kokoajan miettiä mitä sanoo. No niinpä. Olis puhunu totta, niin ei tarvis... (Newsflash: ihmisestä tulee hermoheikko kun tälle valehtelee jatkuvasti).
Olen ihan palasina edelleenkin ja uusi naikkonen päivittää somea kuin viimeistä päivää kuinka he ovat toisensa löytäneet. (Tiedän, ei pitäisi stalkata). Järki sanoo että en minä mitään menettänyt, mutta kaipaan silti... Yritän hoitaa läheisriippuvuuttani omahoito-ohjelmalla ettei enää IKINÄ kävisi niin että jään kun pitäisi juosta. Tsemppiä aloittajalle.
Mikä on tilanteesi nyt? Onko mies vielä hoitonsa kanssa?
Ei tossa lapset voi hyvin, älä huijaa itseäsi.