Miten määritellään puolison elättäminen? Elättääkö mieheni minua kuten kertoo asian olevan.

Sinun terveyskulusi laskevat, kun pääset eroon miehestä. Sanon tämän vaikka kuinka monen naisen suulla. Sitten ehkä vahvistut ja löydät taas itsesi ja jotain järkevää työtä, etkä ole enää itsensä kadottanut äiti ja vaimo. 

Ei elätä. Jenkeissä on vain yhteiset rahat ja se että teillä on eri rahat, kertoo ettei kyseessä ole avioliitto vaan hyväksikäyttösuhde.

Tosiaan, mihin miehet rahat menevät?

Kirjoitit, ettei miehesi arvosta kotona tekemääsi työtä yhtään. Miehesi on tollo ja yksinkertainen.

Vierailija kirjoitti:

MIkä estää työntekosi? Ydinkysymyshän on se, miksi et halua töihin, miksi olet tehnyt elämästäsi tuollaisen.

Voit koska tahansa erota ja parantaa elämääsi, tosin päädyt toimeentulotuelle ja tarkkaan valvontaan, mutta eikö se olisi vain hyvä, että joku vahvempi huolehtii? Mies voisi jatkaa pitkiä työpäiviään ja tienaamistaan.

Valvontaan? Miksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No riittääkö sulle se 600 asumiseen, ruokaan, terveysmenoihin, puhelimeen, vaatteisiin, muuhun henkilökohtaiseen.... varsinkin kun olet itsekin elatusvelvollinen niitä lapsia kohtaan.

Ei tietenkään riitä. Mutta ei mieskään saisi kodin- ja lastenhoitajaa sillä rahalla mitä hän perheeseen nyt käyttää jos joutuisi ihan rahalla ne hankkimaan. Eikö miehen mielestäsi tarvitse osallistua omien lastensa hoitoon? Eihän hän niitä ehdi tai halua hoitaa jos on lähes aina töissä. Kaikkea ei lasketa vain ja ainoastaan rahan kautta, vaan yhteiseen perheeseen käytetyn ajan ja tekemisen kautta.

Ymmärrätkö, että sen miehen on pakko käydä töissä ja tehdä tuplapäiviä, kun toinen ei tee töitä. Jos lasten äiti kävisi töisssä, mies voisi tehdä lyhyempää työpäivää.

Tai sitten perheen kuluja on karsittava isolla kädellä. Auto pois, pienempi asunto, ei matkoja.

Vierailija kirjoitti:

Tätähän se todellisuus monesti on isojen tuloerojen perheissä. 

 

Naisten ei pitäisi suostua tällaisiin liittoihin. 

Motivoitunut mies on säästänyt perhettä varten ja voi allekirjoittaa helposti avioehdon, msisä korvataan naisen aika, sillä arvostaa sitä. Jos mitään tällaista ei ole havaittavissa, mies ei arvosta naista taloudessa. Tällöin on parempi pysytellä tiukasti erossa ja antaa miehen keskittyä juuri niihin asioihin, mitä arvostaa.

Suosittelisin eroamista mutta noilla työmäärillä miehesi on haudassa todennäköisesti 45v, joka tapauksessa viimeistään 50v iässä. Toki on mahdollista että ei ole töissä vaan kakkosperheensä luona. Sinuna selvittäisin mikä on totuus.

Ota nyt hyvä ihminen järki käteen raha-asioissa. Olet työtön, sulla ei ole rahaa. Puolisolla on velvollisuus jo lain mukaan elättää sinut. Lapset joka tapauksessa. Joten pistät luuserin maksamaan kuten hänen tuleekin sekä sinun että omien lastensa elatuksen. Törkeää käydä ruokajonossa kun et ole apua tarvitseva.

Vierailija kirjoitti:

Ero on paras ratkaisu. Sen jälkeen mies maksaa kahdesta lapsesta sinulle vähän alle 300 e/kk ja sinä maksat itse vuokran, vakuutukset, sähkön, netin, ruuan, vaatteet, lääkkeet, harrastukset jne.

Elämäsi muuttuu paljon paremmaksi, kun sinä ja lapset elätte lähiössä yksiössä ja jos käy huonosti, niin joudut menemään töihinkin.

Kannattaa tehdä laskuri, pitää on todella pienituloisen mies että tuo summa riittäisi elatukseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MIkä estää työntekosi? Ydinkysymyshän on se, miksi et halua töihin, miksi olet tehnyt elämästäsi tuollaisen.

Voit koska tahansa erota ja parantaa elämääsi, tosin päädyt toimeentulotuelle ja tarkkaan valvontaan, mutta eikö se olisi vain hyvä, että joku vahvempi huolehtii? Mies voisi jatkaa pitkiä työpäiviään ja tienaamistaan.

Ydinkysymyksistä on se, ettei mies maksa edes lastensa äidin lääkkeitä!

Tämä on erittäin yleistä. Moni nainen maksaa jopa raskauden kulut itse, vaikka mies usuttaisi tätä sairaalaan. Hyvä jos suostuu maksamaan lapsen lääkärikuluja.

Yksinkertaisesti suurin osa suomalaisista miehistä ei ole millään tasolla kypsiä tai kykeneviä perhe-elämään.

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu pahalta kun joudut hakemaan ruokaa ruokajonosta ja apua diakoniasta. Ensinnäkin, että mies on noin ahne ja lusmu. Hänen pitäisi kustantaa perheenne ruokamenot, ei yhteiskunta eikä seurakunta. Kun ollaan naimisissa ja yhteisiä lapsia miehen kuuluu osallistua myös ruokamenoihun. Todella nolo mies. 

Ja toiseksi ruokajonoissa on paljon niitä, jotka jäävät ilman, vaikka olisi oikeasti tarvetta. Diagoniassa sama. Nykyään on niin paljon hakijoita, että kaikille tarvitseville ei riitä apua. Miten voi olla, että diagoniassa ei tiedetä, että mies on siirtänyt rahaa toiselle tilille? Sehän näkyy, tiliotteet vaaditaan nykyään sielläkin. 

Minusta on kyllä jotenkin väärin, että perheenne saa noita apuja. Jos mies tekee pitkiä työpäiviä niin köyhyydestä ei ole silloin kyse. Nyt sanot suoraan miehellesi, että ruokajonoissa ja diagoniassa käynti loppuu ainakin sinun osaltasi. Jos mies on niin idiootti, ettei tajua, niin parempi

Olet ap joka keskustelee itsensä kanssa. Vinkki: se on diakonia.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No riittääkö sulle se 600 asumiseen, ruokaan, terveysmenoihin, puhelimeen, vaatteisiin, muuhun henkilökohtaiseen.... varsinkin kun olet itsekin elatusvelvollinen niitä lapsia kohtaan.

Ei tietenkään riitä. Mutta ei mieskään saisi kodin- ja lastenhoitajaa sillä rahalla mitä hän perheeseen nyt käyttää jos joutuisi ihan rahalla ne hankkimaan. Eikö miehen mielestäsi tarvitse osallistua omien lastensa hoitoon? Eihän hän niitä ehdi tai halua hoitaa jos on lähes aina töissä. Kaikkea ei lasketa vain ja ainoastaan rahan kautta, vaan yhteiseen perheeseen käytetyn ajan ja tekemisen kautta.

Ymmärrätkö, että sen miehen on pakko käydä töissä ja tehdä tuplapäiviä, kun toinen ei tee töitä. Jos lasten äiti kävisi töisssä, mies voisi tehdä lyhyempää työpäivää.

Tai sitten perheen kuluja on kar

Älä nyt viitsi olla tyhmä. Ei tuolla perheellä ole kummoisia kuluja. Miehen rahat menevät hänen oman omaisuutensa kartuttamiseen, kuten jo kävi ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei elätä vaan päinvastoin sinä mahdollistat hänelle tienaamisen ja rahan keräämisen itselleen. Jos hän hoitaisi itse lapsensa ja kotinsa hän ei pystyisi tekemään tuolla tavalla töitä. Jos joku muu kuin sinä hoitaisi ne hänelle, hän joutuisi maksamaan siitä huomattavasti enemmän kuin nyt. 

Olen täysin samaa mieltä. Mies ei vaan tätä suostu myöntämään. Tein aloituksen koska olen väsynyt tilanteeseen ja mies ei tule missään vastaan. Olen ehdottanut miehelle eron mahdollisuutta kun hän aina valittaa miten kalliiksi elättämiseni tulee. Mutta yllätys, yllätys, eroaminen ei miehelle käy.

Voisittehan te kokeilla toisin päin eli sinä meet töihin ja mies jää lapsia hoitamaan. Voisi olla ihan hyvä kokemus hänelle. Hän varmaan kuvittelee miesten tapaan ettei sulla mitään tekemistä siellä kotona oo senkun vaan pötköttelet sohvalla kaiket päivät.

Olisi hänelle aika silmiä avaava kokemus ja veikkaan ett aika pian tulis pyyntö tosta nykyiseen malliin takasin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi käyt leipäjonossa? Eikö miehen palkasta riitä rahaa ruokaan? Tottakai jos sinä vastaat ruuan ostamisesta, ja sulla on sitten jotain muita henkilökohtaisia laskuja maksettavana, rahaa ruokaan jää vähemmän, silloin miehen pitäisi joka tapauksessa antaa rahaa ruokaan. Ei kai hänkään, noin paljon töitä tekevänä halua syödä mitään päiväysvanhaa hävikkiruokaa jonka sinä haet ruokajaosta? 

Kyse ei ole siitä elättääkö hän sinut vai ei, vaan siitä miten teidän taloudessa  on kokonaisuudessa tuloja ja menoja, siihen talouteen kun kuuluu teidän kahden lisäksi myös teidän yhteiset lapsenne. Jos sulla ei olisi lapsia ja miestä, pärjäisit etuuksilla. Mutta koska teillä on lapsia ja mies on töissä, sun etuudet ei mitenkään riitä näillä hinnoilla edes ruokaan.

Ja tuossa pahinta on se, ettei mies arvosta sinua. Se on syy miksi lähtisin menemään. Mitä sinä tuol

Mitä varten hän säästää? Kai tiedät, että kaikki avioliiton aikana hankittu omaisuus on puoliksi sinun. Oletteko naimisissa?

Vierailija kirjoitti:

Ei elätä. Jenkeissä on vain yhteiset rahat ja se että teillä on eri rahat, kertoo ettei kyseessä ole avioliitto vaan hyväksikäyttösuhde.

Tosiaan, mihin miehet rahat menevät?

Perheen elätttämiseen. Eihän ap osallistu edes asumiskuluihin.

Oletettavasti heillä on asuntolaina? Sitä ei yhden työssäkäyvän perheessä paljon kukaan lyhentele näillä koroilla.

Mitä tapahtuu, jos mies romahtaa? 

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No riittääkö sulle se 600 asumiseen, ruokaan, terveysmenoihin, puhelimeen, vaatteisiin, muuhun henkilökohtaiseen.... varsinkin kun olet itsekin elatusvelvollinen niitä lapsia kohtaan.

Ei tietenkään riitä. Mutta ei mieskään saisi kodin- ja lastenhoitajaa sillä rahalla mitä hän perheeseen nyt käyttää jos joutuisi ihan rahalla ne hankkimaan. Eikö miehen mielestäsi tarvitse osallistua omien lastensa hoitoon? Eihän hän niitä ehdi tai halua hoitaa jos on lähes aina töissä. Kaikkea ei lasketa vain ja ainoastaan rahan kautta, vaan yhteiseen perheeseen käytetyn ajan ja tekemisen kautta.

Ymmärrätkö, että sen miehen on pakko käydä töissä ja tehdä tuplapäiviä, kun toinen ei tee töitä. Jos lasten äiti kävisi töisssä, mies voisi tehdä lyhyempää työpäivää.

Tai sitten perheen kuluja on kar

Mies tekee pitkää päivää omasta halustaan, ei siitä syystä että hänen pitäisi perheen elatuksen vuoksi. Hän on ihan suoraan myöntänyt tämän. Lomamatkoilta jään ihan suosiolla pois, silloin harvoin kun mies jossain haluaa käydä. Hän kokee kuitenkin lomat raskaana kun joutuu ottamaan lapset mukaan. Eli lomia ei pahemmin meillä vietetä kuin kotona. Ap

Minun mieheni rakasti töitään ja teki sitä ihan intohimolla aamusta iltaan. Ei hänen olisi ollut pakko tehdä. Mutta se oli myös harrastus.  Rahaa tietysti  siitä seurasi ja kyllä se kaikki oli koko perheen iloksi ja hyödyksi. Ei hän sitä  itselleen kahminut. Olemme edelleen, eläkeikäisinä onnellisia yhdessä, lapset aikuisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei elätä vaan päinvastoin sinä mahdollistat hänelle tienaamisen ja rahan keräämisen itselleen. Jos hän hoitaisi itse lapsensa ja kotinsa hän ei pystyisi tekemään tuolla tavalla töitä. Jos joku muu kuin sinä hoitaisi ne hänelle, hän joutuisi maksamaan siitä huomattavasti enemmän kuin nyt. 

Olen täysin samaa mieltä. Mies ei vaan tätä suostu myöntämään. Tein aloituksen koska olen väsynyt tilanteeseen ja mies ei tule missään vastaan. Olen ehdottanut miehelle eron mahdollisuutta kun hän aina valittaa miten kalliiksi elättämiseni tulee. Mutta yllätys, yllätys, eroaminen ei miehelle käy.

Voisittehan te kokeilla toisin päin eli sinä meet töihin ja mies jää lapsia hoitamaan. Voisi olla ihan hyvä kokemus hänelle. Hän varmaan kuvittelee miesten tapaan ettei sulla mitään tekemistä siellä koto

Eräs nainen teki näin jenkeissä ja mies sai hermoromahduksen, kutsui siskonsa apuun, otti eron ja kirosi lastensa äidin alimpaan helvettiin. Siskoaan ylisti taivaaseen. Tämä on miehen puolison palkka kehonsa pilaamisesta ja vuosien 24/7 omistautumisesta tämän lapsille.

Miettikää naiset TODELLA tarkasti ennen kuin alatte synnyttelemään kenellekään.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei elätä. Jenkeissä on vain yhteiset rahat ja se että teillä on eri rahat, kertoo ettei kyseessä ole avioliitto vaan hyväksikäyttösuhde.

Tosiaan, mihin miehet rahat menevät?

Perheen elätttämiseen. Eihän ap osallistu edes asumiskuluihin.

Oletettavasti heillä on asuntolaina? Sitä ei yhden työssäkäyvän perheessä paljon kukaan lyhentele näillä koroilla.

Mitä tapahtuu, jos mies romahtaa? 

Jos miehellä on varaa säästää niin ei hän missään taloudellisessa ahdingossa ole, kiduttaa vaan vaimoaan ja lapsiaan.

Mikä meninisti oikein olet puolustelemassa ja keksimässä päästäsi puolustuksia sadistisen miehen eduksi.

Vierailija kirjoitti:

"Meillä oli sama tilanne. Mies osoitti jatkuvasti kiitollisuutta, että pidän hänen  ( meidän) lapsistaan huolta ja  hän saa rauhassa tehdä uraansa. Ei siihen millään muuten olisi pystynyt.  Koskaan ei tarvinnut rahasta, autosta yms kinata. Yhteistä aikaakin saimme kun hommasimme tarvittaessa lastenhoitajan. Suhde pysyi hyvänä. Lapset jo. aikuisia Ja edelleen molemmille läheisiä perheineen."

Tämä olisi voinut olla myös minun kirjoittama. Kun lapset sairastivat kotona (yleensä peräkkäin), niin mies sai rauhassa nukkua vierashuoneessa ja herätä aikaisin aamulla töihin. Kaikki oli valmiina: Puhdas kylpypyyhe, aamiainen, vaatteet silitetty ja illalla ruoka pöydässä, koira ja lapset "ulkoilutettu" ;-), lomamatkat varattu ym. Hänen ei hetkeäkään tarvinnut miettiä sitä, kuinka sairaiden lasten hoito ja kodin huoltaminen onnistuisi. Hänen ei tarvinnut miettiä lasten tarhaan, koulunkäyntiin ja harrastuksiin liittymiä asioita, saati kuunnella lasten kaveriongelmia tai muita mieltä painavia asioita. 

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei elätä. Jenkeissä on vain yhteiset rahat ja se että teillä on eri rahat, kertoo ettei kyseessä ole avioliitto vaan hyväksikäyttösuhde.

Tosiaan, mihin miehet rahat menevät?

Perheen elätttämiseen. Eihän ap osallistu edes asumiskuluihin.

Oletettavasti heillä on asuntolaina? Sitä ei yhden työssäkäyvän perheessä paljon kukaan lyhentele näillä koroilla.

Mitä tapahtuu, jos mies romahtaa? 

Syö nyt jo pääs mokoma eurojen halkoja. Vieläkö ihmettelet miksi et kelpaa parisuhteeseen? Sinulla ei ole mitään tarjottavaa henkisellä puolella ja olet todella naisvihamielinen.