Mistä tällainen esiteinipojan käytös voi johtua? Kun olemme kahden, poika on rauhallinen, mutta heti kun isänsä tulee paikalle, poika

Läpsiikö pyllylle?

Ja olet tuossa suhteessa miksi? Poika tekee fyysisesti sen minkä isä tekee sanomalla. Tuleva naistenhakkaaja

Poika odottaa, että joku sanoisi, että nyt loppu. Poika hakee rajojaan: mitä läheiselle ihmiselle saa tehdä. 

Mene turvakotiin. Älä kerro siitä etukäteen kenellekään. 

Seltä saat apua, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. 

Jos sinua yhtään lohduttaa niin oma poikani on samanikäinen ja muuttunut yhtä hulluksi. Hän tosin yleensä hakkaa vain isän ollessa poissa tai eri huoneessa. Ja hakkaa ihan niin paljon kuin nyrkeistä lähtee ja on sitä iloisempi mitä enemmän vahinkoa tulee. (Mm. Mustia silmiä, rikkoutuneita hampaita ja paha aivotärähdys)  Ei mielestäni tunne itse juurikaan myötätuntoa, kiintymystä, (eikä kipua) ja saattaa parissa minuutissa muuttua rauhalliseksi, jopa leikkisäksi ja ehdottaa jotain mukavaa tekemistä tai pyytää apua läksyissä hakkauksen jälkeen. 

Lääkärin mielestä ovat nepsyraivareita.  Lääke on, mutta poika ei ota sitä. Isä väittää, että ärsytän tahallani ja asettuu pojan puolelle. Tuntuu kuitenkin itsekin pelkäävän tätä, eikä siksi tule väliin. En itse näkisi muuta vaihtoehtoa kuin poismuutto. Mutta pelkään sitäkin miten päräävät kaksin.

Sanot pojalle, että jos vielä lyöty niin äiti muuttaa taloudesta pois ja ottaa samalla myös avioeron, joten jäät pelkästään isän kanssa kahdestaan.

Järjestä niin iso show asiasta, katoa vaikka muutamaksi päiväksi, että poika ymmärtää tehneensä väärin. Rankaise myös isää mikä nyt eniten häntä häiritseekään, esim. laita ulkoruokintaan tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko isältään oppinut ? 

Isänsä ei ole koskaan ollut väkivaltainen minua kohtaan, mutta puheen tasolla sitten on lyttäävä ja pitää miehiä naisia parempana. Ja ihan kantasuomalainen on.

Eli mies on kasvattanut pojasta naisvihaajan. Ja miehen läsnäollessa poika käyttäytyy, kuten isä odottaa hänen käyttäytyvän. Isän poissa ollessa tätä odotusta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä ei puutu vaikka poika väkivaltainen? Mitä ihmettä? Kasvattaako pojasta naistenvihaajaa? 

Ei puutu edes pyydettäessä. Kun poika on pidemmän aikaa riehunut, isä saattaa yrittää kääntää pojan huomiota muualle, mutta ei esim. tule irrottamaan poikaa jos vaikka läpsii minua tai puristelee kättä tms. 

 

Te ette ole ydinperhe tuolla käytöksellä.

Ydinperhe on kyseessä kun ei ole uusperhe. Siihen ei perhedynamiikka vaikuta. Jäi kiinnostamaan mikä mielestäsi on ydinperheen käsite.

Erohan on näillä vain ajan kysymys. Ovat joutuneet nyt kuin eroperheiden eli mitään syytä ei ole asua yhdessä. Lähtisin liikkeelle sekä hakemalla avioeroa että tekemällä lasun ja muuttamalla pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä ei puutu vaikka poika väkivaltainen? Mitä ihmettä? Kasvattaako pojasta naistenvihaajaa? 

Ei puutu edes pyydettäessä. Kun poika on pidemmän aikaa riehunut, isä saattaa yrittää kääntää pojan huomiota muualle, mutta ei esim. tule irrottamaan poikaa jos vaikka läpsii minua tai puristelee kättä tms. 

Tekisin lapsesta lasun. 

Mieshän tässä on huolenaihe, lyttäävä naisten vihaaja ja poikansa vaan haluaa miellyttää isää.

Jos lapsi lähtee esim. sijoitukseen tai lastenkotiin niin ei joudu olemaan isänsä kanssa tekemisissä. Äiti nyt varmaan kertoo lastensuojelulle, että isä hyväksyy väkivallan naisia kohtaan. En tunne lastensuojelun toimintatapoja, mutta varmaan isä joutuu keskustelemaan lastensuojelun kanssa minkälaista miehen mallia hän näyttää pojallensa.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua yhtään lohduttaa niin oma poikani on samanikäinen ja muuttunut yhtä hulluksi. Hän tosin yleensä hakkaa vain isän ollessa poissa tai eri huoneessa. Ja hakkaa ihan niin paljon kuin nyrkeistä lähtee ja on sitä iloisempi mitä enemmän vahinkoa tulee. (Mm. Mustia silmiä, rikkoutuneita hampaita ja paha aivotärähdys)  Ei mielestäni tunne itse juurikaan myötätuntoa, kiintymystä, (eikä kipua) ja saattaa parissa minuutissa muuttua rauhalliseksi, jopa leikkisäksi ja ehdottaa jotain mukavaa tekemistä tai pyytää apua läksyissä hakkauksen jälkeen. 

Lääkärin mielestä ovat nepsyraivareita.  Lääke on, mutta poika ei ota sitä. Isä väittää, että ärsytän tahallani ja asettuu pojan puolelle. Tuntuu kuitenkin itsekin pelkäävän tätä, eikä siksi tule väliin. En itse näkisi muuta vaihtoehtoa kuin poismuutto. Mutta pelkään sitäkin miten päräävät kaksin.

Siis eikö lapsesi pyydä sinulta anteeksi lyömistään? Onko pyytänyt edes lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua yhtään lohduttaa niin oma poikani on samanikäinen ja muuttunut yhtä hulluksi. Hän tosin yleensä hakkaa vain isän ollessa poissa tai eri huoneessa. Ja hakkaa ihan niin paljon kuin nyrkeistä lähtee ja on sitä iloisempi mitä enemmän vahinkoa tulee. (Mm. Mustia silmiä, rikkoutuneita hampaita ja paha aivotärähdys)  Ei mielestäni tunne itse juurikaan myötätuntoa, kiintymystä, (eikä kipua) ja saattaa parissa minuutissa muuttua rauhalliseksi, jopa leikkisäksi ja ehdottaa jotain mukavaa tekemistä tai pyytää apua läksyissä hakkauksen jälkeen. 

Lääkärin mielestä ovat nepsyraivareita.  Lääke on, mutta poika ei ota sitä. Isä väittää, että ärsytän tahallani ja asettuu pojan puolelle. Tuntuu kuitenkin itsekin pelkäävän tätä, eikä siksi tule väliin. En itse näkisi muuta vaihtoehtoa kuin poismuutto. Mutta pelkään sitäkin miten päräävät kaksin.

Hän vaikuttaa pstkopaatilta eikä nepsyltä.

Te molemmat, sinä ja ap, itsensä pelastaminen on ihan ok ja luvallista, jopa suotavaa. 

Sinä saat elää elämääsi ilman mustia silmiä ja ehjin hampain. Lapsesta huolehtikoon isä tai yhteiskunta. Teet virallisen ilmoituksen tapahtumista ja että muutat erilleen lapsesta (ja isästä) ja lapsesta huolehtii isä tai yhteiskunta. 

Lapsi saa olla kanssasi vain, jos käyttäytyy turvallisesti. Eli tuskin tulee tapahtumaan. 

Toivon teille molemmille parempaa loppuelämää. Ehdoton äidinrakkaus ei tarkoita sitä, että tuollaiseen tilanteeseen jäädään. Äidinkin saatavuus on otettavissa pois, jos lapsi on äidille vaarallinen. 

Vierailija kirjoitti:

Poika odottaa, että joku sanoisi, että nyt loppu. Poika hakee rajojaan: mitä läheiselle ihmiselle saa tehdä. 

 

Ja kumpikaan vanhempi ei edes yritä asettaa rajoja. Huono ennuste pojalla.

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua yhtään lohduttaa niin oma poikani on samanikäinen ja muuttunut yhtä hulluksi. Hän tosin yleensä hakkaa vain isän ollessa poissa tai eri huoneessa. Ja hakkaa ihan niin paljon kuin nyrkeistä lähtee ja on sitä iloisempi mitä enemmän vahinkoa tulee. (Mm. Mustia silmiä, rikkoutuneita hampaita ja paha aivotärähdys)  Ei mielestäni tunne itse juurikaan myötätuntoa, kiintymystä, (eikä kipua) ja saattaa parissa minuutissa muuttua rauhalliseksi, jopa leikkisäksi ja ehdottaa jotain mukavaa tekemistä tai pyytää apua läksyissä hakkauksen jälkeen. 

Lääkärin mielestä ovat nepsyraivareita.  Lääke on, mutta poika ei ota sitä. Isä väittää, että ärsytän tahallani ja asettuu pojan puolelle. Tuntuu kuitenkin itsekin pelkäävän tätä, eikä siksi tule väliin. En itse näkisi muuta vaihtoehtoa kuin poismuutto. Mutta pelkään sitäkin miten päräävät kaksin.

Ja sinäkin vaan jäät siihen tilanteeseen voivottelemaan. Mikä teitä nyrkkeilysäkkejä oikeasti vaivaa? Ketä te luulette suojelevanne tuolla sairaalla passiivisuudella?

Täällä on annettu jo yksityiskohtaiset neuvot miten toimia tilanteessa. Ap ei tule neuvoja noudattamaan koska Ap on psyykkisesti sairas ihminen. 2 sairasta löytää usein toisensa ja kasvattaa sairaan lapsen. Ap jää hakattavaksi. Ei hae apua viranomaisilta. Näin tää vaan menee. Kukaan ei voi tuota sairasta vakuuttaa. Se sairaus voittaa aina terveiden ihmisten neuvot Ap:n päässä

Vierailija kirjoitti:

Jos sinua yhtään lohduttaa niin oma poikani on samanikäinen ja muuttunut yhtä hulluksi. Hän tosin yleensä hakkaa vain isän ollessa poissa tai eri huoneessa. Ja hakkaa ihan niin paljon kuin nyrkeistä lähtee ja on sitä iloisempi mitä enemmän vahinkoa tulee. (Mm. Mustia silmiä, rikkoutuneita hampaita ja paha aivotärähdys)  Ei mielestäni tunne itse juurikaan myötätuntoa, kiintymystä, (eikä kipua) ja saattaa parissa minuutissa muuttua rauhalliseksi, jopa leikkisäksi ja ehdottaa jotain mukavaa tekemistä tai pyytää apua läksyissä hakkauksen jälkeen. 

Lääkärin mielestä ovat nepsyraivareita.  Lääke on, mutta poika ei ota sitä. Isä väittää, että ärsytän tahallani ja asettuu pojan puolelle. Tuntuu kuitenkin itsekin pelkäävän tätä, eikä siksi tule väliin. En itse näkisi muuta vaihtoehtoa kuin poismuutto. Mutta pelkään sitäkin miten päräävät kaksin.

Sinä olet kasvattanut lapsestasi väkivalta rikollisen ja jatkat samalla tiellä kunnes lapsesi on vankilassa. Mitään väärää et näe omassa toiminnassasi

Vierailija kirjoitti:

Sanot pojalle, että jos vielä lyöty niin äiti muuttaa taloudesta pois ja ottaa samalla myös avioeron, joten jäät pelkästään isän kanssa kahdestaan.

Järjestä niin iso show asiasta, katoa vaikka muutamaksi päiväksi, että poika ymmärtää tehneensä väärin. Rankaise myös isää mikä nyt eniten häntä häiritseekään, esim. laita ulkoruokintaan tms.

Avioerokeskustelu ja poismuuttoaikeet keskustellaan aina loppuun asti aikuisten kesken. Peloteltiinko sinua, jos et uskonut. Ainakin kirjoittamasi antaa ymmärtää, että pelottelu olisi oikein. Mielestäni lisää lapsen turvattomuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isä ei puutu vaikka poika väkivaltainen? Mitä ihmettä? Kasvattaako pojasta naistenvihaajaa? 

Ei puutu edes pyydettäessä. Kun poika on pidemmän aikaa riehunut, isä saattaa yrittää kääntää pojan huomiota muualle, mutta ei esim. tule irrottamaan poikaa jos vaikka läpsii minua tai puristelee kättä tms. 

Tekisin lapsesta lasun. 

Mieshän tässä on huolenaihe, lyttäävä naisten vihaaja ja poikansa vaan haluaa miellyttää isää.

Jos lapsi lähtee esim. sijoitukseen tai lastenkotiin niin ei joudu olemaan isänsä kanssa tekemisissä. Äiti nyt varmaan kertoo lastensuojelulle, että isä hyväksyy väkivallan naisia kohtaan. En tunne lastensuojelun toim

Ja äidillä ei ole kasvatusvastuuta? Melko hiiri on, kun ei kykene sanomaan lapselleen ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko isä sun ex-mies? Poika katkera erosta? 

Ei ole, olemme ydinperhe.

Minulla on toisenlainen käsitys ydinperheestä. Se on se kunnioitus kaikkia kohtaan. Meillä kaksi poikaa, lapsenlapsi myös poika. Ei meillä läpsitä tai muutoin kohdella toisia epäasiallisesti. 

Ydinperhe tarkoittaa perhettä, jossa on isä, äiti ja heidän yhteinen lapsensa.

Sana ei viittaa millään tavalla siihen, miten he kohtelevat toisiaan tai mikä heidän asenteensa on.

 

Kyllä ydinperheessä äiti ja isä kunnioittaa toisiaan ja luovat vakaan pohjan lapsilleen. Ydinperhe on uhattuna, mikäli siinä jompikumpi vanhemmista alistaa toisen ja lapsi kärsii. 

Mullakin on ap ollut väkivaltainen lapsuus, ja olin myös naimisissa huonon miehen kanssa. Vastuu itsestä ja lapsesta on kuitenkin otettava ja rajat vedettävä. Kysy vaikka perheneuvolasta apua. Tuosta miehestä kannattaisi erota.

Äiti pettää esiteiniä miehen kanssa.