Onko vanhempi mielestänne vastuussa tulla ns. toimeen lapsensa kanssa?
Tajusin juuri, ettei omaa äitiäni kiinnostanut tällainen ollenkaan, toisin sanoen siis oman lapsensa tunteet. Jos suutuin hänelle jostakin, hän ei ikinä piitannut ottaa vähääkään selvää, mikä sen aiheutti, vaan ainoastaan syytti minua. Minä elin siis koko lapsuuteni ajan kärsien pahasta olosta, johon siis HÄN ja vain hän oli syypää.
Toki minulla oli muuta mukavaa, onneksi, lapsuudessani, mutta äitini oli hirviö ja lähes ainoastaan pahoinvoinnin lähde.
Kommentit (223)
"Maailmassa ei kaikki tekeminen ole kivaa.
Olisit saanut siitä kokemuksen, miten ollaan ihmisten kanssa, joiden kanssa ei nyt niin välittäisi olla. Olisiko siitä ollut apua myöhemmässä elämässäsi. Luultavasti.
Sinä ilmeisesti olet ollut hankala arvosteleva ja kaikkea vastusteleva lapsi ja äitisi niin rikkonainen, että hän on sitten ollut sinulle ilkeä. Ja olet opetellut salakavalan tavan kostaa äidillesi ilkeilemällä takaisin (niin salakavalan ettet ole saanut rangaistusta). Ja uhriutumalla ja keräämällä katkeruutta asioista, joista on oltava noin 30 vuotta ( lukioikäinen lapsi ja jos olet ollut n 20++ vuotias hänen saatuasi) Ja tämä toimintatapa on jäänyt sinulle. Kaunaa katkeruutta kostoa.
Toi ei ole ollut hyvä oppi tulevaisuutta varten, koska tuolla tavalla käyttäytyvät ihmiset herättää inhoa muissa ja he jäävät lopulta aivan yksin.
Niinkö sinullekin on käynyt?"
No ei tietenkään ole, tosin, taidat olla juuri sellainen ankea ihminen, joka et osaa houkutella lapsi ja tehdä heille asioista kivoja, etkä nähdä yhtään vaivaa kasvattaaksesi lapsiasi, oot vain pakottanut heitä ja haukuitko, jos vastaus oli nurinaa?
Tässä just se pointti, et taukkina ja vieraana ihmisenä edes tajua, että etpä tainnut haukkua omiasi, jos tuli nurinaa! Niin minunkin äitini olisi pitänyt tehdä, ei oikeuta haukkumaan lastaan, jos tämä ei pidä äitinsä ideasta!!! Mutta sun mielestä tietysti oikeuttaa, kunhan saat olla ilkeä vauva-palstalla muille. Tai tyhmä.
Et tyhmänä kääkkänä tajua, että en todellakaan ollut hankala ja kaikkea vastusteleva lapsi, vaan täysin normaali, mutta mun äiti otti sen nurinan loukkauksena (ja pelotti varmaan myös, että siskopuolensa ajattelisi, ettei osaa kasvattaa, pelko siitähän onkin hyvä laittaa lapsen niskaan ja syyksi!), niin haukkui mua kun nurisin jotain! Se ei ole tervettä kasvatusta eikä tervettä suhtautumista OMAAN lapseen. Aikaan saadaan hänelle paha mieli, kun vieraita tulee, ja näiden perseitä tietysti nuollaan, lapsi näkee kaiken sen esittämisen läpi, miten äiti ei ole normaali eikä oma itsensä, vaan esittää ja vain lapselle ollaan vttumaisia.
Se on väärin ja aiheutti traumoja.
Ap
Omaa lastaan ois kuulunut arvostaa ja näyttää se!!!! Ja jos ei kykene, hävetä hiljaa nurkassa ja olla hiljaa. Antaa lapsen sitten kasvaa edes itse.
Ap
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Koska mun mielestä jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus ymmärtää, että voi olla (hyvistä syistä ja johonkin älylliseen perustuen) pitämättä toisesta ihmisestä. Ja se ei ole väärin. Se ei ole virhe, jos syyt löytyvät. Jos se toinen ihminen oikeasti on huonostikäyttäytyvä, mutta olet esim. asemassa, ettette ole täysin tasa-arvoisia (pomo-alainen).
Ja mulla ei ollut tätä. Ja kerroin parillekin työkaverille, tästä kriisipuhelintyöntekijän oivalluksesta, niin yksi toinenkin, jolla on ollut uuden pomon tulon jälkeen tosi vaikeaa, oli ihan että "ai-van...". Se oivallus auttoi häntä!
Ei kaikki ole saaneet sellaista tukea kotoa, että uskaltaisivat pitää puoliaan eivätkä alistu tai taivu sadalle mutkalle osatakseen olla tilanteissa! Se on väärin! Kaikkien pitäisi osata pitää puoliaan ja asettaa kohteliaasti rajat ilkeilijöille. Se vain ei todellakaan ole kaikilla kansalaistaidoissa.
Jo nyt on kumma, jos sellaisen puutteesta ei saa syyttääkään ketään. Kun ei ole ihmisen omaa syytä.
Ja siis siksi syytän äitiäni, että oon sanon ut hänelle hänen tekemistään virheistä miljoona kertaa, mutta kun ei halua oppia! => seuraus: syypää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Täh? Enhän mä siinä mitään väärää tehnyt. Mä oon tuon käytöksen uhri. Selkeästi ei itselläsikään ole koskaan kovin hyvin mennyt, kun et selkeää asiaa ymmärrä.
Ap
Äiditkin on ihmisiä ja omia persooniaan. Vaikka sillä äidillä oliskin lapsia, niin ei se äitinä oleminen tarkoita sitä, että sen pitäisi ottaa lapseltaan vastaan kaikkea p a s k a a, vaikka sillä lapsella olisi kuinka huono olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Se vielä, että tämä ei ole mikään järkyn negatiivinen asia itselleni. Kommentoijista osa suhtautuu asiaan tosi negatiivisesti ja ilkeästi. Mä oon päin vastoin ihan hirveän iloinen siitä, että vanhanakin oppii uutta, eli tämän irl päin naamaa ihmisestä ei-pitämisajattelun, jos hän ei ansaitse pitämisellä suhtautumista! Siis täähän on aivan älden vapauttavaa!
Olin tänään töissä ja odotin pomon tapaamista (oli viime viikon jossain kuntoutuksessa, toivottavasti päänupin, mutta tuskinpa), mutta oon vähän flunssassa niin esimies lähetti mut kotiin.
Minusta on supermielenkiintoinen ihmiskoe havainnoida, että miten mä nyt reagoin esim. suuttuvaan pomoon, kun voin vaikka katsella sitä suoraan silmiin ja ajatella: "en pidä sinusta". Kun aiemmin koin, että mussa on vikaa, jos ajattelisin noin! Ja siksi en voinut ajatella niin ja se aiheutti hirveää henkistä kuormittumista, jos joku auktoriteettiasemassa oleva oli kuspo.
Mutta toihan vapauttaa multa vaikka mitä voimia ollakin aito, oma itseni, mitään roolia (hymyt ja muu paska, jos syystä ei hymyilytä) en ala vetämään. Mä haluan olla aina oma itseni ja aiemmin ongelmana oli se, että jos olisin halunnut vastata sen huonoon käytökseen samalla mitalla, mun ois täytynyt vajota samalle tasolle, ja sinne en töissä halua.
Mutta nyt vastaan ajatuksen voimalla ja hykertelen vielä mielessäni ajatellessani, että jos se huomaa, että ei ole iloinen eikä hyväksyvä vastaanotto! Voi nyyhky, kantsisko sun, pomo, sit ehkä tehdä sille jotain, että olisi?
No, tuskin sitä kiinnostaa. Kunhan työt teemme.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Äiditkin on ihmisiä ja omia persooniaan. Vaikka sillä äidillä oliskin lapsia, niin ei se äitinä oleminen tarkoita sitä, että sen pitäisi ottaa lapseltaan vastaan kaikkea p a s k a a, vaikka sillä lapsella olisi kuinka huono olla.
Itse antaa enemmän paskaa, niin. Lapsihan syntyy ohjelmoituna rakastamaan äitiään. Jos siinä menee jotain vikaan, se on äidin syy.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Täh? Enhän mä siinä mitään väärää tehnyt. Mä oon tuon käytöksen uhri. Selkeästi ei itselläsikään ole koskaan kovin hyvin mennyt, kun et selkeää asiaa ymmärrä.
Ap
https://kultainensulka.fi/uhriutuminen-menneisyydelle-vie-voimasi-tasta…
"Mä haluan olla aina oma itseni"
Tähän vielä, että ja tietysti sellainen oma itseni, josta muutkin voivat pitää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Täh? Enhän mä siinä mitään väärää tehnyt. Mä oon tuon käytöksen uhri. Selkeästi ei itselläsikään ole koskaan kovin hyvin mennyt, kun et selkeää asiaa ymmärrä.
Ap
https://kultainensulka.fi/uhriutuminen-menneisyydelle-vie-voimasi-tasta…
Mullahan tää siis on just liittolainen ja kasvun katalyytti, jos et sitä tajunnut, reppana.
Ap
Kiroilet paljon, ap. On siksi aika raskasta lukea sinun kommenttejasi. Toivottavasti löydät tasapainon itsesi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiditkin on ihmisiä ja omia persooniaan. Vaikka sillä äidillä oliskin lapsia, niin ei se äitinä oleminen tarkoita sitä, että sen pitäisi ottaa lapseltaan vastaan kaikkea p a s k a a, vaikka sillä lapsella olisi kuinka huono olla.
Itse antaa enemmän paskaa, niin. Lapsihan syntyy ohjelmoituna rakastamaan äitiään. Jos siinä menee jotain vikaan, se on äidin syy.
Ap
Ei läheskään aina: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/aggressio-vakivalta/lapsen-uhmakkuu…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Täh? Enhän mä siinä mitään väärää tehnyt. Mä oon tuon käytöksen uhri. Selkeästi ei itselläsikään ole koskaan kovin hyvin mennyt, kun et selkeää asiaa ymmärrä.
Ap
https://kultainensulka.fi/uhriutuminen-menneisyydelle-vie-voimasi-tasta…
Mullahan tää siis on just liittolainen ja kasvun katalyytti, jos et sitä tajunnut, reppana.
Ap
Käytöstavat ja vuorovaikutustavat sulla on todella rumat ja ristiriidassa jus sanomaasi vastaan: "
Tähän vielä, että ja tietysti sellainen oma itseni, josta muutkin voivat pitää.
Ap"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja äitini ei edes haukkunut vain sitä nurinaa, vaan mi-nu-a, minua persoonana ja ihmisenä.
Ap
Ja tämän takia sinä olet itse pilannut 30 vuotta elämästäsi ja luultavasti myös läheistesi elämät.
Kannattiko?
Täh? Enhän mä siinä mitään väärää tehnyt. Mä oon tuon käytöksen uhri. Selkeästi ei itselläsikään ole koskaan kovin hyvin mennyt, kun et selkeää asiaa ymmärrä.
Ap
https://kultainensulka.fi/uhriutuminen-menneisyydelle-vie-voimasi-tasta…
"Yksi ihmiselämän ja tietoisen mielen mukana tulevista erikoisimmista ilmiöistä on mielestäni se, että useimpien mielestä asioiden olisi kuulunut mennä jotenkin toisin kuin ne ovat menneet. Menneisyys tapahtui nykyhetken näkökulmasta väärin."
Tää lause on sikäli totta, että mun näkökulmasta asiat menivät siinä kohtaa väärin, kun mä tavallaan menetin siteeni isäni puolen suvun varoihin. En enää jollainlailla ollutkaan sen sisällä, kuka on arvokas ja vauras ja jolla on varaa kaikkeen. En ole ikinä ollut kova materialisti, olen harkitseva kuluttaja, mutta jotenkin kytkin suvun varat siihen, kuka mä olen.
Vasta kun sain suvun varat itselleni normaalin perimysjärjestyksen mukaisesti (isäni peri äitinsä ja minä siitä 3,5 vuoden kuluttua isäni), elämäni "oikeni".
Olisin varmasti lopun elämääni katkera, jos se ei olisi mennyt näin, koska koen, että minut ensin kasvatettiin pienenä olemaan suvun vaurauden perijätär ja sitten jotenkin sitä lankaa ei yhtäkkiä ollutkaan.
Eli kaikkia asioita ei vain VOI hyväksyä, en ainakaan itse ois hyväksynyt sitä, että mulle ois valehdeltu siitä, että sukumme vauraus jatkuu "minussa". Nyt haluan ylläpitää ja koittaa kasvattaa varoja, ja itse jätän ne vähintään samansuuruisina omille lapsilleni.
Se kun on niinkin, että jotta lapsi osaa hoitaa ko varoja, heidät on hyvä tutustuttaa siihen, mitä niitä on ja miten niitä hoidetaan. Tosin, aika ikävää se on toisten varojen (vanhemman) hoitelua opetella, omat varat ovat se paras opettaja ja mulla siihen oli oma, lahjaksi saatu asunto, jonka veroasiat (kun vuokrasin sitä, kun en asunut itse) tulivat ajan kanssa tosi tutuiksi. Tätä mun lapsillani ei kyllä nyt vielä oo :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiditkin on ihmisiä ja omia persooniaan. Vaikka sillä äidillä oliskin lapsia, niin ei se äitinä oleminen tarkoita sitä, että sen pitäisi ottaa lapseltaan vastaan kaikkea p a s k a a, vaikka sillä lapsella olisi kuinka huono olla.
Itse antaa enemmän paskaa, niin. Lapsihan syntyy ohjelmoituna rakastamaan äitiään. Jos siinä menee jotain vikaan, se on äidin syy.
Ap
Ei läheskään aina: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/aggressio-vakivalta/lapsen-uhmakkuu…
No, mulla ei kyllä ollut sellaista. Jännästi tulin aina hyvin toimeen isäni kaikkien sukulaisten kanssa...
Ap