Miesystäväni etsii diagnooseja lapselleni
Avaudunpa tässä nyt. Meillä molemmilla on alakouluikäiset lapset, jotka ovat hyvin erilaiset luonteeltaan. Miehen lapsi on kovaääninen, vilkas, puhelias ja osaa vaatia. Omani on ujo, sosiaalisesti syrjäänvetäytyvä, viihtyy yksin tai parhaan kaverin kanssa, ns. lukutoukka. Eli lapset ovat hyvin erilaisia temperamentiltään.
Minua on alkanut ärsyttää, että mies pitää oman lapsensa käytöstä normina, joihin muiden lasten käytöstä peilaa. On muutaman kerran sanonut, että onkohan minun lapsella joku autismi tai neuropoikkeavuus, kerran jopa lähetti jonkun nettitestin ja sanoi, että tulee lapseni mieleen.
Lapsellani kuitenkin menee koulussa ja harrastuksissa hyvin, ei ole jatkuvaa riitojen selvittelyä (kuten miehen lapsella) eikä koskaan kukaan ammattilainenkaan ole mitään epäillyt. On vaan ujo ja kiltti.
Minua on viime aikoina alkanut harmittaa tämä miehen asenne niin paljon, että mietin jopa eroa. Ei siis onneksi lapselle näytä, että pitää tätä outona, mutta kai se jossain asenteessa jossain vaiheessa näkyy.
Ja olen yrittänyt selittää, että.lapset kuten aikuisetkin on erilaisia jne, mutta jotenkin ahdistaa, kun mies uskoo diagnoosiinsa ja selvästi tulkitsee kaikki lapseni sanomiset outoina.
Kommentit (98)
Ensin diagnoosi lapselle, sitten äidille ja sen etsitään uusi diagnisoitava
Jaa-a. Ujous ja hiljaisuus ei tee kenestäkään vielä autistia. Tarvitaan paljon muitakin piirteitä ja luulisi koulun/ päiväkodin huomaavan ne piirteet. Monilla tytöillä on se paras ystävä kenen kanssa viihtyy. Eipä voi oikein mitään tuohon sanoa, kun en ole lastasi nähnyt. Aspergereilla on usein omia kapeita kiinnostuksen kohteita, ovat älykkäitä, rutiinit tärkeitä, viihtyvät yksin, kiihtyvät nollasta sataan, eivät asetu toisen asemaan. Autistit ei ota katsekontaktia, voi olla ongelmaa puheen kehityksessä yms.
Menisin pariterapiaan mikäli suhde muuten vaikutttaa jatkamisen arvoiselta.
Kertoisin siellä ihan suoraan mikä hiertää ja tämän jälkeen keskustelisin miehen kanssa suoraan ja kiertelemättä miltä tuo lapsesi "vian etsintä" tuntuu. Kertoisin myös sen, että omasta mielestäsi ongelma on se, että hän normalisoi oman lapsensa käytöstä sen sijaan.
Tuon jälkeen koeaika, jonka jälkeen joko ukko luiskaan tai ainakin muutatte erilleen ja vietätte aikaa vain parina, ei perheenä.
Kyllä sinun kannattaa pitää lapsesi erossa tästä miehestä ja hänen lapsestaan. Tekevät hallaa oman lapsesi luonnolliselle kehitykselle. Vaikka tapailisit miestä, älä asu hänen kanssaan. Kyllä se on lääkäri, joka tekee diagnoosit, eikä isäpuoli. Muuta sitten vasta yhteen, kun lapsi ei enää asu kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Eroaisin..olen sen verran leijonaemo, että kyllä lapsi menee edelle miesystävää.
Tuota...epäilen että olet tehnyt sen jo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vastausten perusteella miehellä saattaa olla ihan pointtia, ei vaan tajua mistä homma kumpuaa. Tottakai lapsi on hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, jos hänet sysätään joka toinen viikko syrjään.
Sama olo tuli minulle, että tässä tilanteessa mies taitaakin olla ihan syystä huolissaan ap:n lapsen hyvinvoinnista.
Millä tavoin mies on huolissaan? Tuollaisen miehen ja bonuslapsen kanssa ei kannata asua yhdessä. Ei tee ollenkaan hyvää vaan lähinnä pahaa omalle lapselle.
Minulla päinvastainen tilanne. Itse havannoin mieheni lapsessa as lapsen. Lääkäri väitti uusperheen oireeksi. Viidennen luokan alussa opettaja havannoi as piirteitä, pääsi tutkimuksiin. Dg asoergerin oireyhtymä. 4 vuotta oli näiden havannointien välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n vastausten perusteella miehellä saattaa olla ihan pointtia, ei vaan tajua mistä homma kumpuaa. Tottakai lapsi on hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, jos hänet sysätään joka toinen viikko syrjään.
Sama olo tuli minulle, että tässä tilanteessa mies taitaakin olla ihan syystä huolissaan ap:n lapsen hyvinvoinnista.
Millä tavoin mies on huolissaan? Tuollaisen miehen ja bonuslapsen kanssa ei kannata asua yhdessä. Ei tee ollenkaan hyvää vaan lähinnä pahaa omalle lapselle.
Tuo äitihän itse puolustelee oman lapsensa sorsimista, hänestä on luonnollista laittaa miehen lapsi edelle. Katso vaikka kommentti, jossa hän perustelee, miksi vain miehen lapsen lempiruoat huomioidaan.
Vierailija kirjoitti:
Ukko vaihtoon. Tuo tulee vahingoittamaan lastasi.
Etsi ukon penskalle diagnoosi. Saisi sen varmemmin. Haluaako se lapsesi laiitokseen vai hyviä lääkkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tollanen isäpuoli. Svaan sorsi minua ja äiti ei mitään rakastuneena tajunnut puuttua tilanteeseen. Jälkeenpäin ku kysyin, ni eihän se mitään semmosta edesollu huomannu. Oli vaan kuulemma harmittanu, kun kaljapulloja pitäny raivata sohvan nurkilta.
Ap:n kannattaa myös ajatella sitä, että kenet todella haluaa elämässään pitää.
Oma lapsi aikuistuessaan saattaa tehdä pitkän välimatkan sellaiseen äitiin, joka on antanut jonkun miehenketkun pilata lapsen kasvuvuodet.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja mitä sen diagnoosin otsaan lyöminen auttaa miehesi mielestä, jos olette pärjänneet tähän saakka ilmankin?
Ne on ehkä miehen exän kanssa näitä tarttee-diagnoosin-ihmisiä.
Ehkäpä pohtivat ihan yhdessä ap:n lapsen "ongelmia".
Vierailija kirjoitti:
Ap: Lapsesi vaikuttaa tyypilliseltä asperger-lapselta.
Apua kannatta hankkia. Kukaan ei selviä yksin tai pelkästään parhaan ystävän kanssa tässä elämässä -> verkostoituminen on nykyaikaa ja sillä voi mm. saada töitä, edetä tai saada jopa unelmien opiskelupaikan (=hissukka sopeutumattoman ei tunne "hiljaisia sääntöjä" jne.).
Meillä päin sanottaisiin, että ap:n lapsi on kiva ja on saanut hyvän kotikasvatuksen.
No ihan ensimmäisenä puolustat lastasi myös niin, että lspsi itsekin tulee tietoiseksi, että oma äiti kyllä suojelee ja rakastaa.
Voit esimerkiksi sanoa miehen lapsen viikolla, että tämä on myös minun lapseni koti ja nyt on hänen vuoronsa päättää mitä syödään jne. Käyt myös lapsen kanssa kahdestaan jossain niin, että miehesi saa kahdenkeskistä aikaa omansa kanssa. Älkää teeskennelkö mitään perhekuviota kun selvästi ei ole mitään normaalia perhedynamiikkaa edes.
Miehelle sanot suoraan tuosta ongelmasta ja kerrot että tämä ei nyt enää toimi, joten parempi muuttaa erilleen tai erota kokonaan.
Lapset ovat kuten me aikuisetkit erilaisia. Serkukset maalla ollessaan saivat kuulla isoisän mielipiteitä siitä kuinka joku on villi ja joku taas nyhjäke. Heistä tuli aikuisina, erilaisia. Ihanan erilaisia, osa tekee töitä, osa
on yrittäjä ja osa taas se villi väliin jotain töitä, usein ei mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On vaikeaa ymmärtää naisia, joilla rakkaus tuollaiseen mänttiin menee oman lapsen suojelemisen edelle.
Ei se rakkautta ole. Itselläni on älyllistä kehitysvammaa ja siksi toimin epäloogisesti.
Tyhmyys on lisääntymisen edellytys, ja väestön ÄO laskeekin koko ajan.
Poikaystäväsi kuulostaa mt-ongelmaiselta.
Mitä tyhmempi mies, sitä enemmän sille synnytetään. Tyhmä mies ei tajua ehkäistä.
Ota tämä huomioon kun menet yhteen sikiäjän kanssa.
Surkea sepustus.