Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Meidän perheessä on eri elintasot ja kaikki luulevat että
04.07.2025 |
Puolison rahoja voi käyttää. Näin ei ole. Ihan vain tiedoksi joillekin jotka luulevat.
Meidän kohdalla tämä toimii ihan ok.
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä avioliittoa, jossa ei haluta elää perheenä ja muodostaa yhtä yhteistä yksikköä. Miksi?
Avioliitto ei ole hyötysuhde, jossa toiselle kuuluvat kaikki työt ja maksaminen ja toiselle elättinä oleminen. Avioliittolaissa ei vaadita samanlaista elintasoa, siellä kummankin tulee osallistua perheen elatukseen kykynsä mukaan. Kyvyttömämpi ei saa vaatia toiselta enempää kuin mihin itse pystyy.
Saa, ja Suomen laissa edellytetään niin. Esim. työmarkkinatuki on 595e netto. Sillä oletetaan nykyajan Suomessa kustannettavan kaikki asumis-, ruoka-, terveys-, energia,- liikkumis- jne -kulut. Jos asuu parisuhteessa. Jokainen täysjärkinen ymmärtää, että tuo ei riitä kuin murto-osaan kuluista. Saaja ei ole oikeutettu muuhun, ja se on sen "enemmän tienaavan" takia. Perusturvaa siltä osin ei ole kuin sinkuille. M
Tuo 595 e riittää erittäin hyvin yhden ihmisen perustarpeisiin, jos kuluja on jakamassa joku toinenkin. Esimerkiksi ruokakulut ovat todella pienet, kun työtön puoliso voi hakea ruuat ruokajakeluista eikä ole tarpeen käydä kaupassa. Puolison ei tarvitse maksaa kynsihuoltoa tai baari-iltoja, vaikka miten vetoaisi avioliittolakiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Entä jos psremmin tienaava on se pihimpi ja syö itsekin nakkeja, rahat on vaikka sijoituksissa ja samalla asutaan lapsilauman kanssa kaksiossa... Ei voi vaatia toista laittamaan enemmän yhteiseen pottiin, kun ei itse pysty maksamaan kuin murto-osan unelmistaan."
No silloin molemmat elää samassa elintasossa. Lapset myös. Ei ole siis eri elintasoja. Säästettyjä rahoja ei lasketa elintasoksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Ei tuohon mikään laki kai velvoita?
Aikoinaan meillä puoliso tienasi yli 100.000 euroa/vuosi. Minä äitiyslomalla pienillä päivärahoilla, ei auttanut puoliso eurollakaan.
Silti piti kaikki menot puolittaa ja syödä kalleinta ruokaa, ei miehelle kelpaa makkaruoat tms.
Ja anoppi edelleen vinkuu sukulaisille ja tuttaville, että hänen poikansa elättää tätä taloutta.
"Avioliitossa elatusvelvollisuus tarkoittaa, että puolisot ovat velvollisia huolehtimaan toistensa elatuksesta avioliiton aikana. Kummankin puolison tulee osallistua perheen yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen kykyjensä mukaan. Tämä tarkoittaa, että puolison on tuettava taloudellisesti toista puolisoa, jotta tämä voi ylläpitää kohtuullis
Mistäköhän laista on kyse? Avioliittolain tulkinnoista ei tuollaista löydy. Kykynsä mukaan pitää osallistua elatukseen, totta, mutta kohtuullisen elintason tarjoamista toiselle ei edellytetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä avioliittoa, jossa ei haluta elää perheenä ja muodostaa yhtä yhteistä yksikköä. Miksi?
Avioliitto ei ole hyötysuhde, jossa toiselle kuuluvat kaikki työt ja maksaminen ja toiselle elättinä oleminen. Avioliittolaissa ei vaadita samanlaista elintasoa, siellä kummankin tulee osallistua perheen elatukseen kykynsä mukaan. Kyvyttömämpi ei saa vaatia toiselta enempää kuin mihin itse pystyy.
Kyvykkäämpi ei saa sit vaatia elintasoa oman maksukyvyn mukaan, vaan molemmat elävät sen vähempivaraisen mukaan. Kyvykkäämpi voi sit säästää sen ylijäämän. Se on ihan ok. Mut AVIOLIITTOlain mukaan ei saa olla eri elintasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
- kaikki parit eivät ole aviopareja, eikä aloituksessa eritelty asiaa, joten älä oleta! Teit turhan olkiukon.
- elatusvelvollisuus ei edellytä, että elintasot olisivat tasan sama. Omat rahat saa olla.
Tarkoittaa. Elintasojen pitää olla samat. Ei sama asia, kuin omat rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Ei tuohon mikään laki kai velvoita?
Aikoinaan meillä puoliso tienasi yli 100.000 euroa/vuosi. Minä äitiyslomalla pienillä päivärahoilla, ei auttanut puoliso eurollakaan.
Silti piti kaikki menot puolittaa ja syödä kalleinta ruokaa, ei miehelle kelpaa makkaruoat tms.
Ja anoppi edelleen vinkuu sukulaisille ja tuttaville, että hänen poikansa elättää tätä taloutta.
"Avioliitossa elatusvelvollisuus tarkoittaa, että puolisot ovat velvollisia huolehtimaan toistensa elatuksesta avioliiton aikana. Kummankin puolison tulee osallistua perheen yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen kykyjensä mukaan. Tämä tarkoittaa, että puolison on tuettava taloudellisesti toist
Ei "höpsistä", eikä "tekoälyä".
"
Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.
Puolisolle suoritettavan elatusavun määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.
Lapsen oikeudesta saada elatusta vanhemmiltaan säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/75) .
Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle 46 :ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti."
-Finlex- (Suomen ajantasainen lainsäädäntökokoelma)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Ehkä niin, mutta se ei tarkoita, että työssäkäyvän täytyy järjestää työhaluttomallekin työssäkäyvän elintaso.
Jos on yhteinen sopimus, et toinen jää kotiin, on velvollisuus kustantaa toisenkin elämä. Jos ongelmana on se, ettei toinen saa töitä, on velvollisuus kustantaa työttömän elämä.
Mistä tuo velvollisuus syntyy? Ainakaan avioliittolaki ei tunne moista, ei ole velvollisuutta kustantaa toisen elämää. Laki edellyttää molempia osallistumaan perheen elatukseen!
Se voi olla myös työpanos, kodin hoitaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi en nyt ymmärrä tätä keskustelua ollenkaan, olen varmaan liian vanha. Mielestäni on aina ollut päivänselvää että jos rakastaa puolisoaan (mutta jos ei , niin miksi ylipäätään pitää pariutua tai muuttaa yhteen) ja perustetaan yhteinen perheyksikkö, joko avio-tai avioliitto, niin itse en oikeasti pystyisi katsomaan sellaista menoa, että syödään jopa eri ruokia tai matkustetaan vaikka yksin jos toisella ei ole varaa.
Miksi ihmeessä sitten edes haluaa elämäänsä sen rakkaimman ihmisen. Itse olen nainen mutta hyvin tienaava , takana kaksi pitkää parisuhdetta. Ensimmäisen kanssa kun mentiin yhteen , oltiin persaukisia opiskelijoita, opiskeltiin vähän vuorovedoin ja se maksoi jolla oli enemmän rahaa siinä tilanteessa. Erossa jaettiin kaikki tasan ilman mitään juristeja kun kaikki yhteinen oli yhdessä hankittukin.
Toisessa pitkässä suhteessa (jossa kuolema valitettavasti erotti) olin paljon paremmin ansaitseva, mutta tottakai maksoin puolisollekin matkat koska halusin nimenomaan hänen kanssaan kokea matkaelämykset. Ja jos halusin parempaan hotelliin , tai hyvän illallisen ,johon toisella ei olisi ollut yksin varaa, tietenkin maksoin ihan mielelläni sen mikä tarvittiin. Saimme elää ja nauttia yhteisistä kokemuksista yli 20v ja toki hänkin antoi oman panoksensa, ei ollut siis mikään pa luuseri hänkään, mutta en todellakaan tajua, että joku pystyy istumaan ruokapöydässä ja porskuttaa menemään kun toinen syö lähinnä kynsiään. Rakkaudesta tuollaiset ihmiset eivät tiedä mitään , kuulostaa lähinnä sadisteilta/sairaalloisen piheiltä , tai sitten joltain pershäiriöisiltä ihmisiltä joiden on syytäkin jatkaa yksin elämäänsä. Hyi hemmetti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Ehkä niin, mutta se ei tarkoita, että työssäkäyvän täytyy järjestää työhaluttomallekin työssäkäyvän elintaso.
Jos on yhteinen sopimus, et toinen jää kotiin, on velvollisuus kustantaa toisenkin elämä. Jos ongelmana on se, ettei toinen saa töitä, on velvollisuus kustantaa työttömän elämä.
Mistä tuo velvollisuus syntyy? Ainakaan avioliittolaki ei tunne moista, ei ole velvollisuutta kustantaa toisen elämää. Laki edellyttää molempia osallistumaan perheen elatukseen!
Se voi olla myös työpanos, kodin hoitaminen.
Mutta sillä ei ole mitään tekemistä edellisen viestin kanssa: ei ole velvollisuutta kustantaa toisen vaatimaa elintasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi en nyt ymmärrä tätä keskustelua ollenkaan, olen varmaan liian vanha. Mielestäni on aina ollut päivänselvää että jos rakastaa puolisoaan (mutta jos ei , niin miksi ylipäätään pitää pariutua tai muuttaa yhteen) ja perustetaan yhteinen perheyksikkö, joko avio-tai avioliitto, niin itse en oikeasti pystyisi katsomaan sellaista menoa, että syödään jopa eri ruokia tai matkustetaan vaikka yksin jos toisella ei ole varaa.
Miksi ihmeessä sitten edes haluaa elämäänsä sen rakkaimman ihmisen. Itse olen nainen mutta hyvin tienaava , takana kaksi pitkää parisuhdetta. Ensimmäisen kanssa kun mentiin yhteen , oltiin persaukisia opiskelijoita, opiskeltiin vähän vuorovedoin ja se maksoi jolla oli enemmän rahaa siinä tilanteessa. Erossa jaettiin kaikki tasan ilman mitään juristeja kun kaikki yhteinen oli yhdessä hankittukin.
Toisessa pitkässä suhteessa (jossa kuolema valitettavasti erotti) olin paljon paremmin ansaitseva, mutta tot
Vanha olen minäkin ja koko liiton ajan meillä on ollut pöydässä ja jääkaapissa kahdet eri ruuat ihan siksi, että aikuisena ei ole enää pakko syödä sitä, mitä muutkin. Kumpikin on itse hankkinut ja tehnyt ruokansa, vaikka saman pöydän ääressä on istuttu ihan sovussa, vaikka miehen lautasella olisi paahtopaistia ja minulla kaurapuuroa.
Siitä olen samaa mieltä, että jos toista rakastaa, niin hänelle haluaa vain hyvää. Mutta jos toinen pitää rakkautta itsestäänselvänä ja olettaa, että avioliitto antaa oikeuden jättää työelämä ja heittäytyä palkattomaksi, niin kyseessä on hyötysuhde.
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi puolison rahoja ei muka voi käyttää?
Ai niinku mihin vaan vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi puolison rahoja ei muka voi käyttää?
Ai niinku mihin vaan vai?
Niin miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi puolison rahoja ei muka voi käyttää?
Ai niinku mihin vaan vai?
Mihin vain ei saa käyttää edes omia rahojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Ei tuohon mikään laki kai velvoita?
Aikoinaan meillä puoliso tienasi yli 100.000 euroa/vuosi. Minä äitiyslomalla pienillä päivärahoilla, ei auttanut puoliso eurollakaan.
Silti piti kaikki menot puolittaa ja syödä kalleinta ruokaa, ei miehelle kelpaa makkaruoat tms.
Ja anoppi edelleen vinkuu sukulaisille ja tuttaville, että hänen poikansa elättää tätä taloutta.
"Avioliitossa elatusvelvollisuus tarkoittaa, että puolisot ovat velvollisia huolehtimaan toistensa elatuksesta avioliiton aikana. Kummankin puolison tulee osallistua perheen yhteiseen talouteen ja toistensa elatukseen kykyjensä mukaan. Tämä tarkoitt
Ja nyt toivoisin, että lukisit lain perusteluista, mitä tuo tarkoittaa! Olet varmaan huomannut, että meillä Suomessa oikeus ei määrää erossa maksamaan elatusta exälle ja syyn siihen löydät sieltä perusteluista. Avioliitto ei ole sopimus, jonka perusteella toinen voi vaatia mitä tahansa.
PS. Avainterminä on "kykyjensä mukaan". Jos on kykyä, mutta ei tahtoa, niin mikään oikeus ei määrää elatusapua eikä toiselta voi vaatia haluamaansa elintasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kuitenkin on niin että avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Ehkä niin, mutta se ei tarkoita, että työssäkäyvän täytyy järjestää työhaluttomallekin työssäkäyvän elintaso.
Jos on yhteinen sopimus, et toinen jää kotiin, on velvollisuus kustantaa toisenkin elämä. Jos ongelmana on se, ettei toinen saa töitä, on velvollisuus kustantaa työttömän elämä.
Mistä tuo velvollisuus syntyy? Ainakaan avioliittolaki ei tunne moista, ei ole velvollisuutta kustantaa toisen elämää. Laki edellyttää molempia osallistumaan perheen elatukseen!
Se voi
En ymmärrä teitä, ei ihme ettei avioliitot kestä ja lapsia sinne ja tänne.
Kun mennään naimisiin on tietty asumistaso, ruokailutaso, pukeutumistaso. Jos toinen sairastuu tai tulonsa vähenee, normaalissa perheessä jos toisen tulot riittävät jatketaan elämistä. Ei sitä työtöntä ruveta syrjimään syö puuroa. Molemmat tarpden mukaan tinkivät sitten huvittelusta jotta asioista ja lasten menoista selvitään.
Jos äiti on kotihoidontuella kotona yhteisestä päätöksestä normaali mies ei rupea vaatimaan että teepäs velkaa jotta pystyt maksamaan puolet kaikesta.
Olin 45 vuotta naimisissa,kuolema erotti. Kaikki oli yhteistä, asioista puhuttiin ja isot rahankäytöt päätettiin yhdessä.
Olin äitiyslomilla, olin työtönkin 90-luvulla, mies oli lomautettuna, tosin nämä sattui eri aikaan. Ei kummallekaan veistetty puulusikkaa ja pantu jääkaappia lukkoon toiselta
>Puolison rahoja voi käyttää.
onks tää joku olettamus? Musta on tosi outoa, että olettamuksena olis, et puolison rahoja käytettäisiin itselleen
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kieltämättä itseä korpesi se, että mies kävi lounailla, kun minä työttömänä koitin säästää joka asiasta ja elelin neljän seinän sisällä.
Semmonen rakkaussuhde, lucky you
Menemme naimisiin ja meillä on avioehto ihan olettamuksena en todellakaan oleta, että käyyttäisin puolisoni rahoja tai hän minun,
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi en nyt ymmärrä tätä keskustelua ollenkaan, olen varmaan liian vanha. Mielestäni on aina ollut päivänselvää että jos rakastaa puolisoaan (mutta jos ei , niin miksi ylipäätään pitää pariutua tai muuttaa yhteen) ja perustetaan yhteinen perheyksikkö, joko avio-tai avioliitto, niin itse en oikeasti pystyisi katsomaan sellaista menoa, että syödään jopa eri ruokia tai matkustetaan vaikka yksin jos toisella ei ole varaa.
Miksi ihmeessä sitten edes haluaa elämäänsä sen rakkaimman ihmisen. Itse olen nainen mutta hyvin tienaava , takana kaksi pitkää parisuhdetta. Ensimmäisen kanssa kun mentiin yhteen , oltiin persaukisia opiskelijoita, opiskeltiin vähän vuorovedoin ja se maksoi jolla oli enemmän rahaa siinä tilanteessa. Erossa jaettiin kaikki tasan ilman mitään juristeja kun kaikki yhteinen oli yhdessä hankittukin.
Toisessa pitkässä suhteessa (jossa kuolema valitettavasti erotti) olin paljon paremmin ansaitseva, mutta tot
Sä puhut nyt siitä, että itse maksat omastahalusta etkä siitä, että toinen olettaa, että sinun rahasi olisi myös hänen rahojaan.
Alue: Aihe vapaa
"Voisiko joku selventää, mitä tämä hieman mystinen "parempi elintaso" tarkoittaa? Tarkoittaako se näitä elämyksiä/tavaroita tai sitten esim. hulppeampaa asuntoa? Miksi sellaisia toisen pitäisi tarjota?"
No miehelläsi on vain hieman paremmat tulot. Ja elintapanne eivät pahemmin eroa toisistaan, eli molemmilla varaa siihen, mitä haluatte. Ette elä siis eri elintasoa, mistä tässä on kyse.