Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten reagoisit jos joku tuntematon soittaisi ja vaatisi DNA-testiä? (Puolet minusta tv-sarja, sukututkimus)
03.07.2025 |
Otsikossa olevan tv-sarjan aloitusjakson näin sattumalta telkkarista ja katsoin sitten Yle Areenasta loputkin heti kerralla.
Olen ennenkin katsonut näitä sukututkimus -ohjelmia ja sympatiat ovat kovasti etsijöiden puolella ja toivon aina iloista ja onnellista lopputulosta.
Kuitenkin nyt tuo ohjelma pani miettimään, kun siinä soitettiin jollekin oletetulle sukulaiselle ja pyydettiin dna-testiä. Sitten ehkä jopa vähän loukkaannuttiin / pahoitettiin mieli / en osaa sanoa mitä, mutta suhtauduttiin kuitenkin negatiivisesti siihen, että puhelun vastaanottaja ei heti ilahtunutkaan ja ilmoittanut innoissaan menevänsä testiin.
Mietin omalle kohdalleni moista puhelua ja todellakin tarvisin aikaa sulatella ja miettiä.
Muutenkaan en ole koskaan halunnut tehdä dna -testiä. Minulla on paljon sukulaisia, rakkaita ja läheisiä, osan kanssa paljon tekemisissä, toisten harvemmin. En välttämättä haluaisi uusia sukulaisia, ainakaan kovin läheistä sukua. En todellakaan toivo mitään sisarpuolta elämääni tai yllättävää lasta (noh, itse olen nainen, mutta jos olisin mies, tai jos ajattelisin, että omalle miehelleni tulisi aikuinen yllätyslapsi -se toki olisi hänen asiansa- mutta näin etukäteen ajateltuna en olisi ilahtunut.)
Eli todellakin tarvisin aikaa sulatella ja miettiä mihin kaikkeen dna-testi johtaa ja miten se vaikuttaisi kaikkien elämään ja onko muu suku valmis jne. En osaisi sanoa suoraan puhelimessa mitään. Siksi tuo asenne tuossa ohjelmassa vähän särähti korvaan itselleni. He itsehän ovat prosessoineet asiaa jo pitkään, vastapuolelle asia on ihan uusi.
Ja huomaan oman kaksinaismoraalisen ajattelutapani, sillä vuosi sitten sain kuulla että eräs kaverini uusi puolituttu oli esittäytynyt tämän kaverini serkuksi. Tiesi jopa vanhempansa, mutta tämä kaverini ei tiennyt, että tällainen salattu, pois annettu lapsi olisi ollut olemassa. Ihmettelin, että kaverini oli kuullut asiasta jo pari vuotta aikaisemmin, mutta ei ollut ryhtynyt minkäänlaiseen asian varmistukseen, sukututkimukseen tai dna-testiin. Ei tämä puolituttu ollut sellaista ehdottanutkaan, mutta siinä kohti (kun asia koski muita kuin minua itseäni) se tuntui minusta itsestään selvältä, että tämä väitetty sukulaisuus olisi pitänyt tutkia.
Miten sinä suhtautuisit?
Kommentit (165)
Minä pitäisi tuollaista yhteydenottoa huijauksena ja katkaisisin puhelun.
En myöskään suostuisi luovuttamaan DNA:tani tällaiseen. Sehän päätyy testifirman omaisuudeksi ja mahdollisesti jossain vaiheessa kaupan kohteeksi pimeässä verkossa.
Olen toisinaan katsonut tällaisen ohjelman saksalaisversiota ja minusta se on moraaliton. Esimerkiksi nuo vinkkejä antavat ulkopuoliset jotka auttavat etsityn jäljille. Ei heillä ole siihen mitään oikeutta, jokainen saa kadota sukulaistensa tutkasta mikäli näin haluaa, eikä ulkopuolisten pidä sekaantua siihen auttamalla jäljille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Verisukulaisuus on tärkeä tieto. Perityvät sairaudet ja jos tarvitsee uuden munuaisen tai luuydinsiirron, niin sen kadonneen sisarpuolen puoleen tulee kiusaus kääntyä.
Vierailija kirjoitti:
Verisukulaisuus on tärkeä tieto. Perityvät sairaudet ja jos tarvitsee uuden munuaisen tai luuydinsiirron, niin sen kadonneen sisarpuolen puoleen tulee kiusaus kääntyä.
Vai että sellaiset motivaatiot. Just.
Mielestäni jokaisen pitäisi kunnioittaa toisten yksityisyyttä ja kun joku ei halua osallistua dna-testiin, niin asian pitäisi olla ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verisukulaisuus on tärkeä tieto. Perityvät sairaudet ja jos tarvitsee uuden munuaisen tai luuydinsiirron, niin sen kadonneen sisarpuolen puoleen tulee kiusaus kääntyä.
Vai että sellaiset motivaatiot. Just.
Lääkäri saattaa kysyä tällaisesta. Onhan se tärkeää tietää muutenkin, ettei ala tekemään lapsia sisarpuolensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Verisukulaisuus on tärkeä tieto. Perityvät sairaudet ja jos tarvitsee uuden munuaisen tai luuydinsiirron, niin sen kadonneen sisarpuolen puoleen tulee kiusaus kääntyä.
Aika harvinainen tarve.
Miten muuten itse toimisit jos ovellesi tupsahtaa tuntematon mies, joka sanoo että moi olen veljesi ja tarvitsen toisen munuaisesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeudessa nähtäisiin ja saisi tämä väittäjä maksaa minunkin oikeuskulut ja testit pussistaan.
T: Tuntematon
Miksi oikeudessa? Ei ketään viedä oikeuteen siitä jos ei halua tehdä dna-testiä. Ellei ole itse epäiltynä jonkun isäksi.
Vein tämän ääripäähän syystä, että on kokemusta vastaavasta. Eräs kuuluisa venäläinen bitcoin-huijari esiintyi vuosia perheenjäsenenäni. Väitti olevansa velipuoleni.
Meni luontevasti läpi, sillä tyyppi oli varastanut minun ja perheeni tietoja. On tällä hetkellä etsintäkuulutettuna.
T: Tuntematon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin ehdottomasti tietää jos minulla olisi sisaruksia tai muita sukulaisia joista en koskaan ole kuullut. Olisi ihan mahtavaa kuulla miten heidän elämänsä on mennyt. Jos saisin tietää olleeni adoptoitu lapsi niin sitäkin mieluummin haluaisin tietää omat juureni. Oma lapseni sai vihdoin käsiinsä sisar sisarpuolensa ja molemmat ovat aivan innoissaan. Lapseni tiesi että sisarus on olemassa mutta tälle sisarukselle se tuli täytenä yllätyksenä. Molemmat ovat vielä nuoria ja on ihana katsoa kuinka heillä ystävyys kukoista. Minä taas en ymmärrä sitä että miksi joku ei haluaisi tietää tällaisista asioista mutta sen verran olen jo elänyt että kaikilla on varmasti ne omat syynsä
Kaikille se biologinen yhteinen perimä ei ole niin merkityksellistä kuin toisille. Ehkä siksi.
Jokaisella on omat syynsä, syynä voi olla myös pelko tai ahdistus, se mitä muut ajattelisivat asiasta, uskonnollisuus, häpeä jne. Aika harvalla syy on se että ei ole merkitystä. Ainakin niistä keitä itse tiedän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin nuorempi ja sain isoisoisäni testamentissä perinnön. Minulta otettiin DNA-testi kun sukulaiset eivät uskoneet että olen hänen lapselapsenlapsi. Testi näytti että olen. Sukulaiset riitauttivat testamentin ja eipä 4-vuotias oikein osaa puolustautua ja isoisoisästä tehtiin dementikko, joka ei ymmärtänyt ketkä ovat hänen oikeita sukulaisiaan. En sitten perinyt mitään. Senkin jälkeen minusta on aika ajoin tultu kysymään DNA-testejä ja olen aina suostunut.
Vaatisi? Siihen tarvitaan sitten jo oikeuden määräys.
Miten reagoisit jos sinulle joku tuntematon soittaisi ja vaatisi siirtämään kaikki rahasi hänelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin soittajalle, että en ole biologisesti sukua tälle. Sillähän siitä pääsisi.
Kiittäisin mielenkiinnosta ja sulkisin puhelimen. Ei kiitos, ei myös telkkariohjelmassa esiintymiselle. En kaipaa lisää sukulaisia, en edes puolisisaruksia. Hyvin tultu toimeen ilman sellaisia joten jatketaan samalla linjalla.
Toisaalta en hämmästyisi vaikka aikanaan perinnönjaossa isän puolelta löytyisi tuntemattomia sisaruspuolia 🤔🤐
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Verisukulaisuus on tärkeä tieto. Perityvät sairaudet ja jos tarvitsee uuden munuaisen tai luuydinsiirron, niin sen kadonneen sisarpuolen puoleen tulee kiusaus kääntyä.
Vai että sellaiset motivaatiot. Just.
Hyötyä tavoitellaan, sehän näissä on aina perimmäinen motivaatio. Vaikka muuta väitetään.
Veri on vettä sakeampaa. Minun juoppo ja työtön serkkuni on minulle rakkaampi kuin ulkomaalainen akateeminen työkaverini. Me serkkuni kanssa jaamme jotain mitä se työkaveri ei koskaan. Jos olet tietyissä piireissä omaisuutesi ja asemasi vuoksi, niin joudut sieltä pian potkituksi jos saat potkut, sairastut tai eroat.
Ja se juoppo serkkuni puolustaa minua ase kädessä sodassa siinä missä se akateeminen jenkki lähtee sodan tullen kotiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Mietin, millaiset ovat tällaisen lehtolapsen juridiset oikeudet? Tässäkin ohjelmassa kävi niin, että oletetun isän poika ei suostunut testeihin, eikä lähisuku sitten halunnut kuulla tästä uudesta mahdollisesta sukulaisesta, eikä vastannut puheluihin. Mutta tämä lapsena muualle adoptoitu etsijä päätti sitten lähteä oikeusteitse selvittämään isyyttä. Kuulemma saa sieltä kautta sitten jonkin testin kuolleelta isältään, jota kautta isyys varmistuu. En tiennyt tätä aikaisemmin, että on mahdollista.
Siis jos tällä tavoin oikeusteitse sukulaisuus varmistuu, niin onko silloin oikeus perintöihin ym.? En siis puhu enää tästä ohjelmasta, vaan yleisellä tasolla. Jos lapsuudenkoti ja kesämökki on jäämässä perinnöksi aikuiselle lapselle, niin voiko siihen yhtäkkiä tullakin joku tuntematon lehtolapsi väliin vaatimaan niitä itselleen?
ap
Tuo tyyppi ei siis etsinyt sukulaisia vaan perintöä? Ilman muuta hänellä on oikeus vaikka mihin, mutta yhdenkään oletetun sukulaisen ei tarvitse tehdä takiaan DNA-testiä, vaan hän joutuu itse maksamaan koko prosessin. Jos isä on tuhkattu, niin asia muuttuu hankalammaksi, koska esim. oletetun isän veljeä ei tarvitse kaivella haudasta esille isyyden selvittämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, millaiset ovat tällaisen lehtolapsen juridiset oikeudet? Tässäkin ohjelmassa kävi niin, että oletetun isän poika ei suostunut testeihin, eikä lähisuku sitten halunnut kuulla tästä uudesta mahdollisesta sukulaisesta, eikä vastannut puheluihin. Mutta tämä lapsena muualle adoptoitu etsijä päätti sitten lähteä oikeusteitse selvittämään isyyttä. Kuulemma saa sieltä kautta sitten jonkin testin kuolleelta isältään, jota kautta isyys varmistuu. En tiennyt tätä aikaisemmin, että on mahdollista.
--
apTuo tyyppi ei siis etsinyt sukulaisia vaan perintöä? Ilman muuta hänellä on oikeus vaikka mihin, mutta yhdenkään oletetun sukulaisen ei tarvitse tehdä takiaan DNA-testiä, vaan hän joutuu itse maksamaan koko prosessin. Jos isä on tuhkattu, niin asia muuttuu hankalammaksi, koska esim. oletetun isän veljeä ei tarvitse kaivella haudasta esille isyyden selvittämiseksi.
No kun ei ole oikeutta. Tuo heppu oli syntynyt vanhan lain aikaan jolloin isyys piti tunnustaa. Jos isä oj kuollut ja perintö jaettu niin perukirjaa ei tehdä uusiksi. Näin se on.
Olen vastannut tuollaiseen puheluun, että kiitos ei, en tarvitse lisää sukulaisia. Toistaiseksi DNA-testi ei ole pakollinen tuollaisissa oletustapauksissa enkä todellakaan ollut kiinnostunut siitä, onko setäni joskus vuonna 1970 lomalla armeijasta löytänyt yhdeksi yöksi elämänsä rakkauden. Setä on jo kuollut lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
No ei joku aikuinen yllärisukulainen miksikään perilliseksi muutu.
Silti ei kannata suostua, jos haluaa suojella omaisuuttaan. Laki voi muuttua koska tahansa.
Alue: Aihe vapaa
Ei mene noin. Jos rintaperillinen on syntynyt vanhan lain aikaan ennen 1.10.1976 ei hän ole juridisesti perillinen. Jos perittävä on kuollut ja perukirjoitus tehty ja omaisuus jaettu ei sitäkään lähdetä avaamaan jos uusi perillinen on jo aikuinen.