Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten reagoisit jos joku tuntematon soittaisi ja vaatisi DNA-testiä? (Puolet minusta tv-sarja, sukututkimus)
03.07.2025 |
Otsikossa olevan tv-sarjan aloitusjakson näin sattumalta telkkarista ja katsoin sitten Yle Areenasta loputkin heti kerralla.
Olen ennenkin katsonut näitä sukututkimus -ohjelmia ja sympatiat ovat kovasti etsijöiden puolella ja toivon aina iloista ja onnellista lopputulosta.
Kuitenkin nyt tuo ohjelma pani miettimään, kun siinä soitettiin jollekin oletetulle sukulaiselle ja pyydettiin dna-testiä. Sitten ehkä jopa vähän loukkaannuttiin / pahoitettiin mieli / en osaa sanoa mitä, mutta suhtauduttiin kuitenkin negatiivisesti siihen, että puhelun vastaanottaja ei heti ilahtunutkaan ja ilmoittanut innoissaan menevänsä testiin.
Mietin omalle kohdalleni moista puhelua ja todellakin tarvisin aikaa sulatella ja miettiä.
Muutenkaan en ole koskaan halunnut tehdä dna -testiä. Minulla on paljon sukulaisia, rakkaita ja läheisiä, osan kanssa paljon tekemisissä, toisten harvemmin. En välttämättä haluaisi uusia sukulaisia, ainakaan kovin läheistä sukua. En todellakaan toivo mitään sisarpuolta elämääni tai yllättävää lasta (noh, itse olen nainen, mutta jos olisin mies, tai jos ajattelisin, että omalle miehelleni tulisi aikuinen yllätyslapsi -se toki olisi hänen asiansa- mutta näin etukäteen ajateltuna en olisi ilahtunut.)
Eli todellakin tarvisin aikaa sulatella ja miettiä mihin kaikkeen dna-testi johtaa ja miten se vaikuttaisi kaikkien elämään ja onko muu suku valmis jne. En osaisi sanoa suoraan puhelimessa mitään. Siksi tuo asenne tuossa ohjelmassa vähän särähti korvaan itselleni. He itsehän ovat prosessoineet asiaa jo pitkään, vastapuolelle asia on ihan uusi.
Ja huomaan oman kaksinaismoraalisen ajattelutapani, sillä vuosi sitten sain kuulla että eräs kaverini uusi puolituttu oli esittäytynyt tämän kaverini serkuksi. Tiesi jopa vanhempansa, mutta tämä kaverini ei tiennyt, että tällainen salattu, pois annettu lapsi olisi ollut olemassa. Ihmettelin, että kaverini oli kuullut asiasta jo pari vuotta aikaisemmin, mutta ei ollut ryhtynyt minkäänlaiseen asian varmistukseen, sukututkimukseen tai dna-testiin. Ei tämä puolituttu ollut sellaista ehdottanutkaan, mutta siinä kohti (kun asia koski muita kuin minua itseäni) se tuntui minusta itsestään selvältä, että tämä väitetty sukulaisuus olisi pitänyt tutkia.
Miten sinä suhtautuisit?
Kommentit (165)
Aivan turha olisi tulla vaatimaan mitään. Se on väärää asennoitumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En suostuisi. Vielä vähemmän lähtisin mihinkään tv-ohjelmaan mukaan.
Mulle käy kyllä jos joku haluaa testata, että onko sukulaiseni. Biologiselle sukulaisuudelle en itse laita ihan kauheasti painoarvoa, mutta jos joku tarvitsee sitä oman elämänsä selvittämiseen, niin auttaisin toki.
No ei joku aikuinen yllärisukulainen miksikään perilliseksi muutu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan turha olisi tulla vaatimaan mitään. Se on väärää asennoitumista.
No itselläsi selvästi on se raha ja kuviteltu tuleva perintö tärkeintä eikä sukulaiset itsessään joten ehkä on parempikin olla tuntematta kaltaistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin, millaiset ovat tällaisen lehtolapsen juridiset oikeudet? Tässäkin ohjelmassa kävi niin, että oletetun isän poika ei suostunut testeihin, eikä lähisuku sitten halunnut kuulla tästä uudesta mahdollisesta sukulaisesta, eikä vastannut puheluihin. Mutta tämä lapsena muualle adoptoitu etsijä päätti sitten lähteä oikeusteitse selvittämään isyyttä. Kuulemma saa sieltä kautta sitten jonkin testin kuolleelta isältään, jota kautta isyys varmistuu. En tiennyt tätä aikaisemmin, että on mahdollista.
Siis jos tällä tavoin oikeusteitse sukulaisuus varmistuu, niin onko silloin oikeus perintöihin ym.? En siis puhu enää tästä ohjelmasta, vaan yleisellä tasolla. Jos lapsuudenkoti ja kesämökki on jäämässä perinnöksi aikuiselle lapselle, niin voiko siihen yhtäkkiä tullakin joku tuntematon lehtolapsi väliin vaatimaan niitä itselleen?
ap
Suostuisin ilman muuta, jos lähettäisivät tulokset aikanaan minullekin. En ole asioinut rikospaikoilla (joista löytyisi DNA:tani) enkä muutenkaan kainostele syntyperääni. Mielelläni osallistuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vai että "vaatisi"? No sitten en lähtisi mukaan. Jos pyytäisi kauniisti, varmaan suostuisin.
Ensireaktioni olisi, että tämä on varmaan joku huijaus. Minulle ei nykyään juuri muut soittelekaan kuin huijarit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin sitäkin, että jos aluksi (todennäköisesti) suhtautuisin torjuvasti, niin ilmeisesti voi käydä niin, että tuo etsijä onkin sitten heti takajaloillaan ja suhtautuu minuunkin negatiivisesti ja voi vaikka haukkua minut pystyyn kaikille. Jos sitten asiaa sulateltuani haluaisinkin viikkojen tai kuukausien, tai vaikkapa vuoden päästä tutustua tähän ihmiseen hyvässä hengessä ja toivottaa tervetulleeksi perheeseen, niin sehän olisi sitten jo myöhäistä, kun hän on jo leimannut minut pahaksi ihmiseksi. -Tai kenties ryhtynyt oikeustaistoon ja kokee minut jo valmiiksi vastapuolena / vihollisena.
Ei kai mulla muuta, kunhan tässä pohdin tuon ohjelman innoittamana ja tuli mieleen, että jos teistä joku etsii sukulaisiaan, niin olkaa ymmärtäväisiä ja antakaa tilaa ja aikaa heille käsitellä asiaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mietin, millaiset ovat tällaisen lehtolapsen juridiset oikeudet? Tässäkin ohjelmassa kävi niin, että oletetun isän poika ei suostunut testeihin, eikä lähisuku sitten halunnut kuulla tästä uudesta mahdollisesta sukulaisesta, eikä vastannut puheluihin. Mutta tämä lapsena muualle adoptoitu etsijä päätti sitten lähteä oikeusteitse selvittämään isyyttä. Kuulemma saa sieltä kautta sitten jonkin testin kuolleelta isältään, jota kautta isyys varmistuu. En tiennyt tätä aikaisemmin, että on mahdollista.
Siis jos tällä tavoin oikeusteitse sukulaisuus varmistuu, niin onko silloin oikeus perintöihin ym.? En siis puhu enää tästä ohjelmasta, vaan yleisellä tasolla. Jos lapsuudenkoti ja kesämökki on jäämässä perinnöksi aikuiselle lapselle, niin voiko siihen yhtäkkiä tullakin joku tuntematon lehtolapsi väliin vaatimaan niitä itselleen?
ap
Jos todisteet ovat kiistattomat, niin kyllä rintaperilliselle kuuluu osuus - vähintään lakiosa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietin, millaiset ovat tällaisen lehtolapsen juridiset oikeudet? Tässäkin ohjelmassa kävi niin, että oletetun isän poika ei suostunut testeihin, eikä lähisuku sitten halunnut kuulla tästä uudesta mahdollisesta sukulaisesta, eikä vastannut puheluihin. Mutta tämä lapsena muualle adoptoitu etsijä päätti sitten lähteä oikeusteitse selvittämään isyyttä. Kuulemma saa sieltä kautta sitten jonkin testin kuolleelta isältään, jota kautta isyys varmistuu. En tiennyt tätä aikaisemmin, että on mahdollista.
Siis jos tällä tavoin oikeusteitse sukulaisuus varmistuu, niin onko silloin oikeus perintöihin ym.? En siis puhu enää tästä ohjelmasta, vaan yleisellä tasolla. Jos lapsuudenkoti ja kesämökki on jäämässä perinnöksi aikuiselle lapselle, niin voiko siihen yhtäkkiä tullakin joku tuntematon lehtolapsi väliin vaatimaan niitä itselleen?
ap
"Jokin tutematon lehtolapsi". Kyllähän se "lehtolapsi" on ihan yhtälailla sen miehen lapsi, kuin se toinekin , joka kanssa mies on elämänsä viettänyt.
Perinnöstä puheenollen tuon "lehtolapsen" kuuluisi saada isältään isompikin siivu, koska isä ei ole osallistunut lapsensa elatukseen.
Ei se, että mies ei ole piitannut lapsestaan/ei ole tiennyt lapsestaan, poista sitä tosiasiaa, että mies on sen lapsen biologinen isä.
Kai itse saan päättää, mihin käytän rahani? Aika kohteliaasti saisi pyytää, jos minut haluaisi dna-testiin.
Mulla on iso lähipiiri ja vielä isompi suku (suvussa osa lestadiolaisia), serkkujakin päälle 50 kpl. Monia heistä en tunnistaisi jos tulisivat kadulla vastaan, kun nähty viimeksi ehkä jossain isomummon hautajaisissa 20 v sitten. Ois kyllä tosi sääli, jos joku innoissaan soittaisi mulle että oon sun serkku, mä varmaan sanoisin vaan että sehän on mukavaa, mitään suuria tunteita ei kyllä mahtuisi.
Omaa tai lasteni perintöä uhkaaviin en suostuisi, ellei oikeus pakottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mietin, millaiset ovat tällaisen lehtolapsen juridiset oikeudet? Tässäkin ohjelmassa kävi niin, että oletetun isän poika ei suostunut testeihin, eikä lähisuku sitten halunnut kuulla tästä uudesta mahdollisesta sukulaisesta, eikä vastannut puheluihin. Mutta tämä lapsena muualle adoptoitu etsijä päätti sitten lähteä oikeusteitse selvittämään isyyttä. Kuulemma saa sieltä kautta sitten jonkin testin kuolleelta isältään, jota kautta isyys varmistuu. En tiennyt tätä aikaisemmin, että on mahdollista.
Siis jos tällä tavoin oikeusteitse sukulaisuus varmistuu, niin onko silloin oikeus perintöihin ym.? En siis puhu enää tästä ohjelmasta, vaan yleisellä tasolla. Jos lapsuudenkoti ja kesämökki on jäämässä perinnöksi aikuiselle lapselle, niin voiko siihen yhtäkkiä tullakin joku tuntematon lehtolapsi väliin vaatimaan niitä itselleen?
ap
Kyllä mielestäni kaikilla sisaruksilla on sama oikeus isäsä perintöön. Miksi ei olisi?
Se löytyy jo mm. Gedmatchista. Tarkistakoon sitä kautta.
Alue: Aihe vapaa
Ja toki ymmärrän, että jos sinulla ei ole sukulaisia, tai on ollut risainen lapsuus, et tiedä taustojasi jne. niin silloin todennäköisesti ilahdut ja haluat ilmanmuuta selvittää asiaa.
Oikeastaan kysymykseni onkin siis vain heille, joilla elämässä on kaikki aina ollut hyvin ja on rakkaita sukulaisia ja omat taustat tiedossa ja suvusta ollaan ylpeitä. Ehkäpä jopa varallisuuttakin, jota ei välttämättä haluta heti uusille jaettavaksi tms.
Ap