Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (18744)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Mä luulen, että ruotsin kieleen liittyy alitajuinen häpeä siitä, että pitäisi ymmärtää ja osata. Jos joku koreankielinen bändi tulisi keikalle Suomeen, kukaan tuskin olisi menemättä paikalle siksi, ettei ymmärrä kieltä. Kukaan ei odottaisi, että kuulijat ymmärtävät kieltä, joten sen osaamattomuuteen ei liittyisi stigmaa. Mutta jotenkin suomen ja ruotsin välille on Suomessa syntynyt asetelma, jossa vajavaista osaamista pitää häpeillä ja siten ei uskalleta ylittää kielimuuria.
Tämä on todella sääli ja tunnistan tämän myös itsestäni. Ja samahan on ollut KAJ'n jäsenillä, erityisesti Jakob on tästä puhunut. Kun oikeasti kaikki kielitaito on rikkaus, eikä se, että kaikki eivät osaa kaikkea maailmassa pitäisi olla mikään häpeä.
Toivon, että entistä useampi uskaltautuisi olemaan ylpeä tai edes neutraali mistä vaan kielitaidosta jonka omaa ja uskaltaisi käyttää sitä. Itselleni on ollut todella korkea kynnys ruotsin kanssa, paljon korkeampi kuin minkään muun kielen, mutta olen päättänyt päästä siitä yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Kyllä! Itsekin muistan kun KAJ'hin aloin tutustua viime vuonna, että ihastuksissani kuuntelin Youtubesta Taco hej'tä repeatilla enkä ymmärtänyt yhtään mitään mitä lauloivat. Biisi oli vaan niin huippu, energinenja hauska ja siitä sai hymyn huulille.
Livenä KAJ on niin mielettömän hyvä, että esiintymistä katselee jo pelkästä näkemisen ilosta. Silmänruokaa kaikin puolin. Ainakin itselle siinä vaiheessa jotkut biisin sanat on aikalailla sivuseikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Mä luulen, että ruotsin kieleen liittyy alitajuinen häpeä siitä, että pitäisi ymmärtää ja osata. Jos joku koreankielinen bändi tulisi keikalle Suomeen, kukaan tuskin olisi menemättä paikalle siksi, ettei ymmärrä kieltä. Kukaan ei odottaisi, että kuulijat ymmärtävät kieltä, joten sen osaamattomuuteen ei liittyisi stigmaa. Mutta jotenkin suomen ja ruotsin välille on Suomessa syntynyt asetelma, jossa vajavaista osaamista pitää häpeillä ja siten ei uskalleta ylittää kielimuuria.
Tämä on todella sääli ja tunnistan tämän myös itsestäni. Ja samahan on ollut KAJ'n jäsenillä, erityisesti Jakob on tästä puhunut. Kun oikeasti kaikki kielitaito on rikkaus, eikä se, että kaikki eivät osaa kaikkea maailmassa pitäisi olla mikään häpeä.
Toivon, että entistä useampi uskaltautuisi olemaan ylpeä tai edes neutraali mistä vaan kielitaidosta jonka omaa ja uskaltaisi käyttää sitä. Itselleni on ollut todella korkea kynnys ruotsin kanssa, paljon korkeampi kuin minkään muun kielen, mutta olen päättänyt päästä siitä yli.
Varmasti on just tuota häpeää (kun pitäisi osata kun koulussakin opiskeltu, eikä siltikään osaa), ehkä arkuutta, kiinnostuksen puutetta tai ei koe mitään tarvetta käyttää kieltä. Ja joillakin valitettavasti ennakkoluuloja ja antipatiaakin. Kummallinen asia todella tämä kielimuuri.
Niissä Tiktok-kuvissa, mitä siitä Anna-lehden jutusta on ollut nähtävissä, jossain näkyi vähän juttutekstiäkin, ja ainakin siitä näytti, että tätä kielimuuriasiaakin jutussa käsitellään tai sivutaan. KAJ on kyllä tehnyt arvokasta työtä kielimuurin madaltamiseksi. He ovat itse näyttäneet oivaa esimerkkiä, kun ovat moneen otteeseen sanoneet esim. omasta suomen kielestään, että ei väliä vaikka virheitä tulee. Pääasia että puhuu ja tulee ymmärretyksi.
Mulla on periaatteessa kohtuuhyvä (kirjallinen) ruotsi, mutta just se puhuminen on vaikeaa, kun ei ole tarvinnut vuosiin kieltä käyttää. Sanat ei löydy silloin kun pitäisi. Harmittaa oikein. Pitänee alkaa höpötellä itsekseen ääneen kotona, niin se ruotsi-kohta aivoista ehkä heräisi eloon uudestaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Mä luulen, että ruotsin kieleen liittyy alitajuinen häpeä siitä, että pitäisi ymmärtää ja osata. Jos joku koreankielinen bändi tulisi keikalle Suomeen, kukaan tuskin olisi menemättä paikalle siksi, ettei ymmärrä kieltä. Kukaan ei odottaisi, että kuulijat ymmärtävät kieltä, joten sen osaamattomuuteen ei liittyisi stigmaa. Mutta jotenkin suomen ja ruotsin välille on Suomessa syntynyt asetelma, jossa vajavaista osaamista pitää häpeillä ja siten ei uskalleta ylittää kielimuuria.
Tämä on todella sääli ja tunnistan tämän myös itsestäni. Ja samahan on ollut KAJ'n jäsenillä, erityisesti Jakob on tästä puhunut. Kun oikeasti kaikki kielitaito on rikkaus, eikä se, että kaikki eivät osaa kaikkea maailmassa pitäisi olla mikään häpeä.
Toivon, että entistä useampi uskaltautuisi olemaan ylpeä tai edes neutraali mistä vaan kielitaidosta jonka omaa ja uskaltaisi käyttää sitä. Itselleni on ollut todella korkea kynnys ruotsin kanssa, paljon korkeampi kuin minkään muun kielen, mutta olen päättänyt päästä siitä yli.
Varmasti on just tuota häpeää (kun pitäisi osata kun koulussakin opiskeltu, eikä siltikään osaa), ehkä arkuutta, kiinnostuksen puutetta tai ei koe mitään tarvetta käyttää kieltä. Ja joillakin valitettavasti ennakkoluuloja ja antipatiaakin. Kummallinen asia todella tämä kielimuuri.
Niissä Tiktok-kuvissa, mitä siitä Anna-lehden jutusta on ollut nähtävissä, jossain näkyi vähän juttutekstiäkin, ja ainakin siitä näytti, että tätä kielimuuriasiaakin jutussa käsitellään tai sivutaan. KAJ on kyllä tehnyt arvokasta työtä kielimuurin madaltamiseksi. He ovat itse näyttäneet oivaa esimerkkiä, kun ovat moneen otteeseen sanoneet esim. omasta suomen kielestään, että ei väliä vaikka virheitä tulee. Pääasia että puhuu ja tulee ymmärretyksi.
Mulla on periaatteessa kohtuuhyvä (kirjallinen) ruotsi, mutta just se puhuminen on vaikeaa, kun ei ole tarvinnut vuosiin kieltä käyttää. Sanat ei löydy silloin kun pitäisi. Harmittaa oikein. Pitänee alkaa höpötellä itsekseen ääneen kotona, niin se ruotsi-kohta aivoista ehkä heräisi eloon uudestaan :)
Tässä tietenkin vielä erityiskielimuuri kun kappaleet ovat vöyriksi. Murteen puutetta omasta kielivalikoimasta nyt ei ainakaan kenenkään tarvitse hävetä.
Mulla on ihan sama tuon puhumisen kanssa. Siitä ei meinaa tulla oikein mitään ja välttelen sitä. Kohtuuhyvä kirjallinen ruotsi minullakin on, samoin kuin puheen ymmärrys. Sanavarasto on puutteellinen, mutta monia asioita voisi sanoa kiertoilmaisuilla. Tulipa viime vuonna todettua, että jos kohtaisin KAJ:n ja haluaisin ihan vain kiittää heitä keikasta ruotsiksi, niin tällaistakaan kielitaitoa ei siinä tilanteessa löydy. Olin tilanteessa, jossa olisi ollut aikaa miettiä ja mennä sanomaan heille jotain, mutta ei tullut yhtäkään ruotsinkielistä lausetta mieleen. Olen päättänyt, että jos pääsen heitä kiittämään, sen täytyy tapahtua ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Mä luulen, että ruotsin kieleen liittyy alitajuinen häpeä siitä, että pitäisi ymmärtää ja osata. Jos joku koreankielinen bändi tulisi keikalle Suomeen, kukaan tuskin olisi menemättä paikalle siksi, ettei ymmärrä kieltä. Kukaan ei odottaisi, että kuulijat ymmärtävät kieltä, joten sen osaamattomuuteen ei liittyisi stigmaa. Mutta jotenkin suomen ja ruotsin välille on Suomessa syntynyt asetelma, jossa vajavaista osaamista pitää häpeillä ja siten ei uskalleta ylittää kielimuuria.
Tämä on todella sääli ja tunnistan tämän myös itsestäni. Ja samahan on ollut KAJ'n jäsenillä, erityisesti Jakob on tästä puhunut. Kun oikeasti kaikki kielitaito on rikkaus, eikä se, että kaikki eivät osaa kaikkea maailmassa pitäisi olla mikään häpeä.
Toivon, että entistä useampi uskaltautuisi olemaan ylpeä tai edes neutraali mistä vaan kielitaidosta jonka omaa ja uskaltaisi käyttää sitä. Itselleni on ollut todella korkea kynnys ruotsin kanssa, paljon korkeampi kuin minkään muun kielen, mutta olen päättänyt päästä siitä yli.
Varmasti on just tuota häpeää (kun pitäisi osata kun koulussakin opiskeltu, eikä siltikään osaa), ehkä arkuutta, kiinnostuksen puutetta tai ei koe mitään tarvetta käyttää kieltä. Ja joillakin valitettavasti ennakkoluuloja ja antipatiaakin. Kummallinen asia todella tämä kielimuuri.
Niissä Tiktok-kuvissa, mitä siitä Anna-lehden jutusta on ollut nähtävissä, jossain näkyi vähän juttutekstiäkin, ja ainakin siitä näytti, että tätä kielimuuriasiaakin jutussa käsitellään tai sivutaan. KAJ on kyllä tehnyt arvokasta työtä kielimuurin madaltamiseksi. He ovat itse näyttäneet oivaa esimerkkiä, kun ovat moneen otteeseen sanoneet esim. omasta suomen kielestään, että ei väliä vaikka virheitä tulee. Pääasia että puhuu ja tulee ymmärretyksi.
Mulla on periaatteessa kohtuuhyvä (kirjallinen) ruotsi, mutta just se puhuminen on vaikeaa, kun ei ole tarvinnut vuosiin kieltä käyttää. Sanat ei löydy silloin kun pitäisi. Harmittaa oikein. Pitänee alkaa höpötellä itsekseen ääneen kotona, niin se ruotsi-kohta aivoista ehkä heräisi eloon uudestaan :)
Suomalaiset ovat erityisarkoja ja ujoja kaikenlaisissa tilanteissa. Itsekin haluaisin olla paljon rohkeampi ihmistenvälisissä kanssakäymisissä.
En erityisesti ihaile amerikkalaista elämänmenoa, mutta täytyy sanoa, että he ovat kyllä keskimäärin paljon rohkeampia ja sanavalmiimpia kuin suomalaiset. Viime viikolla kun ne fanit olivat käymässä Seesarin peliohjelmassa, kuulin että se amerikkalainen Brenna oli itse ottanut yhteyttä Seesariin ja kysynyt voivatko he tulla lähetykseen. Aika kaukana siitä mitä itse kehtaisin ja uskaltaisin tehdä. En kyllä fanina olisi edes mennyt kyseiseen lähetykseen, vaikka olisi pyydetty. Mutta kun on rohkea niin aika paljon saa tehdä sellaista mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Mä luulen, että ruotsin kieleen liittyy alitajuinen häpeä siitä, että pitäisi ymmärtää ja osata. Jos joku koreankielinen bändi tulisi keikalle Suomeen, kukaan tuskin olisi menemättä paikalle siksi, ettei ymmärrä kieltä. Kukaan ei odottaisi, että kuulijat ymmärtävät kieltä, joten sen osaamattomuuteen ei liittyisi stigmaa. Mutta jotenkin suomen ja ruotsin välille on Suomessa syntynyt asetelma, jossa vajavaista osaamista pitää häpeillä ja siten ei uskalleta ylittää kielimuuria.
Tämä on todella sääli ja tunnistan tämän myös itsestäni. Ja samahan on ollut KAJ'n jäsenillä, erityisesti Jakob on tästä puhunut. Kun oikeasti kaikki kielitaito on rikkaus, eikä se, että kaikki eivät osaa kaikkea maailmassa pitäisi olla mikään häpeä.
Toivon, että entistä useampi uskaltautuisi olemaan ylpeä tai edes neutraali mistä vaan kielitaidosta jonka omaa ja uskaltaisi käyttää sitä. Itselleni on ollut todella korkea kynnys ruotsin kanssa, paljon korkeampi kuin minkään muun kielen, mutta olen päättänyt päästä siitä yli.
Varmasti on just tuota häpeää (kun pitäisi osata kun koulussakin opiskeltu, eikä siltikään osaa), ehkä arkuutta, kiinnostuksen puutetta tai ei koe mitään tarvetta käyttää kieltä. Ja joillakin valitettavasti ennakkoluuloja ja antipatiaakin. Kummallinen asia todella tämä kielimuuri.
Niissä Tiktok-kuvissa, mitä siitä Anna-lehden jutusta on ollut nähtävissä, jossain näkyi vähän juttutekstiäkin, ja ainakin siitä näytti, että tätä kielimuuriasiaakin jutussa käsitellään tai sivutaan. KAJ on kyllä tehnyt arvokasta työtä kielimuurin madaltamiseksi. He ovat itse näyttäneet oivaa esimerkkiä, kun ovat moneen otteeseen sanoneet esim. omasta suomen kielestään, että ei väliä vaikka virheitä tulee. Pääasia että puhuu ja tulee ymmärretyksi.
Mulla on periaatteessa kohtuuhyvä (kirjallinen) ruotsi, mutta just se puhuminen on vaikeaa, kun ei ole tarvinnut vuosiin kieltä käyttää. Sanat ei löydy silloin kun pitäisi. Harmittaa oikein. Pitänee alkaa höpötellä itsekseen ääneen kotona, niin se ruotsi-kohta aivoista ehkä heräisi eloon uudestaan :)
Tässä tietenkin vielä erityiskielimuuri kun kappaleet ovat vöyriksi. Murteen puutetta omasta kielivalikoimasta nyt ei ainakaan kenenkään tarvitse hävetä.
Mulla on ihan sama tuon puhumisen kanssa. Siitä ei meinaa tulla oikein mitään ja välttelen sitä. Kohtuuhyvä kirjallinen ruotsi minullakin on, samoin kuin puheen ymmärrys. Sanavarasto on puutteellinen, mutta monia asioita voisi sanoa kiertoilmaisuilla. Tulipa viime vuonna todettua, että jos kohtaisin KAJ:n ja haluaisin ihan vain kiittää heitä keikasta ruotsiksi, niin tällaistakaan kielitaitoa ei siinä tilanteessa löydy. Olin tilanteessa, jossa olisi ollut aikaa miettiä ja mennä sanomaan heille jotain, mutta ei tullut yhtäkään ruotsinkielistä lausetta mieleen. Olen päättänyt, että jos pääsen heitä kiittämään, sen täytyy tapahtua ruotsiksi.
No ihan samoja mietiskellyt. Olen päättänyt, että jos joskus sopiva ja luonteva tilaisuus tulisi, niin menisin kiittämään heitä ja ruotsiksi, tuli siitä sitten mitä tuli. Jos ei muuta siinä hämmennyksen tilassa osaisi, niin vaikkapa "Tack för er musik och all glädje ni sprider!" Tai edes jotain tuonnepäin....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli viikonloppuna sukukokoontuminen. Keskustelin 14-vuotiaan sukulaistyttöni kanssa niitä näitä ja jossain vaiheessa tulin ohimennen maininneeksi KAJ'n ja kävikin ilmi että tyttö on kova KAJ-fani myös! Ollut jo heti viime vuoden helmikuusta asti mutta ollaan nähty niin vähän, ettei ole aiemmin tullut puheeksi joten en tiennyt tästä ollenkaan! Voi kuinka onnellinen hän olikaan kun sai höpöttää minulle KAJ'sta, hän kertoi ettei hän tunne ketään muita KAJ-faneja. Olipa mukavaa löytää tuollainen yhdistävä tekijä!
Varmasti oli mukavaa :-) Tunnistan niin hyvin tuon sukulaistyttösi tunteen kun on tarve keskustella KAJ:sta muttei ketään jonka kanssa sen voisi tehdä. Mietin juuri tänään itseäni viime vuonna. Kajahtaminen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta helmikuussa ja täytti suuren osan ajatuksistani. Vasta heinäkuun lopulla löysin tämän palstan ja ensimmäisen mahdollisuuden keskutella asiasta. Olin toki lukenut kaikenlaisia kommentteja somesta ja tavallaan tiesin, että muitakin faneja on, mutta en tuntenut ketään enkä ajatellut, että jollain muullakin voisi olla samantyyppinen tarina kuin itselläni. Tarve keskustella asiasta oli kova ja oli aivan ihanaa päästä tänne purkamaan ajatuksiaan. Varsinkin aluksi häpeä oli niin kova, että en olisi omalla nimelläni edes kehdannut. Nykyään tunnen jo livenäkin useampia faneja ja sitä myöten on ihanasti tullut enemmänkin mahdollisuuksia vaihtaa ajatuksia aiheeseen liittyen. Häpeäkin on vähän hellittänyt otettaan.
Onko sukulaistyttösi tulossa Hemmaplaniin? Siellä järjestetään oheisohjelmaa ennen ja jälkeen keikan ja ehkä hänelle tulisi tilaisuus tutustua muihin nuoriin faneihin.
Niin tuttua tuo tarve päästä jakamaan KAJ-asioita jonkun kanssa. Ja siihenhän tämä ketju on ollut pelastus. Tuttavapiiriin ei kuulu ketään, joka mitenkään seuraisi KAJta tai edes kuuntelisi heidän musiikkiaan. Kaikki tietävät heidät kyllä eikä kenelläkään heistä yhtään mitään negatiivista sanottavaa, pikemminkin päinvastoin. Jotkut arastelevat esim. tutustumiskeikalle lähtemistä kielen takia. Yritän kyllä vielä tehdä käännytystyötä, jotta saisin jonkun mukaani esim. Allas Liveen. Tuollaisessa mukaansatempaavassa ja vauhdikkaassa live-esiintymisessä ei omasta mielestä edes haittaa, vaikka laulujen sanoja ei ymmärtäsikään. Kyllä se elämys syntyy ihan mukanaolosta, hyvästä musiikista, yleisön fiiliksestä ja esiintyjien ja yleisön energiasta.
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.
Mä luulen, että ruotsin kieleen liittyy alitajuinen häpeä siitä, että pitäisi ymmärtää ja osata. Jos joku koreankielinen bändi tulisi keikalle Suomeen, kukaan tuskin olisi menemättä paikalle siksi, ettei ymmärrä kieltä. Kukaan ei odottaisi, että kuulijat ymmärtävät kieltä, joten sen osaamattomuuteen ei liittyisi stigmaa. Mutta jotenkin suomen ja ruotsin välille on Suomessa syntynyt asetelma, jossa vajavaista osaamista pitää häpeillä ja siten ei uskalleta ylittää kielimuuria.
Tämä on todella sääli ja tunnistan tämän myös itsestäni. Ja samahan on ollut KAJ'n jäsenillä, erityisesti Jakob on tästä puhunut. Kun oikeasti kaikki kielitaito on rikkaus, eikä se, että kaikki eivät osaa kaikkea maailmassa pitäisi olla mikään häpeä.
Toivon, että entistä useampi uskaltautuisi olemaan ylpeä tai edes neutraali mistä vaan kielitaidosta jonka omaa ja uskaltaisi käyttää sitä. Itselleni on ollut todella korkea kynnys ruotsin kanssa, paljon korkeampi kuin minkään muun kielen, mutta olen päättänyt päästä siitä yli.
Varmasti on just tuota häpeää (kun pitäisi osata kun koulussakin opiskeltu, eikä siltikään osaa), ehkä arkuutta, kiinnostuksen puutetta tai ei koe mitään tarvetta käyttää kieltä. Ja joillakin valitettavasti ennakkoluuloja ja antipatiaakin. Kummallinen asia todella tämä kielimuuri.
Niissä Tiktok-kuvissa, mitä siitä Anna-lehden jutusta on ollut nähtävissä, jossain näkyi vähän juttutekstiäkin, ja ainakin siitä näytti, että tätä kielimuuriasiaakin jutussa käsitellään tai sivutaan. KAJ on kyllä tehnyt arvokasta työtä kielimuurin madaltamiseksi. He ovat itse näyttäneet oivaa esimerkkiä, kun ovat moneen otteeseen sanoneet esim. omasta suomen kielestään, että ei väliä vaikka virheitä tulee. Pääasia että puhuu ja tulee ymmärretyksi.
Mulla on periaatteessa kohtuuhyvä (kirjallinen) ruotsi, mutta just se puhuminen on vaikeaa, kun ei ole tarvinnut vuosiin kieltä käyttää. Sanat ei löydy silloin kun pitäisi. Harmittaa oikein. Pitänee alkaa höpötellä itsekseen ääneen kotona, niin se ruotsi-kohta aivoista ehkä heräisi eloon uudestaan :)
Tässä tietenkin vielä erityiskielimuuri kun kappaleet ovat vöyriksi. Murteen puutetta omasta kielivalikoimasta nyt ei ainakaan kenenkään tarvitse hävetä.
Mulla on ihan sama tuon puhumisen kanssa. Siitä ei meinaa tulla oikein mitään ja välttelen sitä. Kohtuuhyvä kirjallinen ruotsi minullakin on, samoin kuin puheen ymmärrys. Sanavarasto on puutteellinen, mutta monia asioita voisi sanoa kiertoilmaisuilla. Tulipa viime vuonna todettua, että jos kohtaisin KAJ:n ja haluaisin ihan vain kiittää heitä keikasta ruotsiksi, niin tällaistakaan kielitaitoa ei siinä tilanteessa löydy. Olin tilanteessa, jossa olisi ollut aikaa miettiä ja mennä sanomaan heille jotain, mutta ei tullut yhtäkään ruotsinkielistä lausetta mieleen. Olen päättänyt, että jos pääsen heitä kiittämään, sen täytyy tapahtua ruotsiksi.
No ihan samoja mietiskellyt. Olen päättänyt, että jos joskus sopiva ja luonteva tilaisuus tulisi, niin menisin kiittämään heitä ja ruotsiksi, tuli siitä sitten mitä tuli. Jos ei muuta siinä hämmennyksen tilassa osaisi, niin vaikkapa "Tack för er musik och all glädje ni sprider!" Tai edes jotain tuonnepäin....
Mulla ei edes tuollaista irronnut siinä tilanteessa😢
Täytyy psyykata itseään uuden tilaisuuden varalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se ruotsin/vieraan kielen puhuminen liikkeelle lähtee, kun vaan on uskallusta ja päättää, että nyt yritän. Jos kieltä kerran jollain tasolla osaa, mutta se on vaan passivoitunut. Viime kesänä ajelin KAJ'n keikalle Tammisaareen ja pysähdyin haukkaamaan jotain jossain Karjaan ABC:llä. Sain tilattua lounaan ruotsiksi. Keikkapaikalla painelin tyhmänä lippu kourassa portille, jossa selittivät ruotsiksi, että se pitää ensin käydä vaihtamassa rannekkeeseen. Ymmärsin. Ja osasin kysyä, pitääkö oma vesipullo heittää pois. Jostain se "flaska" ja "kasta bort" mieleen tulivat :)
Tuolla tavalla nokatusten siitä puhumisesta ehkä jotain tulee, mutta puhelimessa on mun mielestä vaikeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se ruotsin/vieraan kielen puhuminen liikkeelle lähtee, kun vaan on uskallusta ja päättää, että nyt yritän. Jos kieltä kerran jollain tasolla osaa, mutta se on vaan passivoitunut. Viime kesänä ajelin KAJ'n keikalle Tammisaareen ja pysähdyin haukkaamaan jotain jossain Karjaan ABC:llä. Sain tilattua lounaan ruotsiksi. Keikkapaikalla painelin tyhmänä lippu kourassa portille, jossa selittivät ruotsiksi, että se pitää ensin käydä vaihtamassa rannekkeeseen. Ymmärsin. Ja osasin kysyä, pitääkö oma vesipullo heittää pois. Jostain se "flaska" ja "kasta bort" mieleen tulivat :)
Tuolla tavalla nokatusten siitä puhumisesta ehkä jotain tulee, mutta puhelimessa on mun mielestä vaikeampaa.
Mulle soitti ruotsinkielinen puhelinmyyjä ja menin ihan kipsiin😅
Sain vaan sanottua jotain tyyliin jag talar inte svenska.
Tämän siitä saa kun tarttuu noihin ruotsinkielisten lehtien tarjouksiin ja käy ruotsinkielisissä teattereissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä juttelin Kaj on icessa ruotsiksi vähän aikaa saksalaisen fanin kanssa, joka puhui erinomaista ruotsia. Ihan hyvin se sujui, vaikka en ollut puhunut varmasti ruotsia viimeksi kuin ehkä virkamiesruotsin kurssilla 15 vuotta sitten. Samaten joululomareissulla Vaasassa pystyin vastaamaan jonkun mummelin tiedusteluun Närpiön busseista ruotsiksi. Mutta ei se kyllä joka tilanteessa varmaan ihan luontevasti sujuisi vieläkään, vaikka Kaj-fanitus on selvästi parantunut kielitaitoa.
No onneksi niin Karjaalla kuin Tammisaaressakin pärjää täysin sujuvasti suomeksikin 😊 toki voi koittaa johonkin väliin jotain hupparipäivä-sekakieltä, jos haluaa treenata toisen kotimaisen taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin lukemassa uuden Annan heti aamutuimaan E-kirjasto -sovelluksen kautta. Oikein kiva haastattelu, ei tosin mitään aktiiviseuraajalle varsinaisesti uutta. Kauniisti puhuvat ystävyydestä ja miten hienoa on tehdä töitä yhdessä. Näkevät heti, jos on jollakulla huonompi päivä ja voivat tukea toisiaan. Koska mikään ei voi ylittää BBB:n suosiota, nyt on vapaus tehdä juuri sitä, mistä tykkäävät, ei tarvitse keksiä sille kilpailijaa. (Ihan kuin olisin kuullut vastaavaa haastatteluissa ennenkin, ovat tainneet musikaalien ja KAJ10 merkeissä sanoa samaa, ettei tästä isommaksi voi päästä😄).
Haastattelu oli ollut tarkoitus tehdä Svenska Teaternin tiloissa, mutta Jakobilta olikin jäänyt avainkortti kotiin, joten porukka lähti tilanteen valjettua hyväntahtoisesti hörähdellen läheiseen kahvilaan, kivoista kuvista päätellen Espalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimittaja ei tainnut hiffata, että uuden kappaleen nimi olisi saanut jäädä vielä julkaisematta ja pojat kohteliaisuuttaan eivät sitä hänelle tainneet erikseen mainita. Nyt taitaakin fanien uusin arvuutteluleikki painottua siihen, mitkä sanat rimmaavat gelaterian kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Toimittaja ei tainnut hiffata, että uuden kappaleen nimi olisi saanut jäädä vielä julkaisematta ja pojat kohteliaisuuttaan eivät sitä hänelle tainneet erikseen mainita. Nyt taitaakin fanien uusin arvuutteluleikki painottua siihen, mitkä sanat rimmaavat gelaterian kanssa.
No eihän tässä tarvitse odottaa kuin runsas viikko. Ajoitus on taas hyvässä synkassa Billnäsin keikan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Toimittaja ei tainnut hiffata, että uuden kappaleen nimi olisi saanut jäädä vielä julkaisematta ja pojat kohteliaisuuttaan eivät sitä hänelle tainneet erikseen mainita. Nyt taitaakin fanien uusin arvuutteluleikki painottua siihen, mitkä sanat rimmaavat gelaterian kanssa.
Oliko niin, että viime kesäkuun Allsångin jälkeisessä haastattelussa juontaja "lipsautti" jotakin mikä lopulta olikin ollut tarkoitus julkistaa ohimennen... Muistanko väärin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimittaja ei tainnut hiffata, että uuden kappaleen nimi olisi saanut jäädä vielä julkaisematta ja pojat kohteliaisuuttaan eivät sitä hänelle tainneet erikseen mainita. Nyt taitaakin fanien uusin arvuutteluleikki painottua siihen, mitkä sanat rimmaavat gelaterian kanssa.
No eihän tässä tarvitse odottaa kuin runsas viikko. Ajoitus on taas hyvässä synkassa Billnäsin keikan kanssa.
Siis edellyttäen, että biisi julkaistaan tavan mukaan perjantaina.
Uskon kyllä että ihan tarkoituksella pojat päättivät että näin biisin nimi julkaistaan.
Vierailija kirjoitti:
Uskon kyllä että ihan tarkoituksella pojat päättivät että näin biisin nimi julkaistaan.
Minä myös uskon hyvin vahvasti niin, että heillä oli nyt tällainen erilainen ja vitsikäs tapa julkaista tieto uudesta biisistä. Se oli vieläpä vain kuvatekstissä.
Minä en pidä mahdottomana ajatusta, että se julkaistaisiin jo huomenna eli juhannukeseksi. Ehkä kuitenkin todennäköisemmin ensi viikon pe.
Alue: Aihe vapaa
Tuo kielijuttu on kyllä kumma. Olen itsekin siihen törmännyt ystävieni kanssa. Eivät halua tulla keikoille, koska eivät osaa kieltä. En tiedä onko se todellinen syy vai tekosyy. On tietenkin monia suomenkielisiä kappaleita, joita kuunnellaan sanoitusten takia, mutta arvelisin että monet kuuntelevat keikoila mielellään englannin kieltä, vaikka kappaleen sanoma jäisi avautumatta. En itsekään varsinkaan aluksi ymmärtänyt KAJ:n sanoituksista paljoakaan, mutta se ei kyllä hidastanut yhtään. Varsinkin KAJ:n keikoista voi kyllä nauttia tunnelman vuoksi vaikkei ymmärtäisi mitään.