Apua. Kohta kaksi vuotta raittiina. On alkanut tehdä mieli..
Kamalaa, että edes kirjoitan tästä. Oikeasti, enhän minä nyt oikeasti tahdo retkahtaa, en, en, en. Tiedän mitä sillä puolen elämää on eikä se vie minua hyvään suuntaan ollenkaan vaan sitten kuolen. Ongelma on se, että olen alkanut toivomaan kuolemaa, sillä välillä on vaikea jaksaa. Välillä tuntuu, että en jaksa, joten menen hakemaan juotavaa, aloitan taas tupakoimaan ja sitten riistän jonkin ajan kuluttua itseltä henkeni.
Tämä on ihan hirveää. Tämä menee ohi, pakko mennä.
Kommentit (14)
Toivon sinun olevan AAssa, se on monen tärkeä pelastusrengas päivittäisessä päätöksenteossa. Sieltä saa kummin, joka tukee vaikeissa hetkissä.
Mulla oli toi vaihe aikalailla pahimmillaan juuri siinä kahden vuoden päihteettömyyden kohdilla.
Hanki harrastus, lähde vaikka salille. Liikunta tukee mielenterveyttä.
En ole koskaan päässyt tuohonkaan asti. Alkoholisti olen, mutta noin 6kk välein vedän kännit ja sitten taas ei tee mieli n. puoleen vuoteen. Ihan ok tämä näinkin on, mutta ainahan se täysraittius mukavampi olisi, enkä ymmärrä edes mistä se himo siihen alkoholiin aivan tyjästä iskee, kun tietää että palkkana siitä on pelkkää paskaa
Kehittele "addiktio" johonkin muuhun juomaan (esim. mehuihin), johonkin herkkuun (mutta ei tietty övereitä, voi olla vaikka fetajuusto ja muut juustot tms.) Ala kulinaristiksi, niin voi laitella herkullisia ruokia ja suuhun jotain mukavaa eikä alkoa.
Käy AA:ssa. Oikeasti hyvä paikka ja tukee juuri noissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Kehittele "addiktio" johonkin muuhun juomaan (esim. mehuihin), johonkin herkkuun (mutta ei tietty övereitä, voi olla vaikka fetajuusto ja muut juustot tms.) Ala kulinaristiksi, niin voi laitella herkullisia ruokia ja suuhun jotain mukavaa eikä alkoa.
Jos terveydellä ei ole väliä niin voi samantien juoda alkoa.
Vierailija kirjoitti:
Kehittele "addiktio" johonkin muuhun juomaan (esim. mehuihin), johonkin herkkuun (mutta ei tietty övereitä, voi olla vaikka fetajuusto ja muut juustot tms.) Ala kulinaristiksi, niin voi laitella herkullisia ruokia ja suuhun jotain mukavaa eikä alkoa.
Sanon nyt eri kirjoittajana vierestä tämän, että et ymmärrä alkoholismista tai riippuvuussairauksista kirjoittamastasi päätellen yhtään mitään, vaikka ajatuksesi varmaan ihan kaunis onkin.
Mikseivät alkoholistit vaan kehitä riippuvuutta olla hyviä aviomiehiä tai urheilijoita sen viinan sijaan. Siksi että sitä vaikka ryyppää mielummin sen perheensä ja terveytensä, kuin luopuu siitä viinasta. Siinä ei valitettavasti mitkään fetajuustot kiinnosta hevonhelvettiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli toi vaihe aikalailla pahimmillaan juuri siinä kahden vuoden päihteettömyyden kohdilla.
Niin, tämä on varmaan nyt jokin tällainen kuoppa vain jonka yli pitää mennä. Aika pelottavaa, että tällaisia tulee. Hengitän syvään ja tämän läpi on vain mentävä, luottaa siihen, että tämä vaihe menee ohi. Ap
Minulla itselläni on lupa retkahtaa joka päivä joka sekunti. Ilmeisesti siksi olen pysynyt ihan helposti selvinpäin ja ilman alkoholia jo yli 4 vuotta putkeen. Onneksi saa retkahtaa, koska en kyllä meinaa koko elämääni selvinpäin viettää, mutta tämä on se meikäläisen resepti, joka toimii. Ei tarvitse juoda tänään, kun voi huomennakin ja miksi huomenna joisi, kun voi juoda ylihuomennakin. No tiedän jo miten alkoholi vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen, niin en halua.
Ota vaan..aloita jo tänään..iloista vkonloppua pukkaa sitten päälle
Vierailija kirjoitti:
Minulla itselläni on lupa retkahtaa joka päivä joka sekunti. Ilmeisesti siksi olen pysynyt ihan helposti selvinpäin ja ilman alkoholia jo yli 4 vuotta putkeen. Onneksi saa retkahtaa, koska en kyllä meinaa koko elämääni selvinpäin viettää, mutta tämä on se meikäläisen resepti, joka toimii. Ei tarvitse juoda tänään, kun voi huomennakin ja miksi huomenna joisi, kun voi juoda ylihuomennakin. No tiedän jo miten alkoholi vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen, niin en halua.
Minulla ei ole ollut ongelmia tässä aiemmin. Olen ollut todella kiitollinen raittiudesta ja edelleenkin tietenkin olen. Unet joissa retkahdan ovat helvetin kamalia ja herään helpottuneena, että olikin vain painajaista. En ole halunnut juoda sen jälkeen kun päätin raitistua. Enkä nytkään halua mutta jokin siellä alitajunnassa nyt kuiskii, joka kuulostaa todella tutulta niiltä ajoilta kun join. Se on sellainen tumma varjo minussa, joka romantisoi sitä elämän kivikkoisella puolella elämistä ja siitä ettei huomisella ole väliä ja siihen omaan tuskaan olisi joskus helpompi uppoutua kuin pysyä pinnalla.
Sisimissäni tiedän kuitenkin, että tämä menee ohi ja että elämällä on jotain aivan muuta minulle tarjottavana kuin sitä paskaa minkä läpi olen jo kulkenut. Ap
....