Lue keskustelun säännöt.
Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (5234)
Myönnän kuuluvani uusherännäisiin, sillä tutustuin Kaj'hin vasta heidän Mello-voittonsa myötä. Mutta sama koskee varmasti suurinta osaa meistä suomenkielisistä suomalaisista.
Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Tämä vaatimaton vöyriläisbändi on paljastunut monipuolisimmaksi tietämäkseni; en pysty edes laskemaan tyylilajeja, jotka nämä pojat hallitsevat. Kaikki sujuu teknopopista hevirokkiin ja schlagereista oopperaan. Muutama ihana romanttinen balladi siellä joukossa.
Mikä mahtava nautinto päästä sukeltamaan heidän 16 vuoden tuotantoonsa edes näin jälkikäteen.
Kenenkään ei tarvitse pitää yhtäkään heidän biiseistään "hittinä", eiväthän he edes ole tähdänneet mihinkään hitteisiin vaan oivaltaviin musiikillisiin elämyksiin. Joihin kuuluvat erityisesti heidän musikaalinsa. KIITOS, Kaj!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Myönnän kuuluvani uusherännäisiin, sillä tutustuin Kaj'hin vasta heidän Mello-voittonsa myötä. Mutta sama koskee varmasti suurinta osaa meistä suomenkielisistä suomalaisista.
Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Tämä vaatimaton vöyriläisbändi on paljastunut monipuolisimmaksi tietämäkseni; en pysty edes laskemaan tyylilajeja, jotka nämä pojat hallitsevat. Kaikki sujuu teknopopista hevirokkiin ja schlagereista oopperaan. Muutama ihana romanttinen balladi siellä joukossa.
Mikä mahtava nautinto päästä sukeltamaan heidän 16 vuoden tuotantoonsa edes näin jälkikäteen.
Kenenkään ei tarvitse pitää yhtäkään heidän biiseistään "hittinä", eiväthän he edes ole tähdänneet mihinkään hitteisiin vaan oivaltaviin musiikillisiin elämyksiin. Joihin kuuluvat erityisesti heidän musikaalinsa. KIITOS, Kaj!
KAJ tekee ihmiset onnellisiksi. Olen nyt kuunnellut kaksi päivää tätä https://www.youtube.com/watch?v=qRnF2xzPi0s
Kappaleella on hauska tarina: Stad i ljus oli Ruotsin euroviisuedustaja vuonna 1988 ja sitä veikattiin voittajaksi, mutta se jäikin sijalle 12. Kuitenkin se päätyi uuteen virsikirjaan (virsi 830), ja sitä soitetaan hautajaisissa ja lauletaan yliopisto-opiskelijoiden juhlassa, käsipallo-otteluissa ja pubeissa yhteislauluna.
Karalåtin tai Manlig vänskap eivät ehkä kaikkien mielestä ole hittejä, mutta kai niistä silti saa pitää? Oma suosikkini on Firmans man. Axel Åhmanin novellikokoelma ilmestyy syksyllä suomeksi, ja se käsittelee pohjalaista mieskuvaa.
Täällä oli puhetta Wilhelm von Schwerinistä. Oravaisissa valmistetaan artesaanisuklaata josta tuossa laulussa lauletaan. Mick Jagger on kuulemma ihastunut siihen.
Tämä suomenkielisen ja ruotsinkielisen Suomen jyrkkä erottelu kulttuurissa on tullut minullekin yllätyksenä, jonka olen kunnolla tajunnut vasta KAJ'n myötä. Miksi esimerkiksi radiokanavat eivät noteeraa maamme ruotsiksi laulavia artisteja mitenkään? Olen kevään aikana kuunnellut paljon suomenkielisiä radiokanavia, eikä vieläkään ole kertaakaan osunut korviin kertaakaan KAJ'ta. Samanaikaisesti tiedän monia KAJ'hin hurahtaneita suomenkielisiä.
Vastustan ruotsinkielen "pakottamista väkisin", mutta ei silti tarvitse olla sokea ja kuuro suomenruotsalaiselle kulttuurille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on varmasti. Huumori musiikki on vähän semmosta, että musiikki on paskaa ja vitsi naurattaa kerran. Ihan niin kun käärijäkin. Toki on hauska nauraa ihmisten typeryydelle kun nämä vitsit on jo yllättävän pitkään tampioita naurattaneet. Nämä tyypit varmaan itse nauravat pankkiin mennessään.
Näin käy, jos ei ymmärrys riitä kuin siihen pintavitsiin ja musiikkimaku on leveä kuin lasersäde. Ja silti ihmiset ovat kuunnelleet Rotestilauluakin moneen kertaan. Joskus vanhaankin vitsiin palataan. Jos muut saavat kaikenlaista irti ja sinä et, voisi olla hyvä miettiä toisenkin kerran, kuka on se tampio. Mutta kerro toki, mikä on hyvää musiikkia.
Suomenkielisenä ja suomalaisessa kulttuuriympäristössä kasvaneena varmaan mullakin menee osa noista KAJ'n biisien hienouksista ohi, vaikka ruotsia osaankin ja "vöyriäkin" alan jo pikkuhiljaa jollain tavalla ymmärtää. Jotkut viittaukset avautuu täydellisesti ehkä vain ruotsinkielisille. Mutta en anna tuon haitata, upeita musiikillisia elämyksiä joka tapauksessa olen saanut kokea. Ja jokainenhan tulkitsee musiikkia omalla tavallaan. Noista pintavitseistä tulee nyt mieleen esim. kappale Dågär åt böndrin. Hauska ja vauhdikas country-rallattelu, jossa puhutaan hevosen ostamisesta. Mutta mitäpä biisillä oikeasti halutaankaan kertoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni täällä kirjoittaa, ettei ymmärrä sanoituksia. Tarvitseeko laulujen sanoituksia aina ymmärtää? Kuuntelettko vain sellaista musiikkia, jonka kieltä ymmärrätte? Tuohan rajaa paljon musiikkia kokonaan pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on varmasti. Huumori musiikki on vähän semmosta, että musiikki on paskaa ja vitsi naurattaa kerran. Ihan niin kun käärijäkin. Toki on hauska nauraa ihmisten typeryydelle kun nämä vitsit on jo yllättävän pitkään tampioita naurattaneet. Nämä tyypit varmaan itse nauravat pankkiin mennessään.
Näin käy, jos ei ymmärrys riitä kuin siihen pintavitsiin ja musiikkimaku on leveä kuin lasersäde. Ja silti ihmiset ovat kuunnelleet Rotestilauluakin moneen kertaan. Joskus vanhaankin vitsiin palataan. Jos muut saavat kaikenlaista irti ja sinä et, voisi olla hyvä miettiä toisenkin kerran, kuka on se tampio. Mutta kerro toki, mikä on hyvää musiikkia.
Suomenkielisenä ja suomalaisessa kulttuuriympäristössä kasvaneena varmaan mullakin menee osa noista KAJ'n biisien hienouksista ohi, vaikka ruotsia osaankin ja "vöyri
Juuri tuo monikerroksisuus on ihan parasta KAJ'n biiseissä. Dågär åt böndrin on niin mainio esimerkki. Ääneen naurattava kantrimusiikkiparodia, hellyttävä teksti nelivuotiaasta pikkupojasta, ja pohjalta löytyy meitä kaikkia suomalaisia yhdistävä perusvaatimattomuus. Ollaan maailman onnellisin kansa, koska ollaan vähään tyytyväisiä. :D
Itse suomenkielisenä olen ruvennut freesaamaan kouluruotsiani oikein tosi mielellä ja saanut kuin saanutkin pikkuhiljaa auki tuota KAJ'n kieli-ilottelua. Ymmärrän jo myös vöyrinkielisiä vitsejä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bändi ollut kasassa vuodesta 2008. Sokkoopaarma.
Vierailija kirjoitti:
Karalåtin tai Manlig vänskap eivät ehkä kaikkien mielestä ole hittejä, mutta kai niistä silti saa pitää? Oma suosikkini on Firmans man. Axel Åhmanin novellikokoelma ilmestyy syksyllä suomeksi, ja se käsittelee pohjalaista mieskuvaa.
Täällä oli puhetta Wilhelm von Schwerinistä. Oravaisissa valmistetaan artesaanisuklaata josta tuossa laulussa lauletaan. Mick Jagger on kuulemma ihastunut siihen.
Mäkin innostuin Axel Åhmanin kirjoista tämän Kaj-huuman myötä! Otin asiakseni lukea ne kaikki (ihka ensimmäistä erillistä novellia myöten). Hikinen urakka täysin suomenkieliselle (tasaisin välein pakko turvautua sanakirjaan) mutta myös todella palkitseva. Hienoa kieltä, hienoa tarinankerrontaa, hieno kirjailija! Aivan loistavaa, jos alkaa tulla lisää suomennoksiakin (hänen lastenkirjansa on suomennettu jo aiemmin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomenkielisen ja ruotsinkielisen Suomen jyrkkä erottelu kulttuurissa on tullut minullekin yllätyksenä, jonka olen kunnolla tajunnut vasta KAJ'n myötä. Miksi esimerkiksi radiokanavat eivät noteeraa maamme ruotsiksi laulavia artisteja mitenkään? Olen kevään aikana kuunnellut paljon suomenkielisiä radiokanavia, eikä vieläkään ole kertaakaan osunut korviin kertaakaan KAJ'ta. Samanaikaisesti tiedän monia KAJ'hin hurahtaneita suomenkielisiä.
Vastustan ruotsinkielen "pakottamista väkisin", mutta ei silti tarvitse olla sokea ja kuuro suomenruotsalaiselle kulttuurille.
Joo eipä kuule KAJ'ta radiossa suomenkielisellä puolella. Bastun olen ehkä pariin otteeseen kuullut, lähinnä viisujen aikaan. Minusta tämä on todella kummallista, kun miettii, miten suuressa suosiossa bändi nyt tällä hetkellä tuntuu olevan. Perisuomalainen kateusko tässä taas nostaa päätään? Ei tässä kohta muuhun lopputulokseen voi tulla.
Jotkut pitävät tätä vanhaa biisiä jo nyt hittinä, jos mitataan sitä kuuntelukertojen määrällä.
https://www.is.fi/musiikki/art-2000011098481.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä kirjoittaa, ettei ymmärrä sanoituksia. Tarvitseeko laulujen sanoituksia aina ymmärtää? Kuuntelettko vain sellaista musiikkia, jonka kieltä ymmärrätte? Tuohan rajaa paljon musiikkia kokonaan pois.
Näin on. Itse olen aina tykännyt italiankielisestä musiikista. Eros Ramazzotti oli takavuosina oikein suursuosikki. Kuuntelin innolla ja kuuntelen vieläkin. Sanaakaan italiaa en puhunut enkä teksteistä juuri mitään ymmärtänyt, silti kuuntelin ja fiilistelin.
KAJ-musiikki on niin mukaansatempaavaa, tarttuvaa ja melodista, että siitä mielestäni voi nauttia, vaikka sanoja ei ymmärtäisikään. Ja suomalaisista sentään hyvin moni osaa ruotsia ainakin jossain määärin. Moni ulkomaalainen on sanonut samaa: yhtään mitään en ymmärrä, mutta rakastan kuunnella KAJ'ta!
Jos kuuntelumäärissä mitataan, onhan Kaj'lla jo montakin hittiä (siis originaalia, ei coveria). Ssellaiseksi voi varmaan kappaleen määritellä, jos miljoonan haamuraja menee rikki; Kaj'lla on mennyt kaksikin miljoonaa.
Kom ti byin, Heimani i skick, Taco hej, Pa to ta na kako ja Jåo nåo e ja yolo ja nåo ovat sitä kärkipäätä. Tietysti Bara bada bastun pian 90 miljoonaa Spotify-striimausta on sitten luku sinänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karalåtin tai Manlig vänskap eivät ehkä kaikkien mielestä ole hittejä, mutta kai niistä silti saa pitää? Oma suosikkini on Firmans man. Axel Åhmanin novellikokoelma ilmestyy syksyllä suomeksi, ja se käsittelee pohjalaista mieskuvaa.
Täällä oli puhetta Wilhelm von Schwerinistä. Oravaisissa valmistetaan artesaanisuklaata josta tuossa laulussa lauletaan. Mick Jagger on kuulemma ihastunut siihen.
Mäkin innostuin Axel Åhmanin kirjoista tämän Kaj-huuman myötä! Otin asiakseni lukea ne kaikki (ihka ensimmäistä erillistä novellia myöten). Hikinen urakka täysin suomenkieliselle (tasaisin välein pakko turvautua sanakirjaan) mutta myös todella palkitseva. Hienoa kieltä, hienoa tarinankerrontaa, hieno kirjailija! Aivan loistavaa, jos alkaa tulla lisää suomennoksiakin (hänen lastenkirjansa on suomennettu jo aiemmin).
Mulla myös Axelin Klein tuossa odottamassa. Hyviä arvosteluja hän on kirjoistaan saanut. Ja jonkun palkinnon myös.
Kaj julkaisi tuoreimman Mosquito-singlensä 4. heinäkuuta. Se on kerännyt Spotifyssa 8. heinäkuuta mennessä reilusti yli 600 000 striimausta, joten rikkoo sekin miljoonan rajan jo lähipäivinä.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuuntelumäärissä mitataan, onhan Kaj'lla jo montakin hittiä (siis originaalia, ei coveria). Ssellaiseksi voi varmaan kappaleen määritellä, jos miljoonan haamuraja menee rikki; Kaj'lla on mennyt kaksikin miljoonaa.
Kom ti byin, Heimani i skick, Taco hej, Pa to ta na kako ja Jåo nåo e ja yolo ja nåo ovat sitä kärkipäätä. Tietysti Bara bada bastun pian 90 miljoonaa Spotify-striimausta on sitten luku sinänsä.
Niinpä. Mutta tämän yhden jankuttajan mielestä hitti tarkoittaa sellaista kappaletta, josta hän ITSE pitää. :)
Kaj on huikean lahjakas, mutta täytyy silti totuuden nimessä todeta, että ovat myös suomenruotsalaisina saaneet mahdollisuuksia, joita suomenkielisellä puolella ei noin vain saa. Kun on kulttuuripuolella pienet piirit ja paljon säätiöiden tukirahoja käytössä. Jos katsoo Kajn videoiden ja esitysten lopputekstejä niin lähes kaikista löytyy kiitoksista Svenska kulturfonden. Ja kuinka monesta suomalaisesta bändistä on Ylellä niin paljon materiaalia kuin Kajsta. Kuinka moni suomenkielinen ammattiteatteri olisi palkannut kolme itseoppinutta, parikymppistä jätkää kirjoittamaan oman musikaalin ja esiintymään siinä? Onhan heillä alaan liittyvää koulutusta, mutta ei varsinaisesti näyttelemiseen tai musiikkiin.
Enkä siis sano tätä millään pahalla kun itsekin Kajsta tykkään, mutta kunhan tuli mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Moni täällä kirjoittaa, ettei ymmärrä sanoituksia. Tarvitseeko laulujen sanoituksia aina ymmärtää? Kuuntelettko vain sellaista musiikkia, jonka kieltä ymmärrätte? Tuohan rajaa paljon musiikkia kokonaan pois.
Suurin osa Rammsteininkaan miljoonista faneista ei ymmärrä saksaa, mutta ei se heitä haittaa, päinvastoin motivoi opiskelemaan kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Karalåtin tai Manlig vänskap eivät ehkä kaikkien mielestä ole hittejä, mutta kai niistä silti saa pitää? Oma suosikkini on Firmans man. Axel Åhmanin novellikokoelma ilmestyy syksyllä suomeksi, ja se käsittelee pohjalaista mieskuvaa.
Täällä oli puhetta Wilhelm von Schwerinistä. Oravaisissa valmistetaan artesaanisuklaata josta tuossa laulussa lauletaan. Mick Jagger on kuulemma ihastunut siihen.
Oravaisissahan on se (museoitu?) tie, jonka varrella se historiallinen taistelukenttä, tai ainakin sen paikka. Onko toi Wilhelm von Schwerinin silta tänä päivänä edelleen olemassa, tai jäänteet/rauniot siitä? Kerran yritin googlailla mutta ihan selvyyteen en asiasta päässyt.
Suunnitteilla on kaverin kanssa syysretki Vaasaan. Samalla voisi ajella Vöyrin/Oravaisten suuntaan, ja metsästää jostain noita suklaakuulia. Ehkä niitä saa Vaasastakin :).
Kävin vilkaisemassa KAJ'n liikevaihtoa. Pojat ovat pärjänneet tähänkin asti hyvin.