Miksi mies kestää vaimoa, joka on lähes aina pahalla tuulella?
Ja miten nainen itse kestää liitossa, jossa ei viihdy? Vuosia, ei vain kuukausia tai tilapäisesti.
Ja ainakaan miehen kohdalla ei ole kyse siitä, etteikö muuta seuraa löytyisi. Hän on todella pitkä, raamikas ja mukava mies, ns. statusmies tulojen ja ammatin osalta.
Miten rakkaus kestää jatkuvaa nalkuttamista ja huonoa kohtelua? Itse en muuta syytä keksi kuin sen, että mies on tehnyt jotain ns. pahaa, jota pitää sovittaa. Mutta en olisi tuolla tavalla käyttäytyvän ihmisen kanssa edes viikkoa.
Molemmille olisi mielestäni parempi erota, jos toista ei yhtään kunnioita ja elämä on pelkkää riitelyä. Ja näin on lopulta käynytkin muiden vastaavalla tavalla käyttäytyneiden parien kanssa, pitkiä liittoja.
Kaipa se vanha rakkaus vieläkin joskus pilkahtaa esille vai mistä on kyse?
Kommentit (169)
Mites se kännykkäelämä, molemmilla.? Onko i-pone jo kasvanut käteen kiinni.
Pitääkö siis teidän ystävien miettiä miltä vaikuttavat sinun silmissäsi? Käytkö sinä itse terapiassa? Kuulostat voimakkaasti myrkylliseltä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Olen 38v perheellinen nainen ja en tunne yhtäkään ystäväpariskuntaa niin hyvin, että pystyisin väittämään että tiedän, että nainen aina valittaa ja haukkuu miestään.
Ehkä jossain sukulaisilla on tullut oltua yökylässä ja jotain hajua aiheesta on, miten käyttäytyvät kotonaan, mutta siihenkin on voinut vaikuttaa ihan se, että heillä on vieraita yökylässä ja silloin esim. miehen passiivisuus/tekemättömyys/menemällä sieltä mistä aita on matalin, voi ärsyttää normaalia enemmän. Ainakin veljeni on sellainen, etten ihmettele ollenkaan vaikka käly ajoittain ärsyyntyy sohvalla istuskeluun. Tuskin koko suhde on sitä kuitenkaan!
Toki sitten on yksi sellainen kaveri ollut, joka aina haukkui miestään puhelimessa minulle. En siltikään usko, että joiden koko arki oli naisen haukkumista. Kun en sitä arkea heidän kanssaan elänyt.
Koko totuutta ei koskaan tiedä ja molemmilla puolisoilla on asioista oma käsitys, mutta sekin on minusta virheellinen väite, ettei kukaan ulkopuolinen voisi tietää yhtään mitään.
Siitähän on tutkimustuloskin olemassa (amerkikkalainen psykologi John Gottman, aiheesta on popularisoitu tietokirjakin suomeksi), että vain pariskunnan kanssakäymistä seuraamalla voi ennustaa eron. Olen sinua 20v. vanhempi ja aika hyvin merkit ovat näkyneet, joskus jopa suhteen alusta asti, että suhde ei ole kunnossa. Se miten kohtelee toista määrittää pitkälti miten avioliitossa menee. Sen sijaan ihmisen oma käsitys asioista voi olla monella tapaa värittynyt vaikkapa turvattoman kiintymyssuhteen takia. Esimerkiksi riitelyä ja nalkuttamista voidaan pitää normaalina parisuhteena tai sitä, että eletään käytännössä hyvin erillistä elämää. Toinen osapuoli on hyväksynyt sen alusta asti tai sitten hän on tottunut vähitellen. Luin eilen Neil Hardwickin elämäkertaa ja hänen mukaansa jokainen psykiatri osaa kertoa, että parhaiten ihminen osaa valehdella itselleen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Elätkö sinä AP jotenkin voimakkaasti ulkoaohjautuvasti? Mietitkö koko ajan miltä mikäkin näyttää ulospäin?
En. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla sitten tämä huono kohtelu tulee ilmi?
Ilkeä käytös toista kohtaan myös vieraiden läsnäollessa - mitä se mahtaa olla silloin, kun muut eivät ole paikalla.... Ap
Tuo on sinun tulkintasi asioista, he itse voivat olla tyytyväisiä suhteeseensa. Et tosiaankaan näe mitä suljettujen ovien takana tapahtuu.
Vain naiseton elämä on oikeaa elämää. Muuten ottaa todella suuren riskin onnellisuutensa menettämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Mites se kännykkäelämä, molemmilla.? Onko i-pone jo kasvanut käteen kiinni.
Toisella ainakin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Emmätiä. Rakastaa puolisoaan, ja tietää, että kun tällä on stressiä, huolta dementuneista vanhemmista, surua keskenmeno(i)sta, traumaa raiskauksesta tai pahoinpitelystä tms
Yhtä hyvin voisit kysyä, että miksi niin kovin moni nainen hyväksyi miehensä sotatraumat vuosikymmenten ajan? Ei ollut pelkästään häpeän pelkoa avioeron johdosta, vaan koska nämä naiset tiesivät, että mies oli sodan uhri.
Toki voi olla, että mies tietää olevansa laiska, ja tietää, että kuka tahansa nalkuttaisi tälle suhteessa. Tai ukko on pettänyt, ja tietää satuttaneensa toista syvästi.
Kysymällä asiat selviää. Tai sitten annat toisten elää elämäänsä rauhassa.
Tietenkin annan heidän elää elämäänsä rauhassa ja otan kantaa vain kysyttäessä. En puutu heidän parisuhteeseensa, mutta olen yleisellä tasolla kiinnostunut tietämään miten näin elävät ihmise
Kuitenkin kyttäät ja kyyläät ja avaudut vauvapalstalla sen sijaan että keskustelisit suoraan ja rehellisesti ystäväsi kanssa.
Fiksua?
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies ei kuuntele vaimoa oikeasti? Vaimolla on jokin syy, miksi hän nalkuttaa.
Ei tämä ole välttämättä ollenkaan totta, vaikka tyypillistä palstallaa syyttää kaikesta miestä. Me voitais olla tuo esimerkin pari. Minä olen se kiukkupussivaimo.
Tunnen monia äkäisiä naisia. Ei ole aina automaattisesti miehen vika. Tietenkään.
Elämässä on monta ihmeellistä asiaa....on tullut huomattua;) ehkä raha pitää kiinni tai mies on niin mukavuudenhaluinen ja laiska,ettei uskalla erota. Tietää,miten vaikea ja hankala on lähteä rakentamaan uutta suhdetta. Että kestetään sitten äksyilytkin. Välillä käydään ehkä vieraissa.
Lasten takia. Mies ei halua rikkoa lasten perhettä ja toisaalta ei halua olla erossa lapsista. Jos eroaisivat, lapset määrättäisiin kuitenkin äidilleen, jonka jälkeen katkera nainen manipuloisi lapsetkin isäänsä vastaan. Ei mies voi riskeerata suhdettaan lapsiinsa jonkun nalkuttavan akan takia.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö siis teidän ystävien miettiä miltä vaikuttavat sinun silmissäsi? Käytkö sinä itse terapiassa? Kuulostat voimakkaasti myrkylliseltä ihmiseltä.
Ei tarvitse miettiä, mutta sillä miten käyttäytyy on aina seurauksia. Olen käynyt pitkän terapian nuorempana, mielestäni kaikkien kannattaisi. Vastuu omasta käytöksestä on mahdollista kantaa siten, että ymmärtää mistä tunteet tulevat, muuten niiden purskauttaminen muiden päälle on huomattavasti vaikeampaa. Pelkkiin käytöstapoihin turvautumalla se on vaikeaa.
Ja kyllä minussa varmasti on myrkkyjä siinä missä muissakin ihmisissä. Ei eron tekeminen ole helppoa eikä eron tekemisen seuraaminen ystäville ja tuttaville. Hyvät, fiksutkin tyypit voivat käyttäytyä huonosti siksi, että voivat niin huonosti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö siis teidän ystävien miettiä miltä vaikuttavat sinun silmissäsi? Käytkö sinä itse terapiassa? Kuulostat voimakkaasti myrkylliseltä ihmiseltä.
Ei tarvitse miettiä, mutta sillä miten käyttäytyy on aina seurauksia. Olen käynyt pitkän terapian nuorempana, mielestäni kaikkien kannattaisi. Vastuu omasta käytöksestä on mahdollista kantaa siten, että ymmärtää mistä tunteet tulevat, muuten niiden purskauttaminen muiden päälle on huomattavasti vaikeampaa. Pelkkiin käytöstapoihin turvautumalla se on vaikeaa.
Ja kyllä minussa varmasti on myrkkyjä siinä missä muissakin ihmisissä. Ei eron tekeminen ole helppoa eikä eron tekemisen seuraaminen ystäville ja tuttaville. Hyvät, fiksutkin tyypit voivat käyttäytyä huonosti siksi, että voivat niin huonosti. Ap
Mene kertomaan tämä sun ylivertaisuutesi suoraan niille ystäville. Mutta kun ei. Esität ystävää ja hymistelet... Oksettavia nää selän takanan puhujat.
Miettikääs vähän, he ovat AP:n seurassa milloin AP tekee arviot heidän suhteensa tilasta ;)
Vierailija kirjoitti:
Lasten takia. Mies ei halua rikkoa lasten perhettä ja toisaalta ei halua olla erossa lapsista. Jos eroaisivat, lapset määrättäisiin kuitenkin äidilleen, jonka jälkeen katkera nainen manipuloisi lapsetkin isäänsä vastaan. Ei mies voi riskeerata suhdettaan lapsiinsa jonkun nalkuttavan akan takia.
Sepä tässä mielestäni omassa tuttavapiirissä onkin ihmeellistä, ettei yksikään eronnut pari ole eronnut ruuhkavuosina, vaan vasta sen jälkeen, kun riitaisan parisuhteen malli on välitetty lapsille ja he ovat aikuisia tai hyvin lähellä täysi-ikää. Tuo selitys on sen valossa väärä, vaikka onkin usein käytetty. Olen siksi taipuvainen ajattelemaan, että syy on muualla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies ei kuuntele vaimoa oikeasti? Vaimolla on jokin syy, miksi hän nalkuttaa.
Ei tämä ole välttämättä ollenkaan totta, vaikka tyypillistä palstallaa syyttää kaikesta miestä. Me voitais olla tuo esimerkin pari. Minä olen se kiukkupussivaimo.
Tunnen monia äkäisiä naisia. Ei ole aina automaattisesti miehen vika. Tietenkään.
Aika harvinaista, että ihminen itse myöntää olevansa suhteen kiukkupussi. On totta, että ihmisten temperamentissa on jo geenienkin takia isohkoja eroja. Toiset ovat hyvin kipakoita ja periksiantamattomia eikä se minusta sinänsä ole mitenkään vahingollista, jos itse ymmärtää tilanteita toisen kannalta ja osaa pyytää anteeksi. En itsekään ole mitenkään valtavan lempeä tyyppi, vaan aika periksiantamaton tietyissä asioissa ja välillä myös kiukustun reippaasti. Mutta pyydän anteeksi jo 10 minuutin kuluttua - jos suhde olisi vetelemässä viimeisiään, ei näin varmaankaan tapahtuisi, vaan voisin hyvin käyttäytyä kuten tuo esimerkkiparini nainen. Mutta en eläisi sellaisessa liitossa pitkään, koska en ole saanut mallia, missä sellaista elämää pidettäisiin normaalina enkä myöskään pelkää eroamista liikaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän ei kerro sinulle suhteen hyvistä puolista.
Kuka hän?
Olen tuntenut heidät kauan ja paljon on varmasti hyvääkin yhteistä, etenkin historiaa. Mutta nykypäivä näyttää aivan toisenlaiselta, molemmilla on paha olo. Toinen purkaa raivoaan raivoamalla, purkaa sen mieheen siis. Mistä se raivo tulee ja oikeutus purkaa sitä noin törkeällä käytöksellä. Ap
Vaihdevuosista
Vierailija kirjoitti:
Olen 38v perheellinen nainen ja en tunne yhtäkään ystäväpariskuntaa niin hyvin, että pystyisin väittämään että tiedän, että nainen aina valittaa ja haukkuu miestään.
Ehkä jossain sukulaisilla on tullut oltua yökylässä ja jotain hajua aiheesta on, miten käyttäytyvät kotonaan, mutta siihenkin on voinut vaikuttaa ihan se, että heillä on vieraita yökylässä ja silloin esim. miehen passiivisuus/tekemättömyys/menemällä sieltä mistä aita on matalin, voi ärsyttää normaalia enemmän. Ainakin veljeni on sellainen, etten ihmettele ollenkaan vaikka käly ajoittain ärsyyntyy sohvalla istuskeluun. Tuskin koko suhde on sitä kuitenkaan!
Toki sitten on yksi sellainen kaveri ollut, joka aina haukkui miestään puhelimessa minulle. En siltikään usko, että joiden koko arki oli naisen haukkumista. Kun en sitä arkea heidän kanssaan elänyt.
Eiköhän yövieraat rajoita nalkuttamista, jos jotain. Vieraiden läsnäolo muodostaa sentään jonkinlaisia sosiaalisia pidäkkeitä normaalille ihmiselle. Jos nainen nalkuttaa jopa vieraiden edessä, niin kahden kesken tai perheen kesken nainen nalkuttaa sitten kahta kauheammin täysin ilman pidäkkeitä.
"Kuitenkin kyttäät ja kyyläät ja avaudut vauvapalstalla sen sijaan että keskustelisit suoraan ja rehellisesti ystäväsi kanssa.
Fiksua?"
Ei sitä tarvitse kytätä ja kyylätä, vaan ihan julkisella paikalla käyttäytyminen on jokaisen havaittavissa.
Mitä minun mielestäsi pitäisi heille sanoa? Itselläni on se ajatus, että minun parisuhteeni tai muiden parisuhteet eivät kuulu minulle niin että pitäisi ryhtyä niitä ruotimaan, ellei erikseen oteta asiaa esille. Kokisin itse sen hyvin epäkunnioittavana, jos joku alkaisi ruotimaan parisuhdettani, mutta näin anonyymisti pohtiminen on eri asia. Näin omaan ajatteluun voi parhaimmillaan tulla laajuutta, jota siinä ei muuten ehkä olisi. Eniten ehkä ajattelen tuota miehen puolta asioissa. Luulen, että tässä tapauksessa se on nainen (kuten niin monesti on, kun tilastoja katsotaan), joka lopulta ottaa eron. Ap
Elätkö sinä AP jotenkin voimakkaasti ulkoaohjautuvasti? Mietitkö koko ajan miltä mikäkin näyttää ulospäin?