Lue keskustelun säännöt.
Tapauksesta O. Stubb useita kanteluita
30.06.2025 |
On se hassua:
"Kuohunta jatkuu Stubbin pojan ympärillä Peräti 6 kantelua"
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/21948f8e-e9f6-4716-911f-7d609ea17…
Ja melko ylivoimaisesti sopivin oli Stubb koska "Tasavallan presidentin Alexander Stubbin ensimmäistä vuotta yliopistossa opiskeleva poika Oliver Stubb valittiin Ulkopoliittiseen instituuttiin (UPI) tutkimusavustajaksi 59 hakijan joukosta."
Tosin paljon helpommalla olisi päästy jos paikkaan henkilöä haettaessa hakijalle eduiksi olisi katsottu se että hakijan isukki on pressa tai että hakijan sukunimi on Stubb.
Kommentit (2827)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä. Sopeutumista työyhteisöön. Henkilön on oltava sellainen, joka sopii lyhyeksi aikaa heidän joukkoonsa. Kuulostaa aika nuljulta. Miksi heidän kanssaan ei voisi olla töissä? Miten he sen sitten tietävät, kenen luonne kelpaa? Se ei haittaa, jos ei osaa suomea. Mutta se haittaa, jos henkilö ei ole juuri halutunlainen. Oikeastaan saisi olla iloinen, ettei kelpuutettu noin ahdasmieliseen paikkaan.
Todistuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta persoonan on sulauduttava joukkoon. Aika hurjaa.
Näin se menee nykyisessä työelämässä. Palvelukseen halutaan "hyviä tyyppejä".
Itsekin pitkäaikaisena esimiehenä tiedän, että yksi sopeutumaton voi muuttaa työilmapiirin todella ikäväksi.
Miten sen voi heti erottaa, kuka on hyvä tyyppi ja kuka on sopetumaton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä Upin korruptio muistetaan myös ensi vaaleissa.
Eikö harjoittelijaksi valita asiaa opiskeleva, eikä mitään jo valmista maisteria ??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä. Sopeutumista työyhteisöön. Henkilön on oltava sellainen, joka sopii lyhyeksi aikaa heidän joukkoonsa. Kuulostaa aika nuljulta. Miksi heidän kanssaan ei voisi olla töissä? Miten he sen sitten tietävät, kenen luonne kelpaa? Se ei haittaa, jos ei osaa suomea. Mutta se haittaa, jos henkilö ei ole juuri halutunlainen. Oikeastaan saisi olla iloinen, ettei kelpuutettu noin ahdasmieliseen paikkaan.
Todistuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta persoonan on sulauduttava joukkoon. Aika hurjaa.
Näin se menee nykyisessä työelämässä. Palvelukseen halutaan "hyviä tyyppejä".
Itsekin pitkäaikaisena esimiehenä tiedän, että yksi sopeutumaton voi muuttaa työilmapiirin todella ikäväksi.
Miten sen voi heti erottaa, kuka on hyvä tyyppi ja kuka on sopetumaton?
Se on aika vaikeaa, mutta ilmeistä, eleistä, suhtautumisesta asioihin ja vastauksista tiettyihin kysymyksiin, asiaa voi päätellä. Tosin välillä arvio menee pieleen, ja tulee palkanneeksi sellaisen.
Toinen ihmistyyppi, jota en ole innokas palkkaamaan, ovat aloitekyvyttömät, sillä heidän ohjaamiseensa ja tukemiseensa menee niin paljon aikaa, että itse olisi tehnyt homman jo moneen kertaan.
Onneksi tällaiset henkilöt erottuvat yleensä hyvin jo haastattelussa. Ei auta, vaikka opintorekisteriotteessa olisi pelkkiä vitosia. Mieluummin palkkaan vaikka henkilön, joka kertoo viettäneensä opiskelutalvet Euroopassa hiihtopummina, ja opintorekisteriote on täynnä kakkosia ja kolmosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö harjoittelijaksi valita asiaa opiskeleva, eikä mitään jo valmista maisteria ??
Joo, niitä lähes valmiita maistereita ei huolita koska ovat sopetumattomia ja mitäs se Oliver oli opiskellut, moraalifilosofian alkeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä. Sopeutumista työyhteisöön. Henkilön on oltava sellainen, joka sopii lyhyeksi aikaa heidän joukkoonsa. Kuulostaa aika nuljulta. Miksi heidän kanssaan ei voisi olla töissä? Miten he sen sitten tietävät, kenen luonne kelpaa? Se ei haittaa, jos ei osaa suomea. Mutta se haittaa, jos henkilö ei ole juuri halutunlainen. Oikeastaan saisi olla iloinen, ettei kelpuutettu noin ahdasmieliseen paikkaan.
Todistuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta persoonan on sulauduttava joukkoon. Aika hurjaa.
Näin se menee nykyisessä työelämässä. Palvelukseen halutaan "hyviä tyyppejä".
Itsekin pitkäaikaisena esimiehenä tiedän, että yksi sopeutumaton voi muuttaa työilmapiirin todella ikäväksi.
Miten sen voi heti erottaa, kuka
Mihin työhön palkkaat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä. Sopeutumista työyhteisöön. Henkilön on oltava sellainen, joka sopii lyhyeksi aikaa heidän joukkoonsa. Kuulostaa aika nuljulta. Miksi heidän kanssaan ei voisi olla töissä? Miten he sen sitten tietävät, kenen luonne kelpaa? Se ei haittaa, jos ei osaa suomea. Mutta se haittaa, jos henkilö ei ole juuri halutunlainen. Oikeastaan saisi olla iloinen, ettei kelpuutettu noin ahdasmieliseen paikkaan.
Todistuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta persoonan on sulauduttava joukkoon. Aika hurjaa.
Näin se menee nykyisessä työelämässä. Palvelukseen halutaan "hyviä tyyppejä".
Itsekin pitkäaikaisena esimiehenä tiedän, että yksi sopeutumaton voi muuttaa työilmapiirin todella ikäväksi.
Miten sen voi heti erottaa, kuka on hyvä tyyppi ja kuka on sopetumaton?
Se on aika vaikeaa, mutta ilmeistä, eleistä, suhtautumisesta asioihin ja vastauksista tiettyihin kysymyksiin, asiaa voi päätellä. Tosin välillä arvio menee pieleen, ja tulee palkanneeksi sellaisen.
Toinen ihmistyyppi, jota en ole innokas palkkaamaan, ovat aloitekyvyttömät, sillä heidän ohjaamiseensa ja tukemiseensa menee niin paljon aikaa, että itse olisi tehnyt homman jo moneen kertaan.
Onneksi tällaiset henkilöt erottuvat yleensä hyvin jo haastattelussa. Ei auta, vaikka opintorekisteriotteessa olisi pelkkiä vitosia. Mieluummin palkkaan vaikka henkilön, joka kertoo viettäneensä opiskelutalvet Euroopassa hiihtopummina, ja opintorekisteriote on täynnä kakkosia ja kolmosia.
Oikeusasiamiestä ei kiinnosta, millaiset eleet, ilmeet, suhtautuminen tai aloitekyky hakijoilla oli ja onko joku toiminut hiihtopummina.
Oikeusasiamiestä kiinnostaa hakijoiden pätevyys. Jokainen yliopistossa maisteritutkinnon suorittanut tietää, mikä ero osaamisessa on 1. vuoden opiskelijan ja maisterivaiheen opiskelijan välillä, kun kyse on julkisorganisaation rekrytoinnista tutkimustyöhön.
Maisterivaiheen opiskelijan rivi vitosia kertoo vahvaa pätevyyttä ja oma-aloitteisuutta, akateemista kykyä oman tieteenalan tutkimustyöhön, olipa kyse mistä tieteen alasta tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä minä en ymmärrä. Sopeutumista työyhteisöön. Henkilön on oltava sellainen, joka sopii lyhyeksi aikaa heidän joukkoonsa. Kuulostaa aika nuljulta. Miksi heidän kanssaan ei voisi olla töissä? Miten he sen sitten tietävät, kenen luonne kelpaa? Se ei haittaa, jos ei osaa suomea. Mutta se haittaa, jos henkilö ei ole juuri halutunlainen. Oikeastaan saisi olla iloinen, ettei kelpuutettu noin ahdasmieliseen paikkaan.
Todistuksilla ei ole mitään merkitystä, mutta persoonan on sulauduttava joukkoon. Aika hurjaa.
Näin se menee nykyisessä työelämässä. Palvelukseen halutaan "hyviä tyyppejä".
Itsekin pitkäaikaisena esimiehenä tiedän, että yksi sopeutumaton voi muuttaa työilmapiirin todella ikäväksi.
<
Mihin työhön palkkaat?
Kyse on varmaan puhelinmyynnistä tai siivoojasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkopoliittinen instituutti on suomalaisen korruption lippulaiva.
Maistereita, diplomi-insinöörejä ja välillä myös kesätyöntekijöitä olen palkannut. Alaa en viitsi kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Maisterivaiheen opiskelijan rivi vitosia kertoo vahvaa pätevyyttä ja oma-aloitteisuutta, akateemista kykyä oman tieteenalan tutkimustyöhön, olipa kyse mistä tieteen alasta tahansa."
Sääli kumota vahva uskosi, mutta eivät maisterit mitään tutkijoita ole. Kandityö ja gradu eivät kummoisia vaadi.
Vasta jatko-opinnoissa eli tutkijakoulussa opiskellaan tutkimuksen alkeita ja väitöksen jälkeen tutkimusta jatketaan postdocina, mikäli tenure track sekä kapea ja epävarma leipä kiinnostaa.
No mitähän poikkeavan ylivertaista Oliver teki kesäharjoittelunsa aikana, mihin muut työyhteisöön sopeutumattomat eivät olisi yltäneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oikeusasiamiestä ei kiinnosta, millaiset eleet, ilmeet, suhtautuminen tai aloitekyky hakijoilla oli ja onko joku toiminut hiihtopummina.
Oikeusasiamiestä kiinnostaa hakijoiden pätevyys. Jokainen yliopistossa maisteritutkinnon suorittanut tietää, mikä ero osaamisessa on 1. vuoden opiskelijan ja maisterivaiheen opiskelijan välillä, kun kyse on julkisorganisaation rekrytoinnista tutkimustyöhön.
Maisterivaiheen opiskelijan rivi vitosia kertoo vahvaa pätevyyttä ja oma-aloitteisuutta, akateemista kykyä oman tieteenalan tutkimustyöhön, olipa kyse mistä tieteen alasta tahansa."
Oikeusasiamiestä kiinnostaa, onko prosessi mennyt valtion rekrytointi-ohjeiden mukaisesti. Jos FIIA on viitsinyt kirjoitella kaikki lippulaput, mitä prosessiin kuuluu, niin ongelmia ei tule.
Tosin monessa valtion virastossa mennään sieltä, missä aita on matalin, ja paperityö unohtuu.
Rekrytointi-ilmoituksessa ei vaadittu juuri mitään, ja muodollinen pätevyys täyttyi kymmenillä hakijoilla, joten koko homma on kiinni siitä, miten menestyy haastattelussa. Toisin sanoen se, jolla on parhaat arviot haastattelusta ja annetuista tehtävistä, saa paikan.
Lisäksi valtion rekrytoinneissa saa käyttää positiivista syrjintää. Esimerkiksi kielivähemmistöt on mainittu ohjeissa erikseen. Tiesitkö sitä?
Ainoa, joka tässä tapauksessa on mokannut, on FIIA. Koska omien sanojensa mukaan he tiesivät, että Stubbin rekrytoinnista saattaa nousta meteli, niin heidän olisi pitänyt keskittää kommunikointi yhdelle henkilölle ja vähän valmistautua etukäteen siihen, mitä sanotaan.
FIIAssa on viestintävastaava, mutta olettaisin, että hienosta tittelistä huolimatta kyseessä on vain nettisivujen ja somen päivittäjä, joten kommunikaatio olisi pitänyt keskittää Haukkalalle tai vs. apulaisjohtajalle.
Luotto vuosikurssien määrään ja arvosanoihin on täyttä haihattelua. Jos se olisi kynnyskysymys, oma jälkikasvuni olisi saanut jokaisen julkishallinnon paikan, mihin on hakenut, mutta eipä vaan ole saanut. Löytyy sekä maisterin, DI:n ja tothtorin tutkinnot ja kaikista ne vitosrivitkin.
Ja sitten sokerina pohjalla, omaan organisaatiooni en olisi jälkikasvuani palkannut, sillä omatoimisuutta ja nopeutta päätöksentekoon löytyy liian vähän.
Lisäksi voin kertoa, ettei kolmen kuukauden kesähessu kirjoita vertaisarvioituja artikkeleita, vaan kaivaa esiin ohjatusti lähdetietoja ja tekee niistä mahdollisesti referaatteja. Siihen hommaan pystyy ylioppilaskin, jos kielitaito on hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Maistereita, diplomi-insinöörejä ja välillä myös kesätyöntekijöitä olen palkannut. Alaa en viitsi kertoa.
Nyt puhutaan veroeuroin rahoitettavasta julkisoikeudellisesta tutkimuslaitoksesta, joka on ihan eri asia kuin rekryt yritykseen ja kaupallinen toiminta. Tämä kuulua jo yleissivistykseen. Julkisoikeudellisessa organisaatiossa hiihtopummina toimiminen ei ole mikään meriitti. Voit sivistää itseäsi täältä
Vierailija kirjoitti:
Ulkopoliittinen instituutti on suomalaisen korruption lippulaiva.
Stubbin pitää antaa keskittyä pelastamaan Makwan Amirkhan.
"Lisäksi valtion rekrytoinneissa saa käyttää positiivista syrjintää. Esimerkiksi kielivähemmistöt on mainittu ohjeissa erikseen. Tiesitkö sitä?"
Ei positiivinen syrjintä, vaan positiivinen erityiskohtelu. Käytetään yleensä heikommassa tai epäedullisemmassa asemassa muihin verrattaviin. Esim. etnisiin ryhmiin. Ei taida presidentin lapsi kuulua heikommassa asemassa oleviin.
Vierailija kirjoitti:
"Maisterivaiheen opiskelijan rivi vitosia kertoo vahvaa pätevyyttä ja oma-aloitteisuutta, akateemista kykyä oman tieteenalan tutkimustyöhön, olipa kyse mistä tieteen alasta tahansa."
Sääli kumota vahva uskosi, mutta eivät maisterit mitään tutkijoita ole. Kandityö ja gradu eivät kummoisia vaadi.
Vasta jatko-opinnoissa eli tutkijakoulussa opiskellaan tutkimuksen alkeita ja väitöksen jälkeen tutkimusta jatketaan postdocina, mikäli tenure track sekä kapea ja epävarma leipä kiinnostaa.
Tiedän erinomaisesti akateemisen urapolun. Tässä maassa julkaistaan vuosittain maisteritutkielmia, jotka ovat väitöskirjan tasoisia. Se, että maisteritutkielma arvioidaan korkeimmalla arvosanalla, avaava jatko-opiskelumahdollisuuksia. En missään vaiheessa väittänyt, että maisteri olisi tutkija. Opintomenestys ml. maisterityön arvosana korreloi kuitenkin voimakkaasti kykyä jatko-opinnoille.
UPI on muuten hyvä esimerkki isosta joukosta tohtoreista, joiden aikaansaannos on mitätön. Montako vertaisarvioitua tutkimusta UPI on tänä vuonna julkaissut? Hoh hoijaa...
Vierailija kirjoitti:
Työhönottoprosessia voi verrata autokouluun. Toivottavasti joillakin haukkujista on ajokortti tai he edes tuntevat jonkun, jolla on ajokortti, jotta he voivat ymmärtää vertauksen.
Työpaikkahakemus vastaa autokoulun kirjallista koetta. Jos siitä pääsee läpi, niin pääsee seuraavaan vaiheeseen eli ajokokeesen. Siellä ei enää kysytä kirjallisen kokeen pisteitä, vaan katsotaan, kuinka hyvin kokelas ajaa autoa liikenteessä. Jos ajossa on virheitä, niin ajokorttia ei saa.
Sama prosessi on työpaikkahaastattelussa. Se, joka selviytyy parhaiten haastattelussa, saa paikan. Papereita ei enää siinä vaiheessa kysytä. Haastattelussa yleensä testataan henkilön motivaatiota ja sopeutumista työyhteisöön. Lisäksi testataan suullisilla ja kirjallisilla kokeilla henkilön käytännön osaamista, ja parhaiten haastattelussa menestynyt saa työpaikan.
Olet väärässä. Työhönottoprosessia ei voi verrata autokouluun. Autokoulussa kaikki kirjallisen hyväksyttävästi (jokunen virhepiste sallitaan) suorittaneet saavat yrittää ajokoetta ja ei siellä vain inssin mielestä "paras" saa ajokorttia ja muut jäävät ilman. Hakijoista noin 59 taisi "suorittaa kirjallisen kokeen hyväksyttävästi". Lisäksi tässä vertauksessa Oliver ei olisi päässyt kirjallisesta läpi lainkaan. Häneltä puuttui mm. OPINNOISSA osoitettu kiinnostus. Hänen "kiinnostuksensa" näkyi vain intona kysellä ohituskaistaa pitkin, miten voi hakea vaikka ei täyttänyt hakuehtoja. Hänellä ei myöskään ollut rahoitus kunnossa. Olettamus "ylivertaisuudesta" syntyi hakijan sukunimen perusteella. Oliver sai myös erikoiskohtelua siten, että etähaastattelu tehtiin englanniksi. Työyhteisö kuitenkin on Suomessa, joten olisi pitänyt testata myös hakijan kyky tulla toimeen suomenkielellä. Kävikö hän haastattelussa paikanpäällä lainkaan? Jos ei, kuka valvoi, ettei kirjalliseen tehtävään saanut apua vaikka tekoälyltä?
Sitä ihmettelen, kun täällä monen mielestä paikka kuuluisi Oliverille "koska hän sitä eniten tarvitsee". Kuulemma lähes maisteri ei enää harjoittelua tarvitse. Kuitenkin Oliverin opinto-ohjelmaan ei harjoittelu edes kuulu. Aika huono meriitti hänelle on, jos hakukriteerinä olisi valita keltanokka noviisi. Tämä siis paljastaisi, että hän tarvitsee eniten kädestä pitäen tapahtuvaa ohjausta, kun ei vielä mitään osaa. Oliko hän siis kaikista 59:stä (tai jopa 200 hakijan kokonaismäärästä) kehnoin?
#hejsanmaiju