Miten miehet kehtaa sanoa että etsii naista jolla ei ole tatuointeja? Minusta ainakin naisena törkeää. Olenko ainoa?

Tatuoitu nainen ruma. Hyvä kun joku nyt haluaa semmoisen. Nätit jää jäljelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vikaa siinä nyt on? Joku ei halua blondeja, joku taas haluaa lyhyen ja pienen, joku pullean ja tumman, itse en todellakaan fanita tatuointeja, ja ymmärrän täysin jos mies haluaa naisen jolla niitä ei ole, eikä tekoripsiä, tekohiuksia, tekokynsiä....

Voi apua, apua, apua.... miten voi  ihmissuhteen rakentaminen olla tällä tasolla? Hiustenvärilläkö yhteiselämä päätetään. Hiukset voi tippua pois tai harmaantua. Tarvitseeko tätä edes kirjoittaa? Miten pinnalliseksi elämä voi mennä, että oikeasti etsii puolisoa hiustenvärin perusteella?!

Voihan sitä olla niin hyväuskoinen, että kuvittelee suurimman osan pariutuvan sillä ajatuksella, että harkitsempa tässä nyt tarkkaan kaikki tämän tyypin ominaisuudet seuraavan vähintään 50 vuoden aikajännettä silmällä pitäen, huomioiden tavoitteeni saada 2-4 lasta, omakotitalo, mökki ja lemmikkikäärme.

Todellisuudessa ihmiset kuitenkin ihastuu ja aloittaa seurustelun aika usein viettiensä viemänä ja ne lukemattomat pitkään parisuhteeseen johtavat päätökset tehdään vähitellen vuosien kuluessa. Ja kyllä, siihen alun "meillä nyt vaan on kemiaa" -vaiheeseen vaikuttaa kaikenmaailman pinnalliset pikkuasiat, jotka saattavat myöhemmin muuttua ja lakata olemasta merkittäviä. Jotkut pystyvät niitä analysoimaankin ja toiset eivät.

Toki nykyajan nettikulttuurin karkkikauppameininki varmasti johtaa myös siihen, että ihmiset luulevat, että joku juttu on heille tosi tärkeä, kunnes kohdalle sattuu joku, joka muuttaa tämän käsityksen. Sekin voi kuitenkin mennä niin, että ihastuksen herättää vaikka ihana hymy ja kaunis ääni, jolloin tärkeäksi luultu tatuointi jää taka-alalle. Ja 55 -vuotiaana kaikki kolme ovat muuttuneet eivätkä enää pidä parisuhdetta kasassa.

Olen akateemisesti koulutettu, naimisissa ja äiti.. Olen ollut onnellisesti parisuhteessa (saman miehen kanssa) jo yli 20v. Minulla on tatuointeja, joista osa on muistona nuoruudestani, enkä ole niitä poistanut, vaikka olen sitä välillä harkinnut. Ne saa kuitenkin helposti piilotettua vaatteiden alle. Myöhemmät tatuoinnit näkyvimpiin kohtiin kehossa, ovat seurausta vakavasta sairastumisesta, ja sairauden tutkimuksissa ja hoidoissa syntyneistä arvista. Tavoitteena on peittää arvet kauniilla kasveilla. Arpia ihmiset tuojottaisivat joka tapauksessa, joten se on ihan se ja sama. Kun katson aamuisin peiliin, tatuoinnit näyttää mielestäni kivalta. Ei minun tarvitsekaan kaikkia miehiä ja naisia miellyttää, vaan riittää että oma rakas mieheni tykkää ja että itse pidän peilikuvastani. Tatuoinneista ja arvista on ollut se hyöty elämässä, että niiden avulla paljastuu nopeasti ihmisten pinnallisuus. Joillakin on tosiaan mitä erikoisempia ennakkoasenteita.

Itse arvostan sydämen sivistystä ja viisautta ja kammoan pinnallista suhtautumista ja oletuksia ulkoisen habituksen perusteella. Tatuoinnit ja arvet itselläni, ovatkin usein terävöittäneet ns. erottamaan jyvät akanoista ja havaitsemaan pinnallisimmat, pikkusieluisimmat ja hieman yksinkertaiset tyypit nopeammin. Joskus myös olen joutunut käyttämään joitakin kuukausia apuvälineitä liikkumiseen ja aiettä, se oli myös silmiä avaavaa monin tavoin. Kyllä silloinkin minua kohdeltiin kuin eri ihmistä.  

Vierailija kirjoitti:

Törkeää on se, että Iivari taas leikkii palstalla naista. 

Tätä olin tulossa kirjoittamaan. Palstan tatuointihullu tyttöilee taas, päästäkseen sitten haukkumaan ketjussa muiden kuvia. Huokaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saahan sitä etsiä, mutta en tajua miksi siitä pitää tehdä niin suuri numeroa. 

Itse tatuoimattomana naisena en juurikaan välitä on miehellä tatuointeja vai ei. Kunhan ei päästä varpaisiin ole tatuoitu.

Mikä logiikka tässä on, että useampi tuntuu pitävän tyhmänä kriteerinä "ei tatuointeja", mutta sit jostain syystä "ei minun mielestäni liikaa tatuointeja" onkin ihan järkikriteeri?

"Logiikka" on siinä, että "mä saan aina päättää, eikä kukaan saa sanoa mulle vastaan, koska mä oon kermaperseprinsessa ja mun pitää aina saada haluamani".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään tatuoituna, korkeakoulutettuna naisena kelpuuttaisi ketä tahansa miestä. Kauniit nuoret naiset ovat useimmiten tatuoituja. 

Tämä on kyllä jännä ilmiö että kommentti, jossa vastaavasti todetaan että ei haittaa, koska naisenakaan ei ketä tahansa huoli -> välitön alapeukutus. Hämmentävää.

Niin, koska ihmiset eivät mitenkään voi alapeukuttaa muuta viestisi sisältöä, esim. kohtaa "Kauniit nuoret naiset ovat useimmiten tatuoituja." Kyllä ihan aukottomasti tiedät, että alapeukku viestii vain ja ainoastaan siitä, että naisen ei ole hyväksyttävää kertoa, ettei kelpuuta ketä tahansa.

Tämähän ei tarkoita etteikö yleisesti hyväksyisi tatuoituja ihmisiä, se on jokaisen henkilökohtainen valinta. Kumppanikriteerien pitääkin olla korkeammat kuin tuttavien.

Ei parissa pienessä kuvassa mitään rumaa ole, mutta kun se tuntuu lähtevän käsistä aivan totaalisesti. En tiedä olisiko tuo valintakriteeri jos muuten mukava ihminen, mutta jos kaksi yhtä mukavaa samalla viivalla niin natural veisi voiton.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se törkeää että alkaa sellaisesta tehdä kriteerin

Onhan naisillakin miehiä kohtaan erilaisia kriteerejä, jopa vaatimattomamman näköisillä taviksilla.

Olisi hirveää, jos poikani olisi esitellyt tatuoidun kuvatuksen tulevana vaimonaan. Lävistyksistä puhumattakaan🥶

Olen nainen ja minulla ei ole itsellä tatuointia, lävistyksiä kyllä (pieni nenässä ja korvissa).

Monesti se vaan on niin, että hyväkuntoisilla ja komeilla miehillä on tatuointeja, ainakin näitä näkee paljon saleilla ja Padel-kentillä.

Itseäni jopa häiritsee nykyään enemmän se jos joku on olevinaan hyvin rock-henkinen ja sitten kädet on puhtaat kuin vauvan pylly. Jotakin puuttuu silloin.

Mies saa hakea naisessa mitä tahansa haluaa, ja toisin päin. Toisaalta toisin kuin synnynnäiset ominaisuudet, joihin ei voi vaikuttaa, tatuoinnin ottaminen on vapaaehtoinen päätös, ja tatuoinnit usein korreloivat erilaisten negatiivisten ominaisuuksien ja "punaisten lippujen" kanssa. Ei suinkaan aina, mutta usein, samoin kuin moni muu tyylillinen ratkaisu, esimerkiksi hiusten värjääminen tietyn väriseksi tai eräät lävistykset yms. Itse suosin ehdottomasti naisia, joilla ei ole tatuointia, niin esteettisistä kuin muista syistä, mutten myöskään automaattisesti torju naista, jolla on jonkin verran tatuointeja puhtaasti tuon takia. Jokainen ihminen on yksilö ja mahdollinen deittailu tai pariutuminen aina tilannekohtaista. 

Tutkimuksissa tatuointimusteiden on todettu aiheuttaneen syöpää.

En ehdoin tahdoin halua puolisoa, jolla alkaa iho kesimään ja henki lähtee.

Ja ovat myös helvetin rumia, pilaavat vartalon.

Vierailija kirjoitti:

Konala, sä voit sanoa ihan miehenä sen mitä sulla on sanottavaa. Yleensähän ei ole, koska et osaa kirjoittaa vaan lätkit emojeja peräkkäin.

Ja ihan vääränlaisia, antaa typerän kuvan itsestään.

Tatuoinnit voivat olla seksikkäitä naisella, etenkin yhdistyessä timmiin ja urheilulliseen kroppaan (löysässä nahassa taas tatskat ovat aika kamalat). Sellainen tietynlainen "rock"-arkkityyppi, tatskat, nännilävärit yms. naisessa voi olla hyvin seksikästä. MUTTA tällainen nainen menee melkein automaattisesti sellaiseen lokeroon, että sopii panoseuraksi ja muuhun huvitteluun, mutta tuskin on todellista parisuhde, eikä ainakaan avioliitto, ainesta. Totta kai jokainen on yksilö, mutta yleensä näin.

Suhteet tatuoitujen naisten kanssa ovat yhtä vapaaehtoisia kuin tatuoimattomienkin kanssa. Kaikki riidat ovat vapaaehtoisia. Aika monet asiat ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia. 

"Etsin naista jolla ei ole tatuointeja" hän huudahtaa, ja hän tutkii sitä deittailumielentilaa. Antaa tutkia. 

-M

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen ja minulla ei ole itsellä tatuointia, lävistyksiä kyllä (pieni nenässä ja korvissa).

Monesti se vaan on niin, että hyväkuntoisilla ja komeilla miehillä on tatuointeja, ainakin näitä näkee paljon saleilla ja Padel-kentillä.

Itseäni jopa häiritsee nykyään enemmän se jos joku on olevinaan hyvin rock-henkinen ja sitten kädet on puhtaat kuin vauvan pylly. Jotakin puuttuu silloin.

 

Täällä yksi vauvan pylly, mutta ei tatuoimaton. Löytyy isoa kuvaa rinnasta ja olkapäistä, mutta homman nimi on se, että näkyvät kuvat rajaavat työnsaantimahdollisuuksia monella alalla, joten kuvat pysyvät piilossa. Ja eikös ne ole itseä varten, ei muita.

Vierailija kirjoitti:

Tatuoinnit voivat olla seksikkäitä naisella, etenkin yhdistyessä timmiin ja urheilulliseen kroppaan (löysässä nahassa taas tatskat ovat aika kamalat). Sellainen tietynlainen "rock"-arkkityyppi, tatskat, nännilävärit yms. naisessa voi olla hyvin seksikästä. MUTTA tällainen nainen menee melkein automaattisesti sellaiseen lokeroon, että sopii panoseuraksi ja muuhun huvitteluun, mutta tuskin on todellista parisuhde, eikä ainakaan avioliitto, ainesta. Totta kai jokainen on yksilö, mutta yleensä näin.

Just salilla katselin löllyköitä sareja ja minnoja, joiden tribaalit ja tramp stampit näytti varmaan tosi hyviltä 30 vuotta sitten. Vaan ei kuulkaas näytä enää. 

Vierailija kirjoitti:

En edes vuosiin tiennyt että vaimollani on tatuointi, koska se on yleensä häpykarvojen peitossa.

No mikä tatska se oli, oliko nuoli alaspäin ja teksti: pilu viiskymppiä.

Vierailija kirjoitti:

Olen akateemisesti koulutettu, naimisissa ja äiti.. Olen ollut onnellisesti parisuhteessa (saman miehen kanssa) jo yli 20v. Minulla on tatuointeja, joista osa on muistona nuoruudestani, enkä ole niitä poistanut, vaikka olen sitä välillä harkinnut. Ne saa kuitenkin helposti piilotettua vaatteiden alle. Myöhemmät tatuoinnit näkyvimpiin kohtiin kehossa, ovat seurausta vakavasta sairastumisesta, ja sairauden tutkimuksissa ja hoidoissa syntyneistä arvista. Tavoitteena on peittää arvet kauniilla kasveilla. Arpia ihmiset tuojottaisivat joka tapauksessa, joten se on ihan se ja sama. Kun katson aamuisin peiliin, tatuoinnit näyttää mielestäni kivalta. Ei minun tarvitsekaan kaikkia miehiä ja naisia miellyttää, vaan riittää että oma rakas mieheni tykkää ja että itse pidän peilikuvastani. Tatuoinneista ja arvista on ollut se hyöty elämässä, että niiden avulla paljastuu nopeasti ihmisten pinnallisuus. Joillakin on tosiaan mitä erikoisempia ennakkoasenteita.

Minäkin voisin peittää näteillä tatuoinneilla pari rumaa arpea 🤔 peittääkö ne valkoiset arvet.