Parisuhdekriisi marjamieltymyksistä en jaksa enää
En tiedä mistä aloittaa, mutta en kestä tätä enää yksin. Olen ollut naimisissa seitsemän vuotta, ja kaikki on ollut enimmäkseen vakaata, ehkä vähän turruttavaa välillä, mutta turvallista. Nyt kuitenkin tilanne on ajautunut johonkin, mitä en olisi koskaan osannut ennakoida.
Kaikki alkoi oikeastaan viime viikolla, kun keskustelimme mieheni kanssa siitä, kumpi on parempi marja: mustikka vai mustaherukka. Minulle mustaherukka on ollut aina se marja lapsuudesta asti. Se maistuu vahvemmalta, siinä on kirpeyttä, se on rehellinen ja suorasukainen. Ei mielistele ketään, ei pyri olemaan kaikkien makuun. Mustaherukka on rehellinen marja. Se ei yritä olla makea tai lempeä, se vain on. Ja ehkä juuri siksi se puhuttelee minua.
Mieheni taas pitää mustikkaa parempana. "Monikäyttöisempi", hän sanoo. "Kauniimpi väri, miedompi maku." Hänen mielestään mustaherukka on "liian hyökkäävä", eikä hän kestä sen tuoksua tai sitä "kitkeryyttä", kuten hän sitä nimittää. Totesin siihen vain, että ehkä ongelma ei ole marjassa vaan siinä, että hän ei halua kohdata mitään, mikä ei ole helppoa ja miellyttävää. Tästä syntyi riita.
Aluksi se tuntui pieneltä ja vähän naurettavaltaki, mutta kun aloin ajatella asiaa tarkemmin, huomasin, että tämä ei ole enää pelkkä marjakeskustelu. Se on vertauskuva jostain paljon syvemmästä. Miten voi elää yhdessä ihmisen kanssa, joka ei halua edes yrittää ymmärtää miksi jokin niin yksinkertainen asia kuin mustaherukka merkitsee minulle jotain? Minulle kyse ei ole vain mausta. Kyse on identiteetistä. Minä olen mustaherukka, ja hän taas on... mustikka. Se kaikki, mitä minä en ole.
Viime päivät ovat olleet todella vaikeita. Me emme juuri puhu toisillemme. Hän toi kaupasta mustikkakeittoa, ja minä koin sen suoraan sanottuna loukkauksena. Hän taas pitää minua dramaattisena. "Kyse on marjoista", hän sanoi eilen. Mutta miten hän ei näe, että kyse ei ole vain marjoista? Kyse on siitä, miten me kohtaamme toisemme, tai emme kohtaa. Minä analysoin ehkä liikaa, mutta en voi olla ajattelematta, että tämä marjakysymys on vain jäävuoren huippu.
Tänään hän sanoi, että ehkä meidän pitäisi pitää taukoa. Se sattui. Samalla en voi olla ajattelematta, että ehkä hän on oikeassa. Miten voi rakentaa yhteistä tulevaisuutta, jos ei pysty edes sopimaan pakastimen marjavalikoimasta? Tai jos kokee, että toisen valinnat kyseenalaistavat oman olemassaolon? Tiedän, kuulostan nyt ehkä järjettömältä, mutta tämä tilanne ei tunnu enää hallittavalta.
Jos joku on kokenut jotain vastaavaa, ehkä ei juuri marjoista, mutta jostain yhtä "mitättömästä", joka paljastaakin isommat kuilut, niin kuulisin mielelläni, miten siitä voi selvitä. Vai voiko?
Kiitos kun jaksoitte lukea. En odota, että kaikki ymmärtävät. Mutta toivon, että joku ehkä tuntee edes pienen kaiun siitä ristiriidasta, jossa nyt elän.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Kaipa sinne pakastimeen mahtuisi sekä mustikkaa että mustaherukkaa.
Ap mielestä miehen on pakko pitää samoista asioista, ei saa olla erimieltä
Ap kaupassa ei ole edes myytävänä mustaherukka kiisseliä. Jos olisi, niin ehkä mies olisi ostanut sitä. Olet sitäpaitsi kieroutunut perverssi. Kukaan normaali ihminen ei pidä lempimarjanaan mustaherukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vitsihän tämä on...
Toivottavasti, mutta pahoin pelkään että ei ole 🙄
Ei se vika tarvitse olla iso, jos se on päässä
"Totesin siihen vain, että ehkä ongelma ei ole marjassa vaan siinä, että hän ei halua kohdata mitään, mikä ei ole helppoa ja miellyttävää. Tästä syntyi riita."
Riita syntyi siis siitä, että sanoit miehelle tämän olevan sellainen ihminen, joka ei halua kohdata mitään, mikä ei ole helppoa ja miellyttävää. Onko tämä totta? Onko teillä ollut ongelmana esim. se, ettei mies halua puhua vaikeammista aiheista kanssasi, vaikka joskus aihetta olisi tms.
Sinä myös selvästikin koet, ettei miehesi arvosta sinua. Onko asia näin? Kuitenkin itse olit se joka päädyit moittimaan miehesi luonnetta / käyttäytymistä.
Vai onko kyse enemmän jostain muualta kumpuavista ongelmista oman itsesi tai itsetuntosi kanssa?
Ja niistä marjoista, jos yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta, niin ei pitäisi olla mikään ongelma ymmärtää tällaista yleistä asiaa, ja yhtälailla hankkia ja säilöä molempia marjoja. Oliko kyse siitä, ettei mies olisi halunnut vaikkapa lainkaan hankkia ja säilöä herukoita, vaikka kerroit, että pidät niistä erityisesti. Tai toisinpäin. Silloin ymmärtäisin ongelman paremmin, ja silloin ongelma on se, ettei osaa ottaa toista huomioon.
Kummankin mieltymyksiä pitää osata puolin ja toisin ottaa huomioon tietenkin, eikä pitää toisen mieltymyksiä huonompina kuin omiaan. Eikä vääntää siitä, kumman mieliruoka on oikeasti parempaa. Makuasiota kiistely...
Mutta koetko siis, ettei mies arvosta sinun luonnettasi ja ominaisuuksiasi ylipäätään (koet olevasi teidän yhteiselossa se mustaherukka, jota mies ei osaa arvostaa)? Onko tähän syytä? Ja osaatko sinä arvostaa miehesi erilaista, (ehkäpä tasaista ja vakaata, tai millainen hän nyt onkaan) luonnetta? Toisen arvostus ja kunnioitus on tärkeää parisuhteessa.
Käsitelkää näitä mahdollisia oikeita ongelmia "marjojen" takana.
Kiitos tästä aloituksesta, tulin hyvälle mielelle. Omat ongelmat tuntuu ihan mitättömiltä tuon rinnalla.
Mustaherukka haisee pahalle. Sellainen pistävä mausteinen ja väkevä haju. Yöks!
Suurin osa ihmisistä ei osaa puhua syvällisesti, siitä tää vähättely kumpuaa. Ymmärrän sua ap oikein hyvin, jos pienistä mitättömistä asioista kumpuaa tällaista, on vika jossain paljon syvemmässä. Tsemppiä ottaa selvää mikä oikeasti kaivaa ja mies koville tunteittensa kanssa, vaikka kuinka kipeää tekisi.
Vanha totuus: Makuasioista ei kannata kiistellä. Ihmisillä on erilaiset tottumukset ja jopa kielen rakenne voi vaikuttaa makumieltymyksiin.
No mitä hittoa. En pidä mustaherukoista koska omaan suuhuni ne maistuvat samalle kuin oksennus. Siis en nyt vitsaile, niissä on omaan makuaistiini sama väkevä kirpeys kuin vatsahapon ja sulaneen ruuan sekoituksessa.
Jos mies alkaisi kiukuttelemaan ja psykologisoimaan tuosta, loukkaantuisin. En minäkään arvostele hänen ruokamakujaan, vaikka meillä onkin pari ruokaa mitkä on toiselle herkkua ja toiselle inhokkia.
Miksi olet alkanut suhteeseen ihmisen kanssa, jonka erilaisuutta et hyväksy?
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei osaa puhua syvällisesti, siitä tää vähättely kumpuaa. Ymmärrän sua ap oikein hyvin, jos pienistä mitättömistä asioista kumpuaa tällaista, on vika jossain paljon syvemmässä. Tsemppiä ottaa selvää mikä oikeasti kaivaa ja mies koville tunteittensa kanssa, vaikka kuinka kipeää tekisi.
Ap:sta ongelma kumpuaa, ei miehestä. Ap:han keskustelun on vääntänyt päässään ihan muuksi mistä on puhuttu.
Moisen vääntelijän kanssa ei kannata puhua mitään, kun keksii sanoille ihan muita merkityksiä mitä ne on keskustelussa ollut
Kaipaako ap enemmän omannäköistä "mustaherukkaista" elämää? Onko avioliitossa menty miehen "mustikkaisella" linjalla liikaa, ja ap joustanut? Ja sitä ap nyt kriiseilee.
"Ei mielistele ketään, ei pyri olemaan kaikkien makuun. Mustaherukka on rehellinen marja."
Nauran vedet silmissä 😂
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei osaa puhua syvällisesti, siitä tää vähättely kumpuaa. Ymmärrän sua ap oikein hyvin, jos pienistä mitättömistä asioista kumpuaa tällaista, on vika jossain paljon syvemmässä. Tsemppiä ottaa selvää mikä oikeasti kaivaa ja mies koville tunteittensa kanssa, vaikka kuinka kipeää tekisi.
Syvällinen keskustelu ei tarkoita sitä, että toinen tietämättään puhuu muka suhteen tilasta, vaikkka oikeasti puhuu marjamieltymyksistä. Syvällisiä puhuessa pitää olla molemmille selvä mistä aiheesta puhutaan
En pidä mustaherukoista ja vielä vähemmän pitäisin siitä että puoliso alkaisi keittiöpsykologisesti analysoimaan luonnettani.
No voihan...! Te ap:n kaltaiset yliajattelijat ja kaikesta piilomerkityksiä löytävät ihmiset olette ihan helvetin rasittavia.
Meditoi ja päästä irti. Sinä hallitset mielesi ja tunteesi tai ne hallitsevat sinua.