Lue keskustelun säännöt.
Lapseni lokkeileva kaveri
27.06.2025 |
Heti alkuun täsmennys. En siis niinkään ole äreä kyseiselle lapselle, vaan enemmänkin tämän äidille.
Lapsi 13vuotta, samanikäinen siis kuin meidän esikoinen. Lisäksi meillä alakouluun menevä toinen lapsi.
Ongelma se, että tämä kaveri on meillä päivittäin. Yleensä aamupäivästä lähtien, jolloin me aikuiset ollaan töissä. Kuopus on useimmiten mummolassa, ellei satu olemaan vapaata tai etäpäivää.
Tämä kaveri on kuin kotonaan. Syö meillä välipalaa, pari kertaa päivässä, tämän lisäksi lounaan ja aika usein jäisi mielellään myös päivälliselle.
Asiasta ollaan sanottu hänen äidilleen useampaan otteeseen. Hän suuttuu asiasta.
"Tehän käytte molemmat töissä, itse teen vaan keikkatyötä, eikös se kaveruus ole tärkeintä?!"
Jotenkin ärsyttävä tilanne. Ei haluaisi kaveria pihallekaan heittää. Mies on tehnyt tämän pari kertaa ruoka-aikaan kotona ollessaan.
Kommentit (445)
Yksi tuttavan lapsi kävi meillä kyläilemässä usein. Kerran sanoin ,että nyt ei voida ottaa meille kun on muuta suunnitelmaa.
Äitinsä siihen tokaisi, Jaa että kotiäidin kiireitä. Vittuilulta kuulosti.
Tosiasiassa olin menossa työvuoroon. En sitä hänelle sitten avannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä asui lasten serkku ja yhden ystävän teinitytär kahtena kesänä. Ilman mitään korvauksia. Oltiin pakosta töissä molemmat vanhemmat kesä- ja heinäkuu ja asuttiin hevonkuusessa. Olin vaan onnellinen, kun lapsilla oli seuraa. He teki hommia, laittoivat itse ruokaa ja sitä oli sitten meillekin. Toki sapuskaa meni, mutta ei meillä ole koskaan niin tiukoilla oltu, ettei olisi rahaa ruokaan. Tietysti ei meillä mitään sisäfileitä syödä päivittäin eikä muitakaan kovin kalliita ruokia. Eikä vanukkaita eikä edes limsoja (olen jossain määrin terveysneurootikko, myönnän).
Ja tunnustan, että nautin aika lailla nuorten höpinöistä itsekin. Niinä kesinä tuli naurettua paljon.
Kiva että sulla oli tähän varaa. Aika monella nykyään ei ole, ruokakin on kallistunu viime vuosina paljon.
Neuvooko Martat myös miten rajoitetaan lokin lokkeilua.
Lähetä äidille viesti, että olette huolissanne onko heillä kotona kaikki hyvin, koska lapsensa ruokailee teillä joka päivä edelleen vaikka asiasta olette jo aiemmin keskustelleet. Ehkä pelästyy lasun mahdollisuutta ja laittaa asialle stopin.
Rajoita päivät jolloin teillä saa olla. Siis viikonpäivistä tietyt päivät.
Ja mihin aikaan.
""Tehän käytte molemmat töissä, itse teen vaan keikkatyötä, eikös se kaveruus ole tärkeintä?!"
Se muija siis pitää ap sun velvollisuutena syöttää hänen kakaransa, jotta kaveruus jatkuisi. Muuten ei ole kaveri sun mukulalle.
Sanon, että sairas kuvio. Sun pitää kustantaa ruoka kaverilapselle tai kaveriutta ei ole.
Noh tuosta ei hyvää seuraa. Olis korkea aika viheltää hyväksikäyttö poikki nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä antaisin mitä tahansa, jotta mun lapsella ois paras kaveri, ei haittaisi vaikka muuttaisi meille asumaan. Mun lapsi kärsii yksinäisyydestä.
Pitäisikö tehdä jotain?
Mikä sitä naapurin äitiä estää tarjoilemasta näille kaveruksille ruokaa naapurin pihalla. Kesä kauneimmillaan.
Voishan se naapuri antaa välkkäpalaa ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
V ittu näitä nykyajan vanhempia. Lapsen syömisestä tehdään ongelma.
Meillä söivät lasten kaverit vapaasti. Meillä oli tarjolla edullista perusruokaa ja tarjoushedelmiä. Näkkäriä, margariinia ja tarjousjuustoa sai syödä meillä vapaasti. Lapset syövät keskenään vähemmänkin gurmeeta ruokaa kun on seuraa.
He ovat kavereita vielä aikuisinakin. En tiedä, johtuuko vapaudesta syödä meillä vaiko aikuistuneiden lasten sosiaalisista taidoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä antaisin mitä tahansa, jotta mun lapsella ois paras kaveri, ei haittaisi vaikka muuttaisi meille asumaan. Mun lapsi kärsii yksinäisyydestä.
Pitäisikö tehdä jotain?
Mitä pitäisi tehdä? Ei ketään voi pakottaa toisen kaveriksi. Jos lapsi on ujo ja hiljainen, ei sellainen saa helposti kaveria. Eikä luonnettaan pysty kovin paljoa muuttamaan erilaiseksi. Oon eri kelle vastasit, mutta itsekin olen ujo ja lapseni myös ja haastavaa on saada ystäviä, yleensä ihmiset tykkäävät hauskoista ja puheliaista ihmisistä, mutta ei sellaiseksi ole helppo tulla jos ei oo syntynyt sellaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V ittu näitä nykyajan vanhempia. Lapsen syömisestä tehdään ongelma.
Meillä söivät lasten kaverit vapaasti. Meillä oli tarjolla edullista perusruokaa ja tarjoushedelmiä. Näkkäriä, margariinia ja tarjousjuustoa sai syödä meillä vapaasti. Lapset syövät keskenään vähemmänkin gurmeeta ruokaa kun on seuraa.He ovat kavereita vielä aikuisinakin. En tiedä, johtuuko vapaudesta syödä meillä vaiko aikuistuneiden lasten sosiaalisista taidoista.
Epäilet siis että eivät olisi olleet ystäviä jos ette olisi ruokkineet heitä. Ei kuulosta kovin aidolta ystävyydeltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä antaisin mitä tahansa, jotta mun lapsella ois paras kaveri, ei haittaisi vaikka muuttaisi meille asumaan. Mun lapsi kärsii yksinäisyydestä.
Pitäisikö tehdä jotain?
Mitä pitäisi tehdä? Ei ketään voi pakottaa toisen kaveriksi. Jos lapsi on ujo ja hiljainen, ei sellainen saa helposti kaveria. Eikä luonnettaan pysty kovin paljoa muuttamaan erilaiseksi. Oon eri kelle vastasit, mutta itsekin olen ujo ja lapseni myös ja haastavaa on saada ystäviä, yleensä ihmiset tykkäävät hauskoista ja puheliaista ihmisistä, mutta ei sellaiseksi ole helppo tulla jos ei oo syntynyt sellaiseksi.
Ostaahan aloittajakin lapselleen kaverin olemalla kiva tyyppi joka ei määrittele niitä rajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen tarjonnut hedelmiä ulos sille naapurin lapselle ja sen kaverille. Me ollaan lapsettomia, niin kotiini en ota, vaikka ne haluaisi. Nämä on se lokin päällä lokki perhe.
Kerran siitä hedelmäkulhosta ne oli vieneet kaikki tarjottavat. Olin ajatellut, että ottavat vain säällisen määrän siitä. Mut ei kun kaikki oli viety sinne naapurin kotiin.
Siinä kohtaa hyväksikäytölle panin pisteen. En lainaa autoa, rahaa, pesujauhetta, ruokatarvikkeita.
Nämä jo kuvitteli, että olen velvollinen paikkaamaan heidän tarpeita. Mitään eivät palauttaneet takaisin.
Tästä hyväntekeväisyydestäni kiitollisina he puhkoivat automme renkaat palkaksi.
Kiittämättömyys on maailman palkka.
Kumpi määrittelee teidän kodin säännöt sinä vai kaverin äiti? Hän on kantansa selväksi tehnyt ja pallo on nyt sinulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähetä äidille viesti, että olette huolissanne onko heillä kotona kaikki hyvin, koska lapsensa ruokailee teillä joka päivä edelleen vaikka asiasta olette jo aiemmin keskustelleet. Ehkä pelästyy lasun mahdollisuutta ja laittaa asialle stopin.
En usko että lapsi ruokailee joka päivä aloittalan luona.
No luulisi että on varaa ruokkia lapsensa tuolla kaverin äidillä. Sillä sentään on jotain työtä. Itse opiskelija ja kesällä ei muita tuloja kuin lasten tuet ja yksin olen heidän kanssaan. Ja ruokaa kyllä saadaan ostettua. Asuminen onneksi täälläkin halpaa. Käydään telttailemassa, siitä ei paljon ylimääräistä kulua tule. Tai uimassa käyvät. Kavereiden kanssa ovat myös, mutta kotiin pitää tulla syömään. Ehkä pari kertaa yhteensä tässä vuosien aikana ovat jossain kaverin luona syöneet. Sääntö on myös että ei kavereita tänne jos itse en ole kotona, nyt toki kesän olen, kun ei kesätöitä löytynyt.
Talossa talon tavalla. Ap sä oot kyllä tossu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V ittu näitä nykyajan vanhempia. Lapsen syömisestä tehdään ongelma.
Meillä söivät lasten kaverit vapaasti. Meillä oli tarjolla edullista perusruokaa ja tarjoushedelmiä. Näkkäriä, margariinia ja tarjousjuustoa sai syödä meillä vapaasti. Lapset syövät keskenään vähemmänkin gurmeeta ruokaa kun on seuraa.He ovat kavereita vielä aikuisinakin. En tiedä, johtuuko vapaudesta syödä meillä vaiko aikuistuneiden lasten sosiaalisista taidoista.
Siinäpä keinutuolissa istuessa pohdittavaa!
Et osaa kertoa sääntöjä teineille suoraan. Onpa outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
V ittu näitä nykyajan vanhempia. Lapsen syömisestä tehdään ongelma.
Meillä söivät lasten kaverit vapaasti. Meillä oli tarjolla edullista perusruokaa ja tarjoushedelmiä. Näkkäriä, margariinia ja tarjousjuustoa sai syödä meillä vapaasti. Lapset syövät keskenään vähemmänkin gurmeeta ruokaa kun on seuraa.He ovat kavereita vielä aikuisinakin. En tiedä, johtuuko vapaudesta syödä meillä vaiko aikuistuneiden lasten sosiaalisista taidoista.
Veikkaan jälkimmäistä. Meillä ei kasarilla ruokittu naapureiden lapsia. Ollaan silti sosiaalisia kaikki neljä. Vanhin likenee 6kymppiä.
Ruoki h**ra oma äpäräs stn