Työkaveri haluaisi aina kyydin kotiin ja että käyttäisin häntä välillä kaupassa
Olen aloittanut uudet työt vieraassa kaupungissa ja ollut nyt muutamia kuukausia uudessa työssä.
Olen aika etäinen ihminen, lähipiiriini kuuluu vain pieni osa ihmisiä ja työpaikalla pyrin olemaan kaikille ystävällinen ja riittävän etäinen, koska en halua kavereita lisää, kun en vanhoihinkaan aina jaksaa pitää yhteyttä. Työ on vaan työ, enkä halua hengailla työkavereiden kanssa vapaa-ajalla.
Työyhteisööni kuuluu tietenkin "pummi", joka on äärettömän sanavalmis ja voimakastahtoinen ihminen, josta myös huokuu suuria rahankäytön ja elämänhallinnan ongelmia.
Yhden kerran kyseli, missä päin kotini on, ja hän huomasi, että hänen koti on myös samoilla suunnilla. Nyt haluaa kyydin joka ikinen kerta.
Jos menen suoraan kotiin, matkani autolla on 10 minuuttia. Jos ajan hänet kotiin, matkani on noin 18 minuuttia. Hän ei välttämättä myös edes kysele, saattaa vaan olettaa, että heitän ja tyyliin kulkee kannoillani koko ajan, etten varmasti häntä unohda.
Nyt on alkanut kyselemään jo työpäivän aikana, että "Etkös käytäkin mua tänään kaupassa töiden jälkeen ja heitä mut kotiin." Sanon tähän ei, mutta seuraavana päivänä kysyy uudestaan.
On alkanut myös pummaamaan rahaa, johon olen sanonut, että en voi lainata.
Koska olen kiltti, rauhallinen ja hän kaikkea muuta, mulle on tosi vaikea laittaa stoppi tälle hänen pummailulleen. En ole kertonut omasta elämästäni hänelle mitään, hän on taas kaiken ja hänellä onkin ihmeellinen taito kuvitella, että olen hänen hyväkin kaveri ja muutenkin tulee töissä koko ajan bondaamaan ja taputtelemaan selkään, että "Sinä oot sitten mahtava tyyppi, eikös mennäkin yhdessä kohta kahville, minäpäs tulen sinua nyt auttamaan siinä työtehtävässä, tules tonne nii minäpä kerron sulle pari juttua, mitä kuulin." Suhtaudun siis kaikkeen kovin etäisesti ja en edelleenkään kerro hänelle elämästäni mitään.
Miten oikein toimia?
Kommentit (180)
Luulin tyhmyyksissäni tuollaista tyyppiä ystäväkseni, kun hän esitti sellaista. Hän alkoi myös järjestää kyytejä muille ystävilleen.
Sain tarpeekseni ja sain asetettua rajani ja lopetettua ystävyyden = hyväksikäytön. No, maksoihan se sen, että on puhunut minusta jotain valeita yhteisille tutuille, jotka karttavat minua nyt. Oli sen arvoista anyways.
Nuo lopettavat pyyntönsä, kun laittaa hintalapun kohdilleen eikä lainaa rahaa. Nykyää on mobilepayt jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jätä se siihen kohtaan reittiä, mistä a) menisit muutenkin ja b) hän pääsee kävelemään kotiinsa. Tapahtuu näin: pysäytät auton, sanot hei hei, jatkat matkaa.
Tuossa kohtaa lokki sanoo että heitäs mut nyt kotiin asti, ei sulla nyt niiiin kiire ole, eikä nouse autosta.
Rajat pitää asettaa jo aikaisemmin.
Tuossa tilanteessa, jos ei nouse pois kyydistä niin ajaa vain kotiinsa ja jättää siipeilijän kävelemään takaisin, mitäs ei hypännyt pois kyydistä. Voi tosin yrittää tulla perässä sisälle asuntoon, mutta kannattaa kävellä rivakasti ja vetää ovi lukkoon siipeilijän nenän edestä. Mitään sanoja tuossa tilanteessa ei tule käyttää, se veisi energiaa ja energiaa ei pidä haaskata tuollaiseen häirikkötyökaveriin tippaakaan.
Mä vaan sanoisin tiukasti, että menen töiden jälkeen aivan eri suuntaan, enkä pitkään aikaan vielä kotiin. En siis ottaisi kyytiin ollenkaan. Eikä mitään selityksiä, minne olen menossa, ei kuulu muille.
Rahaa en ole itse lainannut kenellekään. Johtunee alunperin varmaan siitä, että kun sitä ei ole yhtään ylimääräistä, eikä niitä lainattuja rahoja tunnu kukaan saavan takaisin koskaan silloin, kun on sovittu, jos saa koskaan. Sanon vain kaikille lainaajille, että minulla ei ole ylimääräistä, valitan. Ei kaikkeen tarvitse suostua.
Et selittele mitään. Sun ei tarvi kertoa syytä eikä muuttaa omaa käytöstäsi tai reittejä mitenkään. Kun kysyy, vastaat vain "ei, kiitos" ja sillä selvä. Et ole hänelle tilivelvollinen millään lailla.
Been there, done that. Veemäistä on, mutta kerta kerralta helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukematta muiden kommentteja tässä mun: pistä välit poikki! Ei ole muuta keinoa. Mulla osui ihan samanlainen pummi kohdalle. Ollaan edelleen samassa työpaikassa, mutta mun oli pakko jossain vaiheessa pistää kunnolla rajat ja välit poikki niin etten kommunikoi hänen kanssaan muuta kuin pakollisista työasioissa. Jotkut tyypit osaa luikerrella muiden kustannuksella, välit poikki niin pian kuin mahdollista.
Miten sinä ne välit laitat poikki kun olet samassa työpaikassa? Eihän siitä tule helvettiäkään, pelkkiä ongelmia.
En ole tekemisissä muuta kuin pakollisen. Esim en jää kahvihuoneeseen hengaamaan kun hän on siellä tai juttele mitään kun hän on paikalla. Käännän selkäni hänelle. Ihan fyysisiä asioita jotka viestii etten halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Sanon hyväthuomenet ja keskustelen esim asiakkaista, mutta pidän huolta ettemme ole koskaan kaksin. S-postiinkin lisään aina esim esihenkilön etten joudu kommunikoimaan vain kaksin.
Oikeasti osa lokkeilijoista on pahoja, kostonhaluisia ihmisiä, tai ainakin tää mun tuntema. Siksi vain välit poikki, ei mitään ovea raolleen näille ihmisille.
Luin muiden kommentit. Hyviä, samoja ehdotuksia useammalla. Ap tsemppiä ja toimi!
Tämä on yhdenlainen koulukiusaaja. Paska tsägä, kun osuu kohdalle, mutta pakottaa henkiseen kasvuun, kun asetat rajasi. Ehkä hyödyt kokemuksesta myöhemmin, kun joku hullu seurustelukumppani alkaa hyväksikäyttää.
Vierailija kirjoitti:
Pyydät puolet bensarahoista, niin eiköhän tuo hiljene. Lisäksi juttelisin muille työkavereille, jos he voisivat antaa taustatukea sinun kieltäytymisellesi. Toki jos heidänkään kanssa et ole tekemisissä niin vähän vaikea pyytää apua.
Työkaverit varmaan tuntevat tyypin tavat.
Itselleni nuorena ja uutena työntekijänä joku ystävällinen kollega työn kiireiden ohessa ohimennen kuiskasi pikku varoituksen tietysti henkilöstä. Ymmärsin vasta myöhemmin mitä hän oli tarkoittanut, kun kolahti kohdalle tyypin omalaatuinen tapa kohdella ihmisiä, joita ei pitänyt arvoisinaan.
Inhottava tilanne. Olisi hyvin tärkeää että tuollaisen ihmistyypin tunnistaisi heti kättelyssä ja asettaisi rajat siinä samalla. Jos ehtii antaa periksi, on niiden rajojen asettaminen myöhemmin äärimmäisen vaikeaa ja johtaa aina jonkin asteiseen konfliktiin. Kiltti ihminen ei taas välttämättä konfliktia kestä, joten voi olla että hän antaa edelleen periksi.
En sano että maito on jo täysin kaatunut, mutta vaikeaa on. Hän näkee sinussa nyt helpon tyypin, jolta voi pummia ja jota voi kontrolloida. Ei hänellä ole mitään jarruja tai rajoja, eikä käsitystä tai halua käsittää että tilanne on jotenkin väärin.
Opetelkaa aina tunnistamaan nämä ihmiset. Ne hakevat helppoja kohteita. Jos olet jo lähtökohtaisesti sellainen nuivan oloinen, niin eivät ne yritä enää. Jos taas et pidä rajojasi, ne tulevat niiden yli että heilahtaa. Puhun omasta kokemuksestani, karvaista oppirahoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma piilee siinä, että pääsen kotiin niin monta eri kautta. Vieraassa kaupungissa asuessani en sitä ensin ymmärtänyt, mutta nopeiten pääsen motaria pitkin, vaikka se on pisin reitti, mutta nopein (10 minuuttia).
Pääsen kotiin myös tätä työkaverin reittiä, se on matkallisesti lyhyin, mutta hitain (15 minuuttia + kiekurat hänen talolleen 3 min).
Bensaa en siis oikeastaan häviä rahallisesti, vaan ehkä jopa säästän, koska menen normaalisti muutenkin tuota pisintä, mutta nopeinta reittiä. Olisi hölmöä pyytää tavallaan bensarahaa.
Ja työpäivän jälkeen kun laahustan autolleni, en edes ehdi kissaa sanoa, kun tämä pummi jostain aina putkahtaa, ja tuumaa, että "Heitäs mut äkkiä kotiin, nyt onkin niin kiire (ja joku ihan älytön selitys loppuun)" En oikein ehdi edes reagoimaan pyyntöön, ja äkkiä hän istuukin jo autossa.
Välillä vaikka sanon, että en o
seli seli
Tämä on mielenkiintoinen probleema. Kun olin vielä työelämässä, kuskailin mielelläni työkaveria, koska säälitti hänen jalka- ym. vaivansa.
Toinen työkaveri totesi ykskantaan, että tuo oli hyväksikäyttöä - ja tuo kyytiläinen oli kyllä yleensäkin taitava delegoimaan omia hommiaan muille vaikka millaisilla verukkeilla.
Tavallaan olin tietoinen hyväksikäytöstä (bussit kulkivat hyvin), mutta siitä tuli jotenkin tapa. Hirmu vaikea oli kieltäytyä ja hän aina kiitteli ylitsevuotavasti. Minullekin koitui ylimääräistä ajoa lähes puolet matkasta.
En välttämättä pitäisi ongelmana, jos hän haluaa tulla motarin kautta ap:n talolle ja kävellä siitä kotiinsa. Jos siis ap kestää automatkan tämän tyypin kanssa. Mutta siitä pitäisin kiinni, että lisälenkkiä ei ajeta. Vaatii kyllä melkoista jämäkkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma piilee siinä, että pääsen kotiin niin monta eri kautta. Vieraassa kaupungissa asuessani en sitä ensin ymmärtänyt, mutta nopeiten pääsen motaria pitkin, vaikka se on pisin reitti, mutta nopein (10 minuuttia).
Pääsen kotiin myös tätä työkaverin reittiä, se on matkallisesti lyhyin, mutta hitain (15 minuuttia + kiekurat hänen talolleen 3 min).
Bensaa en siis oikeastaan häviä rahallisesti, vaan ehkä jopa säästän, koska menen normaalisti muutenkin tuota pisintä, mutta nopeinta reittiä. Olisi hölmöä pyytää tavallaan bensarahaa.
Ja työpäivän jälkeen kun laahustan autolleni, en edes ehdi kissaa sanoa, kun tämä pummi jostain aina putkahtaa, ja tuumaa, että "Heitäs mut äkkiä kotiin, nyt onkin niin kiire (ja joku ihan älytön selitys loppuun)" En oikein ehdi edes reagoimaan pyyntöön, ja äkkiä hän istuukin jo autossa.
Välillä vaikka sanon, että en ole menossa sitä kautta, niin tuumaa vaan, että "No
Hölmöä on olla pyytämättä bensarahaa.
Itse sanoisin, että on pakollinen meno aina töiden jälkeen, jonka takia on kiire. Jos pääset neljältä töistä, niin sinulla on meno kotona, jossa pitää olla 16.10. Tämä asia on joka päivä, eikä siitä voi joustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jätä se siihen kohtaan reittiä, mistä a) menisit muutenkin ja b) hän pääsee kävelemään kotiinsa. Tapahtuu näin: pysäytät auton, sanot hei hei, jatkat matkaa.
Tuossa kohtaa lokki sanoo että heitäs mut nyt kotiin asti, ei sulla nyt niiiin kiire ole, eikä nouse autosta.
Rajat pitää asettaa jo aikaisemmin.
Sitten pitää jatkaa matkaa omaa kotia kohti. Ehkä lokki jossain vaiheessa älyää,että hänen kävelymatka pitenee ja jää pois kyydistä
Tällainen pummi todennäköisesti haukkuu auttajaansa selän takana ja kertoo kuinka auttaja vaatii päästä auttamaan pummia. Tiedän koska eräs pumi on todelakin tehnyt niin!
Ap:lle tsemppiä iilimadon kanssa!
Ratkaisuja:
* copypaste aloituksesi outlookiin, vastaanottajiksi esimies ja HR, vikalle riville kysymys ottaa työkaverin puhutteluun, paina lähetä
* jos lokki änkeää autoon niin ilmoita että ajat suoraan kotiin, ja ajat sinne. Kotipihassa avaimet pois virtalukosta, ylimääräinen biomassa ulos autosta, auto lukkoon. Toistetaan niin pitkään kuin tarpeen
* kysy miestä/veljeä/isää/pelottavaa hevarijätkää ilmaisemaan kyytien loppuminen lokille. Esim. Työpäivän lopuksi autollasi.
* (extremeversio) ala itse pummaamaan kyytejä, rahaa, lounaita, nitojaa, tietokoneruutua, työkaverin vaimon jälkiliukkaita, vaihtoalushousuja, työkaverin silmälaseja, hiirtä, laukkua, käyttämäänsä kahvikuppia joka välissä kunnes lokki alkaa vältellä sinua.
* (extremeversio) täytä auton paikat lasten turva-istuimilla ja autolle saapuessa sanot että valitettavasti avasit vuoropäiväkodin. Autoon ei mahdu kuin kuski.
* (extremeversio) kun lokki istuu autoosi niin aloita videopuhelu kaverin kanssa joka "tietämättömänä" alkaa kyselemään onko se lokki taas autossa ja vieläkö se ahdistelee sinua. Itse voit teeskennellä vaivaantuneena kiemurtelevaa ja kaveri saa olla rempseä paukapää kun eihän hän tiedä istuuko siellä muita.
T.nonverbaalisen viestinnän ekspertti
Hankkisin polkupyörän ja kulkisin sillä. Autollisenä päivänä ilmoittaisin menevänin uimaan, kuntosalille, rautakauppaan, kirjastoon, lääkäriin, tädin luo, sedän luo, kirkkoon, sairaalaan, puutarha palstalle....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehtittele joku muu reissu itsellesi, kun hän tarvitsee kotiin kyytiä, käy vaikka ostoksilla työpaikkasi lähellä useammin. Tai sano joskus, että et ole menossa kotiin vaan vierailulle eri suuntaan jonkun luo. Tai onko sulla mahdollisuus mennä töihin välillä vaikka bussilla.
Siis jo yrität kiemurrella irti hänen kyytimisestään ilman että välit menee kokonaan koska sekin olisi ikävää uudella työpaikalla.
Mitä ikävää siinä on jos tuon kaltaisen työkaverin kanssa menee välit. Hiukan vaikuttaa sille että välejä hänellä ei ole muidenkaan kanssa.
Koska on aika eri asia olla etäisissä ja asiallisissa väleissä työkavereiden kanssa kuin olla silmätikkuna. Pahimmillaan tämä rasittava työkaveri onkin sellainen, joka loukkaannuttuaan saa koko työporukan uskomaan, että ap on paska tyyppi jonka elämä kannattaa tehdä hankalaksi.
Ymmärrän hyvin, ettei tässä ole ihan pelkästä selkärangasta kyse.
Ironista kyllä, tuollainen manipuloiva luonne osaa kieltäytyäkin paremmin kuin joku jäykkä ja rehellinen. Jotkut kieltäytyvät oikein kepeästi liverrellen, niin ettei sitä melkein edes tajua. Sitten taas suora EI on muodollisesti käyttäytyvän ihmisen suusta paljon tylympää, vaikka se olisi täysin oikeutettua. Nämä ovat usein tosielämässä hankalampia juttuja kuin mitä tomerina itseään pitävät palstalaiset ajattelevat.
Otat sen kyytiin ja käyt matkan aikana kaikessa rauhassa joka ikisellä kaupalla ja kiskalla joita löydät. Kun kotimatka kestää kerran sen kaksi tuntia mankuja varmaan tajuaa ettei sulta kannata kyytejä kysellä. Jos se jatkaa niin ala sä kysellä siltä kaikenlaista pientä palvelusta ja seuraa johonkin typerään juttuun kuten vaikka korinpunontakurssille. Alat seurata sen perässä ja mangut kurssiseuraksi.
Tämä!
Pätee siis teineihin myös!
Oli "bileet" mihin piti päästä. Kielsin ja sanoin että työnnä vaan mun niskoille, "hullu mutsi" ei päästä.
No olin arvannut oikein, huonosti oli bileet...joo ei muuta...
Tyly EI moiselle pummille ja jos ei muu auta, esimiehelle menet ja pyydät että pummi mukaan.
SUN vapaa-aika töist' lähtiessä ei kuulu sille, etkä ole velvoitettu kuskaamaan, ei edes rahalla!
Tommonen tyyppi saattaa "syödä elävältä".