Työkaveri haluaisi aina kyydin kotiin ja että käyttäisin häntä välillä kaupassa
Olen aloittanut uudet työt vieraassa kaupungissa ja ollut nyt muutamia kuukausia uudessa työssä.
Olen aika etäinen ihminen, lähipiiriini kuuluu vain pieni osa ihmisiä ja työpaikalla pyrin olemaan kaikille ystävällinen ja riittävän etäinen, koska en halua kavereita lisää, kun en vanhoihinkaan aina jaksaa pitää yhteyttä. Työ on vaan työ, enkä halua hengailla työkavereiden kanssa vapaa-ajalla.
Työyhteisööni kuuluu tietenkin "pummi", joka on äärettömän sanavalmis ja voimakastahtoinen ihminen, josta myös huokuu suuria rahankäytön ja elämänhallinnan ongelmia.
Yhden kerran kyseli, missä päin kotini on, ja hän huomasi, että hänen koti on myös samoilla suunnilla. Nyt haluaa kyydin joka ikinen kerta.
Jos menen suoraan kotiin, matkani autolla on 10 minuuttia. Jos ajan hänet kotiin, matkani on noin 18 minuuttia. Hän ei välttämättä myös edes kysele, saattaa vaan olettaa, että heitän ja tyyliin kulkee kannoillani koko ajan, etten varmasti häntä unohda.
Nyt on alkanut kyselemään jo työpäivän aikana, että "Etkös käytäkin mua tänään kaupassa töiden jälkeen ja heitä mut kotiin." Sanon tähän ei, mutta seuraavana päivänä kysyy uudestaan.
On alkanut myös pummaamaan rahaa, johon olen sanonut, että en voi lainata.
Koska olen kiltti, rauhallinen ja hän kaikkea muuta, mulle on tosi vaikea laittaa stoppi tälle hänen pummailulleen. En ole kertonut omasta elämästäni hänelle mitään, hän on taas kaiken ja hänellä onkin ihmeellinen taito kuvitella, että olen hänen hyväkin kaveri ja muutenkin tulee töissä koko ajan bondaamaan ja taputtelemaan selkään, että "Sinä oot sitten mahtava tyyppi, eikös mennäkin yhdessä kohta kahville, minäpäs tulen sinua nyt auttamaan siinä työtehtävässä, tules tonne nii minäpä kerron sulle pari juttua, mitä kuulin." Suhtaudun siis kaikkeen kovin etäisesti ja en edelleenkään kerro hänelle elämästäni mitään.
Miten oikein toimia?
Kommentit (180)
Mietit omat rajasi ja sitten se vaikein: asetat ne.
Haluatko millään ehdoilla kauppaan? Jos et, sanot sen, ettette tule koskaan menemään kauppaan.
Jos olet valmis kyytiin rahaa vastaan, kerrot summan. Jos ilmaiseksi, kuinka usein. Jos et ollenkaan, sanot sen.
Tuon tyypin kanssa tulee olemaan olemaan hankalaa joka tapauksessa, joten se on huono syy tehdä väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole kuin olla iso tyttö ja keskustella henkilön kanssa asia läpi.
Heh, ei tuollaisten pässien kanssa keskusteleminen auta mitään. Hänhän on vain ystävällinen! Se on tiukka ja toistuva ei joka saa sen lopulta siirtymään seuraavaan uhriin.
Toistan kysymykseni: miten hän pääsee kotoaan työpaikalle? Vai onko hän jo ehdottanut että voisit aamullakin ajaa hänen kauttaan?
Jos normaali puhe ja sanominen ei auta, niin sitten juttele asiasta esihenkilösi kanssa. Työkaverin käytös on ahdistavaa ja se tuntuu menevän jo kiusaamisen puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vi ttu sinun kaltaiset ihmiset työpakoilta pitäisi potkia ensimmäisten joukossa pois.
Niin, sinulle kuuluu ilmainen autokyyti mennen tullen. Plus kaupassakäynti. Työkaverisi myös maksaa ostoksesi.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma piilee siinä, että pääsen kotiin niin monta eri kautta. Vieraassa kaupungissa asuessani en sitä ensin ymmärtänyt, mutta nopeiten pääsen motaria pitkin, vaikka se on pisin reitti, mutta nopein (10 minuuttia).
Pääsen kotiin myös tätä työkaverin reittiä, se on matkallisesti lyhyin, mutta hitain (15 minuuttia + kiekurat hänen talolleen 3 min).
Bensaa en siis oikeastaan häviä rahallisesti, vaan ehkä jopa säästän, koska menen normaalisti muutenkin tuota pisintä, mutta nopeinta reittiä. Olisi hölmöä pyytää tavallaan bensarahaa.
Ja työpäivän jälkeen kun laahustan autolleni, en edes ehdi kissaa sanoa, kun tämä pummi jostain aina putkahtaa, ja tuumaa, että "Heitäs mut äkkiä kotiin, nyt onkin niin kiire (ja joku ihan älytön selitys loppuun)" En oikein ehdi edes reagoimaan pyyntöön, ja äkkiä hän istuukin jo autossa.
Välillä vaikka sanon, että en ole menossa sitä kautta, niin tuumaa vaan, että "No
Nyt sun tarttee harjoitella ihan ääneen. Kun toinen änkeää kyytiin, niin kerrot, että menet rautakauppaan, kaverille johonkin ihan toiseen suuntaan. Mieti etukäteen, minne "menet". Jos "vaatii" todisteita, niin sitten menet ihan oikeasti.
Ja tosiaan, harjoittelet, että pyydät poistumaan, koska tyyppi pääsee nopeammin kiireensä vuoksi kotiin ilman sun kyytiä.
Jos tulee kyytiin, maksaa bensarahaa silloin kun sulle sopii. Mutta sulla on silloinkin sen verran kiire, että tota 3 minuutin koukeroa et tee.
Tai jos änkeää autoon, niin silloin on sulla niin kiire, että menet moottoritietä. Eikä mitään kiemuroita.
Mutta tosiaan: harjoittele ja mieti etukäteen, mikä on sen päivän syy, jos et suoraan voi sanoa, että kyydit on loppu.
Sano, että voit viedä hänet siihen asti, kun teidän yhteinen matka menee, jos hän sattuu lähtemään siihen aikaan kun sinua huvittaa ja jos sinua huvittaa ottaa häntä autoosi ikinä. Menköön loppumatkan, miten haluaa.
Aika kurja tilanne ja tunnistan hyvin tuon ihmistyypin. Ja sen miten sen kanssa on vaikea pitää puoliaan kun se vaan jotenkin tulee rajojen yli kun kilttinä on vaikea niitä puolustaa.
Kannattaa alkaa keksimään tekosyitä. Ei ole rahaa, en nyt aja tänään suoraan kotiin vaan. Jne. Hän kyllä älyää nämä valheet jossakin vaiheessa, mutta ei välttämättä heti. Saat vähän aikaa.
Sinun olisi kieltäydyttävä suoraan. Mutta sitten elämästäsi voi tulla töissä helvetti. Olen pahoillani. Joskus käy vaan tuollainen paska tuuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole kuin olla iso tyttö ja keskustella henkilön kanssa asia läpi.
Ei tuossa mitään keskusteltavaa ole. Sen kun sanoo että ei, ei käy, en....
Keskustelu on helpompi tue, ei tarvitse kuunnella päivittäistä mankumista ja vainoamista.
Keskustelu ei tuon kaltaisissa tilanteissa tehostettua. Joudut vain keskustella päivittäin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa vaan olla tyly. Sano, että tuo on rajatonta, hanki oma auto. Nämä loiset ei muuten ota opikseen.
Juuri näin. Seuraavalla kerralla ap katsot ensin pitkään hiljaa tyly ilme naamalla, sitten sanot tiukasti silmiin katsoen että "mä tiedätkö arvostaisin kovasti jos jo tajuaisit lopettaa ton jatkuvan palvelusten mankumisen. Olen työkaverisi enkä sun henkilökohtainen palvelija ja taksi."
Tämän jälkeen se typerys loukkaantuu ja alkaa passiivisaggressiiviseksi, koska yrittää sillä tavalla murtaa rajasi joita sinulla ei hänen mielestään saisi olla. Ja siitä sinä paskat nakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Ja olen sanonut monesti ei, mutta se ei tunnu riittävän aina. Vaikka sanoisin, että mies hakee mut, saattaa kysyä, että no eikös miehes ota häntäkin kyytiin tms.
No, ei ota. Kun teillä on muita suunnitelmia kuin kotiin meno.
Vierailija kirjoitti:
Vi ttu sinun kaltaiset ihmiset työpakoilta pitäisi potkia ensimmäisten joukossa pois.
Onko työsopimuksessa pykälä joka veloittaa kuljettamaan työkaverit töiden jälkeen kotiin? Mitä SINÄ teet kollegoidesi hyvinvoinnin eteen? Vippaat rahaa, tarjoat kaljat aw:llä?
Ei riitä, että sanot ei vaan toteutat sen myös. Auto ei liiku metriäkään, jos hän on sen sisällä.
Onnistuisiko välillä
-bussilla kulku
- pyörällä kulku
- auton pysäköinti jonnekin muualle kuin työpaikan pihaan
- valkoinen valhe muualle menosta ( ei kauppaan, koska lyöttäytyy varmasti mukaan)
-mies tulee hakemaan ja sanoi, ettei voi kyytiä
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa muuta vaihtoehtoa ole kuin olla iso tyttö ja keskustella henkilön kanssa asia läpi.
Aloittaja voi olla mies, ei pidä olettaa!
Vierailija kirjoitti:
Ja olen sanonut monesti ei, mutta se ei tunnu riittävän aina. Vaikka sanoisin, että mies hakee mut, saattaa kysyä, että no eikös miehes ota häntäkin kyytiin tms.
Sano ei käy etkä selittele miksi se ei käy.
Katso rauhallisesti ja sanot, että ei sovi. Älä selitä, reaktiosta huolimatta. Lähde siitä, että saat jotain lokaa niskaasi. Valmistautuminen tilanteeseen on paras ase. Olen itsekin sen vihdoinkin oppinut. Huomaat, että joka kerta eri ihmisten kanssa aina helpompaa. Tuollaisella tunkeilevalla 'kaverilla' ei muutenkaan tee mitään. Tässäkin tapauksessa kyllä olisi kaikki helpompaa, jos olisi jo muita tuttavuuksia. Työkaverit tuntevat jo tuon parasiitin ja eivät senkään takia halua kanssasi lähemmin tekemisiin. Eli tuo maanvaiva karkottaa normaalimmatkin kontaktit sinulta. Mieti ja toimi!
Joko puolustat itseäsi ja kestät sen että sinulle suututaan tai sitten jatkat tossuilua eikä touhu lopu koskaan. Esihenkilöltä tuki tarvittaessa. Se nössö rajattomuus vaan pitää karsia itsestään pois jos meinaa työelämässä jaksaa, ja ei, se ei ole helppoa ja olen itsekin joutunut opettelemaan
Vi ttu sinun kaltaiset ihmiset työpakoilta pitäisi potkia ensimmäisten joukossa pois.