Avioehto jos ollut kotiäitinä
Kuvitellaan tilanne, et pariskunta (alle 30v) menee naimisiin ja kummallakaan ei ole omaisuutta sen kummemmin (avioehdosta ei edes puhuta).Toinen on juuri valmistumassa yliopistosta, toinenkin loppusuoralla. Mies saa heti alan työpaikan. Heille syntyy noin vuoden kuluttua naimisiin menosta lapsi. Äiti jää yhteisestä sopimuksesta hoitaa lasta kotiin ainakin siihen asti, et lapsi on 3v. No sit kun tämä eka lapsi on 3v, syntyy toinen lapsi ja kotiäitiys jatkuu. Kun toinen lapsi on 4v, mies ehdottaa avioehtoa. Nainen ei suostu. Mies ehdottaa et laitetaan siihen joku summa minkä mahdollisessa erossa nainen saa. Eli kun on ollut kotona lasten kanssa ja tehnyt oikeastaan kaikki kotityöt, mies kyllä käynyt ruokakaupassa ja tehnyt ruokaa, nainen tehnyt tyyliin loput (siivoukset, pyykit, lasten ja kodin hankinnat, yöheräämiset/sairastelut ym), niin et siihen astisesta lastenhoidosta ja kotitöistä tulisi ns. "korvaus".
Suostuisitko tähän? Ja jos nyt ajatellaan, et suostuisit, niin mikä olisi kohtuullinen summa?
Lähtötilanne on siis et kummallakaan ei omaisuutta ja noin kuuden vuoden naimisissa olon jälkeen lapsia on 2 ja nainen ollut heidän kanssaan kotona. Asutaan vuokralla eikä omaisuutta ole edelleenkään paitsi miehen tilillä ja hänen sijoittamissaan osakkeissa. Huonekalut ym ostettu tyyliin käytettynä, tuhlailtu ei ole, jopa pyykkikone ostettu käytettynä ja kun hajosi, pesty koneet taloyhtiön ilmaisessa pesutuvassa. Joitain reissuja tehty, muuten eletty suht vaatimattomasti. Mies maksanut reissut, vakuutukset, vuokran, pääosan ruuista siihen asti. Nainen lasten ja kodin hankinnat suurimmaksi osaksi, ruokia, sähkön..
Kiinnostaa siis mikä on kotona lastenhoidon ja pääasiassa kaiken kotityön tekemisen arvo noin kuuden vuoden ajalta? Jos se pitäisi jotenkin rahassa mitata? (Jos naisen ammatti arvoon liittyy, niin lasketaan vaikka suht pienten tulojen mukaan, eli jos nainen olisi ollut tuon ajan töissä niin palkka ei luultavasti olisi ollut mikään hyvä).
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelleni tuli ero kun mies kännissä petti. Mies yritti ennen eroa esittää avioehtoa tehtäväksi, koska hän oli perinyt vanhempiensa maatilan, vanhemmat eivät olleet suojanneet perintöä. Tyttäreni ei ehtoon suostunut ja niin tyttärestäni tuli varakas, mies joutui maksamaan hänet ulos maatilasta. Mies sai hirveät velat kannettavakseen. Kallis pano tuli ex-vävylle.
En kyllä olisi pystynyt tuohon..siis tuo maatila homma et olisin vaatinut itselleni ja miehelle velat sen takia.
Ap
Äidin on ajateltava lasten etua ensisijaisesti eikä tulevan ex-miehen mahdollista mielipahaa.
Siis miten se on lasten etu et isä on veloissa? Yhtälailla se isä on huoltaja kuin äiti. E
Ja olisihan ne voinu muut jakaa tasan paitsi sen maatilan. En itse ainakaan miehen perintöön aio kajota. Lapset kuitenkin saa ne sitten kun se kuolee, perii isänsä siis.
Ap
Onko tämä nainen nyt siis menossa töihin ja kotityöt ja lastenhoito jaetaan vastedes tasan? Eihän tätä hypoteettista summaa muuten voida laskea vain 6 vuodelle. Vastaukseni on 70 % miehen omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Onko tämä nainen nyt siis menossa töihin ja kotityöt ja lastenhoito jaetaan vastedes tasan? Eihän tätä hypoteettista summaa muuten voida laskea vain 6 vuodelle. Vastaukseni on 70 % miehen omaisuudesta.
Ja millähän perusteella? 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi avioehtoon tuossa tilanteessa. Ilmoittaisin että erotaan sitten saman tien. Siinäpähän makselee elareita sitten.
Tytärpuoleni oli niin fiksu, että jäädessään hoitovapaalle sopi miehensä kanssa, että tämä maksaa hänelle eläkevakuutusta sinä aikana kun hän on hoitovapaalla. Eihän sille kotona olijalle kerry eläkettäkään.
Ne eläkevakuutukset vasta loukkoja ovatkin. Eivät ole suunniteltu eläkkeen sijaan, vaan rinnalle. Ei kovin fiksua ottaa sellaista.
Tonni puhdasta rahaa per kk avioehdolla vaimon nimiin olis fiksunpaa.
Ei tonni kata tulonmenetyksiä lähimainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi avioehtoon tuossa tilanteessa. Ilmoittaisin että erotaan sitten saman tien. Siinäpähän makselee elareita sitten.
Tytärpuoleni oli niin fiksu, että jäädessään hoitovapaalle sopi miehensä kanssa, että tämä maksaa hänelle eläkevakuutusta sinä aikana kun hän on hoitovapaalla. Eihän sille kotona olijalle kerry eläkettäkään.
Ne eläkevakuutukset vasta loukkoja ovatkin. Eivät ole suunniteltu eläkkeen sijaan, vaan rinnalle. Ei kovin fiksua ottaa sellaista.
Tonni puhdasta rahaa per kk avioehdolla vaimon nimiin olis fiksunpaa.
Ei tonni kata tulonmenetyksiä lähimainkaan.
Jos nainen kerta tienata haluaa, niin sitten on mentävä töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi avioehtoon tuossa tilanteessa. Ilmoittaisin että erotaan sitten saman tien. Siinäpähän makselee elareita sitten.
Tytärpuoleni oli niin fiksu, että jäädessään hoitovapaalle sopi miehensä kanssa, että tämä maksaa hänelle eläkevakuutusta sinä aikana kun hän on hoitovapaalla. Eihän sille kotona olijalle kerry eläkettäkään.
Ne eläkevakuutukset vasta loukkoja ovatkin. Eivät ole suunniteltu eläkkeen sijaan, vaan rinnalle. Ei kovin fiksua ottaa sellaista.
Tonni puhdasta rahaa per kk avioehdolla vaimon nimiin olis fiksunpaa.
Ei tonni kata tulonmenetyksiä lähimainkaan.
Voisi hyvinkin kattaa. Ap:han sanoi, että nainen olisi ollut matalapalkka alalla. Jos hän olisi kotonaolon sijaan käynyt myös töissä, olisi hän osallistunut yhteisiin menoihin myös. Silloin ei todennäköisesti olisi jäänyt tonniakaan sitä omaa käyttörahaa itselleen.
Hankala tilanne kyllä molemmille ja voisi jopa väittää, että huonosti mietitty vastavalmistuneina- ja naineina se miten elämä voi yllättää. Se, että rahaa on alkujaan 0 ei tarkoita etteikö tilanne voisi vaihtua hyvään, tai huonoon, suuntaan. Jos teillä ei siis omaisuutta ole lähtökohtaisesti, avioehdolla ei pitäisi olla hirveästi merkitystä jos ero tulee nyt tai vuoden päästä. Sitten kun asunto on ostettu tai muuta rahallista arvoa saatu kerättyä, pitää kyllä omat oikeudet pitää mielessä. Voihan avioehdon muotoilla (perheoikeuteen tms erikoistuneen) lakimiehen kanssa siten, että omaisuus rajataan tästä eteenpäin tulevaisuuteen. Tämä siis sillä jos lapset on tehty ja kotiäidilläkin teoreettinen mahdollisuus mennä töihin. Joskin oma valintahan se on äidillä elää toisen armoilla ja olla itse kotona lasten kanssa. Ja joskin, että 6v kotona oleminen heti valmistuneena tietää hyvin hankalaa urakehitystä jatkossakin ja tässä skenaariossa kotiäidin on hyvin hankalaa perustella avioehto itselleen. Mies on sentään käynyt töissä ja ansainnut, joten ymmärrän myös hänen pointin että haluaa turvata oman selustansa, sillä MYÖS nainen voi erota ja viedä miehen ansaimat rahat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi avioehtoon tuossa tilanteessa. Ilmoittaisin että erotaan sitten saman tien. Siinäpähän makselee elareita sitten.
Tytärpuoleni oli niin fiksu, että jäädessään hoitovapaalle sopi miehensä kanssa, että tämä maksaa hänelle eläkevakuutusta sinä aikana kun hän on hoitovapaalla. Eihän sille kotona olijalle kerry eläkettäkään.
Ne eläkevakuutukset vasta loukkoja ovatkin. Eivät ole suunniteltu eläkkeen sijaan, vaan rinnalle. Ei kovin fiksua ottaa sellaista.
Tonni puhdasta rahaa per kk avioehdolla vaimon nimiin olis fiksunpaa.
Ei tonni kata tulonmenetyksiä lähimainkaan.
Jos nainen kerta tienata haluaa, niin sitten on mentävä töihin.
Kodinhoito ja lastenkasvatus ovat työtä, molemmista maksetaan yli mediaanipalkan.
Jos kerta kotihoidontuella ja sillä lasten hoitamisella tienaa hyvin, sehän kannattaa se avioehto tehdä. Sitten eron jälkeen etsimään uutta isää uusille lapsille ja elarit vanhalta mieheltä taskuun.
Jos jo olette naimisissa niin ei sinun tarvitse suostua mihinkään sellaiseen avioehtoon että sinut jätetään tyhjän päälle tai edes melkein.
Jos ei mies suostu että et solmi avioehtoa niin erotkaa. Molemmilla on sitten mahollisuus aloittaa uudestaa puhtaalta pöydältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelleni tuli ero kun mies kännissä petti. Mies yritti ennen eroa esittää avioehtoa tehtäväksi, koska hän oli perinyt vanhempiensa maatilan, vanhemmat eivät olleet suojanneet perintöä. Tyttäreni ei ehtoon suostunut ja niin tyttärestäni tuli varakas, mies joutui maksamaan hänet ulos maatilasta. Mies sai hirveät velat kannettavakseen. Kallis pano tuli ex-vävylle.
En kyllä olisi pystynyt tuohon..siis tuo maatila homma et olisin vaatinut itselleni ja miehelle velat sen takia.
Ap
Äidin on ajateltava lasten etua ensisijaisesti eikä tulevan ex-miehen mahdollista mielipahaa.
Siis miten se on lasten etu et isä on veloissa? Yhtälailla se isä on huoltaja kuin äiti. Ei ole automaatio et lapset tulis äidille tai et mie
Älä nyt ap ole liian kiltti, kadut myöhemmin!! Minulla jäi erossa lapset isälle, ja siksi lasten etua ajatellen jätin kaiken tavaran hänelle enkä vaatinut kaikkea osaani, ettei mies vaan olisi jäänyt velkoihin. NO SITTEN ei mennyt aikaakaan, kun hänen luonaan jo asui uusi kumppani, joka heti ja sittemmin alkoi savustaa lapsia pois kotoa ja tuhlata miehen rahoja ja typerä exä ei tehnyt mitään.
Nyt kannattaa myös muistaa, että noista reissuhommista voi tulla hyvätkin verottomat päivärahat. Eli nehän saattaa olla ihan jollain toisella tilillä
Naiselle kuuluisi tuossa tilanteessa suurempi osuus omaisuudesta kuin miehelle, koska on menettänyt arvokasta työkokemusta kotona ollessaan. Minusta kotona ollut voisi saada 80% omaisuudesta vaikkapa miljoonaan asti. Sen jälkeen 60%.
Vierailija kirjoitti:
Jos jo olette naimisissa niin ei sinun tarvitse suostua mihinkään sellaiseen avioehtoon että sinut jätetään tyhjän päälle tai edes melkein.
Jos ei mies suostu että et solmi avioehtoa niin erotkaa. Molemmilla on sitten mahollisuus aloittaa uudestaa puhtaalta pöydältä.
Miksi suostuisi mihinkään avioehtoon?
Riippuu myös miksi ero tulee. Toinen sekoili ja toisella oli suuremmat tulot. Suuremmat tulot omaava sai osituksessa suuremman osuuden, kun oli mahdollistanut perheen korkeamman elintason
Mieti tilannetta, jossa sopimus astuu voimaan. Miten se vaikuttaa sinun ja lastesi elämään? Kolmelle lapselle tarvitsee aika ison kodin, harrastukset maksaa. Oletko valmis muuttamaan tutun koulualueen ulkopuolelle, koska et pysty eron jälkeen asumaan samalla alueella. Onko ok, että elintaso tippuu kohisten? Vai haluatko edelleen käydä etelän lomamatkalla lasten kanssa joka kesä? Lasten hyvinvoinnin vuoksi älä tee avioehtoa ja vaadi vastavuoroisesti puolison tukea , että saat opinnot päätökseen ja saat tehtyä uraa. Isä voi puolestaan joustaa ja viedä ja hakea päikystä ja tehdä lyhennettyä päivää, jotta sinä voit luoda uraa
Vierailija kirjoitti:
En suostuisi avioehtoon tuossa tilanteessa. Ilmoittaisin että erotaan sitten saman tien. Siinäpähän makselee elareita sitten.
Tytärpuoleni oli niin fiksu, että jäädessään hoitovapaalle sopi miehensä kanssa, että tämä maksaa hänelle eläkevakuutusta sinä aikana kun hän on hoitovapaalla. Eihän sille kotona olijalle kerry eläkettäkään.
Kotiäidin eläkevakuutusídiootti jatkaa jauhamistaan. Eläkevakuutus on sijoituksena maksa 100€ saat 40v päästä 20€ siitä takaisin.
Tytärpuolesi on tyhmä kuin saapas! Kannattaisiko mielummin hommata vaikka sitä asuntovarallisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Naiselle kuuluisi tuossa tilanteessa suurempi osuus omaisuudesta kuin miehelle, koska on menettänyt arvokasta työkokemusta kotona ollessaan. Minusta kotona ollut voisi saada 80% omaisuudesta vaikkapa miljoonaan asti. Sen jälkeen 60%.
😂 trollijuna puksuttaa täydellä höyryllä
Kuka sen naisen pakotti jäämään kotiin? Nainen on saanut nauttia elämästä ja vapaudesta käymättä töissä, hänenhän se pitäisi olla korvausvelvollinen miehelle.
Kysy millaista summaa mies ehdottaa. Mieti sitten, että olisiko se sellainen, jolla saat oman elämän alulle, vai tarvitseeko korotusta? Heitä sitten vastatarjous miehelle. Kannattaa nyt viimeistään ruveta sitä työpaikkaa hakemaan ellet ole jo niin tehnyt. Vai meinasitko vaan homehtua kotona, kun lapset kasvaa kasvamistaan?