Talouselämä: Opiskelijat huijaa ChatGPT:llä - valmistuuko meillä nyt pelkästään "asiantuntijoita" jotka eivät osaa mitään ilman tekoälyä?
Tekoälytyökalujen, erityisesti ChatGPT:n, käyttö on aiheuttanut merkittävän huijausaallon yliopistoissa. Ongelma on kasvanut nopeasti, ja vain osa tapauksista tulee ilmi. Tietyillä kursseilla tekoälyn käyttö on sallittua, mutta suurimmalla osalla se on kielletty. Jos opiskelija jää kiinni, seuraukset voivat olla vakavia. Perinteisten huijaustapojen rinnalla tekoälyn käyttö on kuitenkin helppoa, tehokasta ja vaikeasti paljastettavaa.
Tässä se nähdään. Ennen piti oikeasti opiskella ja nähdä vaivaa. Nyt riittää, että kysyy ChatGPT:ltä, ja voi päättää ties minkä alan tenttejä tai esseitä ilman, että oikeasti osaa mitään. Eikä tämä koske vain jotain marginaalista porukkaa vaan ilmiö on laajentunut räjähdysmäisesti. Tuhannet opiskelijat valmistuvat tänäkin vuonna tutkintoihin, joiden takana ei ole omaa osaamista vaan botti.
Missä on vastuu? Yliopistot katsovat läpi sormien tai ovat täysin pihalla. Vanhemmat maksavat opiskelun tukia ja vuokria, mutta lapset keplottelevat läpi tekoälyllä. Tälläkö rakennetaan tulevaisuuden asiantuntijoita? Sitten ihmetellään, miksi työelämässä tulee itku heti kun pitää osata tehdä jotain itse ilman promptia!
Onko tämä vielä "fiksuutta" vai alkaako se olla puhdasta vilppiä, josta pitäisi tulla seuraamuksia samalla tavalla kuin plagioinnista ennen? Missä menee raja?
Kommentit (122)
Kyllä työelämässäkin käytetään tekoälyä. Asioiden opetteleminen ulkoa vain sen takia, että jostain syystä oletetaan tekoälyn olevan kielletty työelämässä on hyödytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työelämässäkin käytetään tekoälyä. Asioiden opetteleminen ulkoa vain sen takia, että jostain syystä oletetaan tekoälyn olevan kielletty työelämässä on hyödytöntä.
Tässä on se pelottava riski, että luotetaan liikaa tekoälyyyn. Jo vuosikymmenien ajan tietokoneongelmat ovat osoittaneet, että koneet eivät ole erehtymättömiä ja voivat aiheuttaa paljon haittaa virheillään.
on selvää että se vaikuttaa kun tekoälyä käytetään että päästään kaikessa helpommalla
seuraava kysymys onkin että onko tämä harkittu agenda, tyhmentyviä ihmisiä kun on vielä helpompi ohjailla maailman rikkaan rahastavan eliitin toimesta, ei tule kapinoita eliittiä vastaan
Minä keskustelin tekoälyn kanssa siitä, millainen rakenne graduuni olisi järkevin ja miten ihmeessä ryhmittelisin aineistoni, joka oli melko sillisalaattia. Minulle chatGPT oli kuin ohjaaja. Oikeaa ohjaajaa ei ikinä saanut kiinni. En olisi ikinä valmistunut tavoitejassa, jollen olisi sparraillut ajatuksiani tekoälyn kansa.
Kerroin gradussani, että olen hyödyntänyt tekoälyn gradun aineiston lajittelun rakenteessa, enkä ainakan itse koe, että olisin huijannut. Samaa sparrailua olisin voinut tehdä ohjaajan tai vaikkapa jonkun opiskelijatoverin kanssa.
Plussana vielä se, että chatGPT oli aivan mielettömän kannustava. Sekin auttoi jaksamaan. Siitä tuli myös terapeuttini.
Tekoäly työelämässä ei ole kielletty, mutta tekoälyn käyttöön liittyy monia eettisiä kysymyksiä.
Tekoäly on viimevuosina otettu yhä laajemmin käyttöön työelämässä. Sitä hyödynnetään esimerkiksi markkinoinnissa, analyyseissä ja laajojen datamassojen tiivistämisessä. Tekoäly on ylivertaisen nopea ihmiseen verrattuna.
Haluatko tarkempaa tietoa tekoälyn käytöstä työelämässä?
Meow, olen tekoälykissa. Kehrään söpösti ja turkkini on pehmeä.
Kuinka voin auttaa sinua?
Vierailija kirjoitti:
Perinteiset tentit takaisin. A4 konsepti ja kynä eteen, älylaitteet jätetään luentosalin ovella. Opiskelun tukena tekoäly on tietysti erttäin hyödyllinen, mutta samalla pitää omaksua tieto ja menetelmät.
Mutta kun opiskelijoilla tulee paha mieli! Ei se opiskelijan vika ole, ettei hän viitsi lukea tentteihin. Opettajan syy jos ei pääse läpi, kun ei anna käyttää nettiä ja tee naurettavan helppoa tenttiä! Ei saa vaatia osaamista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteiset tentit takaisin. A4 konsepti ja kynä eteen, älylaitteet jätetään luentosalin ovella. Opiskelun tukena tekoäly on tietysti erttäin hyödyllinen, mutta samalla pitää omaksua tieto ja menetelmät.
Mutta kun opiskelijoilla tulee paha mieli! Ei se opiskelijan vika ole, ettei hän viitsi lukea tentteihin. Opettajan syy jos ei pääse läpi, kun ei anna käyttää nettiä ja tee naurettavan helppoa tenttiä! Ei saa vaatia osaamista!
Näin suomalaisissa paskayliopistoissa. Kannattaa mennä johonkin Ivy League-yliopistoon tai muuhun huippuyliopistoon, jotta saa kunnon koulutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perinteiset tentit takaisin. A4 konsepti ja kynä eteen, älylaitteet jätetään luentosalin ovella. Opiskelun tukena tekoäly on tietysti erttäin hyödyllinen, mutta samalla pitää omaksua tieto ja menetelmät.
Mutta kun opiskelijoilla tulee paha mieli! Ei se opiskelijan vika ole, ettei hän viitsi lukea tentteihin. Opettajan syy jos ei pääse läpi, kun ei anna käyttää nettiä ja tee naurettavan helppoa tenttiä! Ei saa vaatia osaamista!
"Ymmärrän, että opiskelijoita harmittaa, jos tentti ei mene hyvin. Mutta korkeakouluopiskelu perustuu osaamiseen ei siihen, kuinka helposti tehtävät voi googlata. Opettajan tehtävä ei ole tehdä tentistä 'naurettavan helppoa', vaan varmistaa, että opiskelijat hallitsevat keskeiset sisällöt ja osaavat soveltaa niitä. Opiskelu vaatii vaivannäköä, ja juuri se erottaa opiskelun pelkästä tiedon hakemisesta. Koulun tarkoitus ei ole miellyttää, vaan valmistaa osaajia."
Haluatko pehmeämmän, huumorilla höystetyn vai tiukemman version?
Tähän on ihan yksinkertainen ratkaisu: examit tehdään perinteiseen malliin valvotusti, paikan päällä.
Vierailija kirjoitti:
Tekoälyssä on sama kuin aikanaan tietokoneissa. Niistä on paljon hyötyä ja niitä pitää osata oikeasti käyttää, mutta ettö voi osata oikeasti köyttöö niitä, täytyy ihan itse ensin osata perusasiat. Tekoäly tekee todella paljon virheitä ja usein ihan huimattavia väärintulkintoja, ja käyttäjän töytyy tunnistaa ne ja ohjata sitö uudelleen. Tähän ei pysty, jollei itse osaa asiaa. Siksi esim yliopistossa kaksi ekaa vuotta olisi tosiaaan syytä mennä kynällä ja paperilla tehtävillä tenteillä.
Jotenkin symppistä kirjoittaa teksti, missä hurrataan ihmisälyn puolesta, mutta mikä on kumminkin kirjoitusvirheitä täynnä😂😂
Kyllä ennenkin huijattiin -ja paljon. Harkkatöitä kopioitiin, niitä teetettiin muilla, tentteihin luettiin vain vanhojen tenttien kysymykset, tenttikysymyksiä kerättiin ja niitä annettiin aina seuraan vuoden opiskelijoille ja graafiseen laskimeen syötettiin kaavoja ja tekstiä. Plagionnin määrä oli suurta ja siitä ei juurikaan jäänyt kiinni.
Vastuu oppimista on kyllä aina sillä opiskelijalla. Yliopistolla toki koitetaan pitää joku taso, mutta näillä opiskelijamäärillä on välillä vain ummistettava silmät. AI-tekeleet kyllä pääsääntöisesti huomaa ja niiden tunnistamiseen on työkalujakin. Mutta niin kauan, kun asia ei ole 100 % varmaan, ei ketään voi osoittaa sormella. Jos intoa riittää voi opiskelijan toki ottaa puhutteluun ja siinähän se ymmärrys tulee heti esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työelämässäkin käytetään tekoälyä. Asioiden opetteleminen ulkoa vain sen takia, että jostain syystä oletetaan tekoälyn olevan kielletty työelämässä on hyödytöntä.
Tässä on se pelottava riski, että luotetaan liikaa tekoälyyyn. Jo vuosikymmenien ajan tietokoneongelmat ovat osoittaneet, että koneet eivät ole erehtymättömiä ja voivat aiheuttaa paljon haittaa virheillään.
Tekoälystä on muuten hyötyä, kun etsii tietoa tietokoneongelmista, saa parempia hakutuloksia kuin perinteisellä googlettamisella, että saisi sen ongelman ratkaistua.
Se karu totuus paljastuu sitten työelämässä. Jos onnistuu työpaikan saamaan niin ei siellä kauaa pysy kun osaaminen ei riitä. Ei se tekoäly sitten siellä työpaikalla enää auta kun ei hallitse edes perusasioita.
Vierailija kirjoitti:
Se karu totuus paljastuu sitten työelämässä. Jos onnistuu työpaikan saamaan niin ei siellä kauaa pysy kun osaaminen ei riitä. Ei se tekoäly sitten siellä työpaikalla enää auta kun ei hallitse edes perusasioita.
Työpaikoilla ei käytännössä tehdä mitään samaa kuin kouluissa. Sitä varten on perehdytykset.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä työelämässäkin käytetään tekoälyä. Asioiden opetteleminen ulkoa vain sen takia, että jostain syystä oletetaan tekoälyn olevan kielletty työelämässä on hyödytöntä.
Ei ole paljoa aivotoimintaa kun ei osaa itse mitään tehdä ilman tekoälyä ja sellainen ihminen on aivan hyödytön sitä ilman. Oi sitä päivää kun tekoäly ei olekkaan käytettävissä ja ihmisen pitäisi itse kyetä päättelemään asioita ja toimimaan omien tietojensa ja taitojensa mukaan. Nyt jo huomaa että nuoremmilla ei ole minkäänlaista käytännön ajattelukykyä kun se elämä pyörii pääasiassa puhelimen ja netin ympärillä. Vaikka selität useamman kerran miten jokin asia pitäisi tehdä, ei mene jakeluun. Osalle on se puhelin kasvanut siihen käteen kiinni niin, että ei pysty edes töitään tekemään vaan se puhelin on toisessa kädessä ja sitä pitää jatkuvasti tuijottaa.
Käy samalla tavalla kuin kävi puhelinnumeroiden muistamisen kanssa kännyköiden vuoksi. Mittakaava on vain suurempi.
Toisaalta, mitä väliä koska kaikki nykyisin taloudellisista syistä tapahtuvat aktiviteetit tulevat tulevaisuudessa hoitumaan automatisoiduisti, kehitys jonka tekoälyn kehittyminen mahdollistaa arvioiden mukaan vuosikymmenen tai parin kuluessa.
Yhteiskunnallisesti tässä on pähkinä purtavana koska jengi vain käyskentelee kylpylöissä syömässä rypäleitä... tai sitten ei.
Mitä niillä asiantuntijoilla tekee, kun hallituksessakin näytetään esimerkkiä, ettei keltään muulta tarvitse kysyä apua kuin omalta mutulta.
Vierailija kirjoitti:
Minä keskustelin tekoälyn kanssa siitä, millainen rakenne graduuni olisi järkevin ja miten ihmeessä ryhmittelisin aineistoni, joka oli melko sillisalaattia. Minulle chatGPT oli kuin ohjaaja. Oikeaa ohjaajaa ei ikinä saanut kiinni. En olisi ikinä valmistunut tavoitejassa, jollen olisi sparraillut ajatuksiani tekoälyn kansa.
Graduja on tehty iät ajat. Takuulla sinun gradusi ei ollut niin poikkeava, ettetkö olisi voinut vilkaista rakenteeseen apua muiden tekeleitä tai ihan jopa gradujen tekoon tarkoitettua kirjaa. Olet kyllä just hyvä esimerkki tyhmentymisestä.
M.O.T.