Lue keskustelun säännöt.
Miksi köyhien lapset usein pysyvät köyhinä
19.06.2025 |
Köyhyys ei ole pelkästään rahapulaa se on usein myös ajattelutapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Vaikka taloudellinen tilanne voi muuttua, monet köyhyydessä kasvaneet lapset kantavat mukanaan uskomuksia ja asenteita, jotka voivat estää heitä rikastumasta myöhemmin elämässä.
Mutta mitä nämä ajattelumallit ovat, ja miten vanhemmat usein tahtomattaan opettavat ne eteenpäin?
1. Raha nähdään selviytymisen välineenä, ei kasvun mahdollistajana
Köyhässä perheessä rahasta puhutaan usein tarpeiden kautta:
"Meillä ei ole varaa siihen."
"Raha ei kasva puussa."
"Riittää kun on katto pään päällä ja ruokaa lautasella."
Lapselle muodostuu ajatus, että rahaa on vähän ja se kuluu nopeasti. Harvoin puhutaan säästämisestä sijoittamista varten tai varallisuuden kasvattamisesta. Raha on kuin hiekkaa käsissä se valuu pois, eikä sitä voi hallita.
2. Riskin pelko ja turvallisuuden korostaminen
Monet köyhät vanhemmat opettavat lapsilleen:
"Hanki vakituinen työpaikka."
"Älä ota riskejä, älä haaveile liikaa."
"Ole kiitollinen siitä mitä saat."
Tällainen ajattelu voi olla hyödyllistä selviytymisen näkökulmasta, mutta se rajoittaa mahdollisuuksien näkemistä. Lapselle ei opeteta, että riski voi olla myös mahdollisuus. Yrittäjyys tai oma sijoitustoiminta koetaan uhkana, ei vaihtoehtona.
3. Auktoriteetin totteleminen, ei kyseenalaistaminen
Köyhässä kasvatuksessa korostetaan usein kuuliaisuutta:
"Älä kysele, tee niin kuin sanotaan."
"Pomo tietää parhaiten."
"Älä erotu, mene massan mukana."
Tämä valmistaa lasta työelämään, jossa hän tekee ohjeiden mukaan mutta ei siihen, että hän nousisi johtajaksi, perustaisi oman yrityksen tai loisi uusia ideoita. Kyky kyseenalaistaa, neuvotella ja vaatia parempaa jää vajaaksi.
4. Rahan alkuperän väärinymmärrys
Moni köyhä lapsi oppii, että:
"Rahaa saadaan vain kovalla työllä."
"Rikkaat ovat ahneita tai onnekkaita."
"Sijoittaminen on uhkapeliä."
Tällaiset uskomukset estävät oppimasta vaurastumisen perusperiaatteita. Lapsi ei kuule passiivisesta tulosta, osingoista, vuokratuloista tai yritystuloista vain palkkatyöstä. Tämä voi sulkea ovia taloudelliseen itsenäisyyteen aikuisena.
5. Uskomus siitä, kuka "voi" rikastua
Monien köyhien lasten syvin este ei ole raha vaan usko siihen, että rikastuminen ei ole "minua varten".
Jos kukaan ympärillä ei ole rikas, ja jos rikkaat nähdään jonkinlaisena eri rotuna tai yhteiskuntaluokkana, ei lapsi usko kuuluvansa joukkoon. Hän ei osaa edes haaveilla suuremmasta. Hän pysyy siellä, missä uskoo oman paikkansa olevan.
Kommentit (193)
Haluatteko tietää paljonko rahaa teille tein?
Take that you bastards!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työläisille akateemisuus näyttäytyy kaksijakoisesti: ihaillaan kuinka tuttavan poika on oikein diplomi-insinööri (tai asianajaja tai arkkitehti tai jotain muuta) ja samaan hengenvetoon haukutaan kaikki lukeneet kun "ne eivät tiedä todellisesta työnteosta yhtään mitään". Todellinen työnteko on raatamista ja uhrauksia.
Kateus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjyyskin on nykyään todellista riskipeliä. Yrityksiä, isojakin, menee konkurssiin sellaisella vauhdilla, jota ei ole nähty 25 vuoteen.
Eniten pienyrityksistä lopettaa 1 hengen yritykset.
Nyt ei ole oikea aika ryhtyä yrittäjäksi. Kuluttajat ovat varovaisia ja talous monella heikko. Yritykset konkurssissa. Kysyntää ei löydy palveluille eikä tuotteille.
Menestynyt ihminen näkee nimenomaan tällaisessa tilanteessa mahdollisuutensa. Siinä missä toiset vetäytyvät ja näkevät vain riskejä ne menestyjät etsivät uusia ratkaisuja, markkinarakoja ja tapoja palvella muuttuvia tarpeita. Moni menestystarina on alkanut juuri vaikeina aikoina, kun kilpailu on harventunut ja asiakkaiden ongelmiin on osattu vastata oikealla tavalla.
Herregud, onko itse Sarasvuo linjoilla? Ei ongelmaa joka ei ratkeaisi hyvällä supliikilla. Pakko ihailla.
Köyhien lapsilla on ollut mahdollisuus Suomessa käydä koulua vaikka kuinka pitkälle, jos se kiinnostaa. Tietysti vanhempien pitäisi vähän tukea sitä ajatusta.
Sata vuotta sitten oli tapana, että jotkut varakkaat kuten pankinjohtat maksoivat jatko-opinnot joillekin lahjakkaille köyhille. Mun ukillenikin tarjottiin, mutta sitten alkoi sota ja opiskeluhaaveet jäivät rinamalle.
Köyhät pysyvät köyhinä, koska köyhien lapsilla ei ole sellaisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, kuin rikkailla.
Rikkaiden ja keskituloisten lapset voivat harrastaa, sekä saavat helpommin työharjoittelu- ja kesätyöpaikkoja suhteilla. Tätä mahdollisuutta ei köyhien lapsilla ole. Köyhien lapsilla myös on enemmän stressiä rahasta ja hyvinvoinnista jo lapsesta lähtien, kun tätä ei taas ole rikkaiden lapsilla lainkaan.
Myös rikkaiden ja parempituloiset voivat ottaa huomattavasti helpommin riskejä, koska heillä on varallisuutta jonka avulla voidaan pieleen menneitä riskejä paikkailla. Köyhillä tätä ei ole. Pieleen mennyt riski johta usein kymmenien vuosien ulosottoloukkuun, minkä mukana menevät myös mielenterveys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhien lapsilla on ollut mahdollisuus Suomessa käydä koulua vaikka kuinka pitkälle, jos se kiinnostaa. Tietysti vanhempien pitäisi vähän tukea sitä ajatusta.
Sata vuotta sitten oli tapana, että jotkut varakkaat kuten pankinjohtat maksoivat jatko-opinnot joillekin lahjakkaille köyhille. Mun ukillenikin tarjottiin, mutta sitten alkoi sota ja opiskeluhaaveet jäivät rinamalle.
Etkö lue ollenkaan ketjua? No tottahan toki on pitkään ollut, joten henkisestä puolesta onkin kyse. Että joku asia, mikä estää edistymisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyden kierre. Köyhät eivät pysty kouluttamaan jälkikasvuaan tai eivät täysin ymmärrä koulutuksen tärkeyttä köyhyyden katkaisemisessa. Kierre jatkuu sukupolvelta toiselle pienipalkkaisissa töissä tai työttöminä. Kaiken avain on koulutus niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.
Ennen näin oli. Nyt koulutus ei takaa työtä eikä varakkuutta. Sosiaalinen kierto on osin kääntynyt nurinpäin. Ennen duunarien lapsista tuli akateemisia. Nyt keskiluokan lapsista voi tulla duunareita. Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan.
Virossa tilanne on toinen. Siellä jokainen tavoittelee korkeakoulututkintoa. OECD:n koulutustasotilastoissa Pohjoismaat (poislukien Suomi) ja Viro ovat kärkimaita. Suomi on listassa alle keskitason Chilen ja Turkin välissä.
Nythän koulutustasoa kyllä on ilmoitettu haluttavan nostaa. Olisi hyvä kysyä, miksi se alunperinkään on ajettu n
Mitenkäs tuo onnistuisi? Kun on tekoäly ja tiktok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhyydestä poispääsemisessä ei ainakaan toimeentulotukijärjestelmä kannusta.
Siis sehän palkitsee tuhlaavaisuutta ja rankaisee säästäväisyydestä. Sinänsä melko outo järjestelmä..
Aika nuori ja sivistymätön saa olla, jos ajattelee, että Suomessa köyhyys johtuu siitä, ettei osaa sijoittaa. Oikeasti tuottoisa sijoittaminen vie vuosikymmeniä, eikä sitä ole koko Suomessa harrastettu kuin vasta lyhyen aikaa.
Suurin syy, miksi köyhät pysyy Suomessa köyhänä on progressiivinen verotus, joka estää niin luokkanousun kuin varallisuuden kertymisen. Toinen syy on suhteettoman kallis asuminen ja se, että varallisuutta kerrytetään nimenomaan seinistä perintörahoin ja kumppanin avulla.
Lisäksi koko yhteiskunta on aina suosinut heteropariskuntia. Neliöt, ruoka - kaikki on halvempaa pariskunnille. Naisena saat ilmaista rahas lapsilisien, elatusmaksujen, asumistukien, kaupungin asuntojen ym muodossa vain jos teet lapsia. Koulutettuna naisena joudut tyytymään huonoon palkkaan, jolloin verot, asuminen sekä inflaatio syövät käytännössä kaiken, mitä ikinä tienaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on pari köyhistä oloista lähtenyttä köyhää ystävää. Olen usein miettinyt, mikä erottaa heidät muista. Molemmat ovat älykkäitä ja molemmilla on yliopistotutkinto ja useampi muu koulutus.
Yhteistä köyhille on se, että he eivät _tee_ rahaa lisää. Eli perintö sijoitetaan ennemmin omiin harrastuksiin tai koulutuksiin. Omaa työaikaa käytetään vapaaehtoistyöhön. Tai jos bisnestä tehdään, on se nappikauppaa ja roposia. Oma työ hinnoitellaan halvaksi. He kun ostavat auton, niin miettivät mikä auto on halvin ja kestää pisimpään. Turvallisuushakuisuus on suurta ja rahoista pidetään kiinni.
Vastaavasti vaurailla tai varastuneilla kavereillani on koko ajan päässä skanneri, mikä luotaa, mistä voi saada ja tehdä lisää rahaa. He eivät välttämättä tee asian eteen mitään, mutta jo puheen tasolla puhutaan bisnesideoista, sijoituskohteista tai lisätienesteistä. Yrittäminen kohdistuu yritysmyyntiin, jossa liikkuu isot rahat. He kun ostavat auton, niin miettivät, mikä auto säilyttää parhaiten arvonsa ja myytäessä saa eniten voittoa. Ymmärtävät, että you have to spend money in order to make money.
Eli väitän, että kyseessä on sekä erilainen mindset että huono bisnesosaaminen. Myös riskinottokyky on pienempi.
Olen nähnyt viime vuosina paljon köyhyyttä ja kuinka huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Mielestäni syy on yksinkertainen.
Otetaan esimerkiksi vaikka yksinhuoltaja, jolla alaikäisiä lapsia. Pitäisi olla yli-inhimilliset voimat kasvattaakseen lapset yksin ja antaakseen heille kaiken mitä tarvitsevat.
Tähän päälle rahan puute, kokoajan joutuu miettimään mitä on varaa ostaa ja mistä joutuu pihistämään. Tämä vie paljon voimavaroja, aikaa ja energiaa. Muutoinkin joutuu miettimään, että milloin rahaa tulee, mistä saisi lisätienestejä, sekä mistä saa ruokaa.
Vanhemmalla voi olla mielenterveys- tai päihdeongelma. Lisäksi voi olla hankala suhde lapsien toiseen vanhempaan. Taustalla voi olla väkivaltaa, traumoja ym.
Nyt kysyn teiltä: mitä luulette, että minkälaista on lapsella ponnistaa tällaiselta alustalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuorten kohdalla kannata lähteä hakemaan vastakkainasettelua, vaikka se päivän trendi näyttäisi olevan.
Nuoret, joilla on lahjoja, löytävät kyllä tiensä. Tulevat sitten varakkaita tai köyhistä kodeista. Tärkeintä on etsiä ala, jolla viihtyy ja haluaa kehittyä.
Yhtä tärkeää on, että työ on eettisesti kestävää. Jos pelkästään rahaa lähtee hakemaan, saattaa päätyä tilanteisiin, jotka sotivat omaa moraalia vastaan.
Joskus on viisaampaa tyytyä pienempiin tuloihin ja mielenkiintoiseen työhön, kuin sisällöllisesti tyhjään ja moraalisesti arvelluttavaan, josta hankkisi hyvin. Jokainen valitsee arvojensa mukaan.
Kyllä moni lahjakaskin alisuoriutuu elämässä etenkin jos siellä kotona ei ole saanut mallia, joka tukee sitä lahjakkuutta. Eli periaatteessa niitä taitoja olisi, mutta usko omiin mahdollisuuksiin puuttuu.
Kirjoitin 1995 viiden ällän paperit. Menin lukioon Opon neuvosta, mutta yliopistoa en uskaltanut edes haaveilla. Se maailma tuntui niin vieraalta, kun olin suvun eka ylioppilas. Lisäksi ei ollut varaa, kun piti lukioonkiin ottaa opintolainaa. Menin vaan töihin. Sitten myöhemmin suoritin töiden ohessa amk-tutkinnon, kun halusin vaihtaa alaa. Nyt olen töissä tutkimusryhmässä ja kyllä se maailma edelleen tuntuu kuin toiselta planeetalta.
Ennen näin oli. Nyt koulutus ei takaa työtä eikä varakkuutta. Sosiaalinen kierto on osin kääntynyt nurinpäin. Ennen duunarien lapsista tuli akateemisia. Nyt keskiluokan lapsista voi tulla duunareita. Akateeminen työttömyys kasvaa koko ajan.
Virossa tilanne on toinen. Siellä jokainen tavoittelee korkeakoulututkintoa. OECD:n koulutustasotilastoissa Pohjoismaat (poislukien Suomi) ja Viro ovat kärkimaita. Suomi on listassa alle keskitason Chilen ja Turkin välissä.
Nythän koulutustasoa kyllä on ilmoitettu haluttavan nostaa. Olisi hyvä kysyä, miksi se alunperinkään on ajettu niin alas.