Lue keskustelun säännöt.
Miksi köyhien lapset usein pysyvät köyhinä
19.06.2025 |
Köyhyys ei ole pelkästään rahapulaa se on usein myös ajattelutapa, joka siirtyy sukupolvelta toiselle. Vaikka taloudellinen tilanne voi muuttua, monet köyhyydessä kasvaneet lapset kantavat mukanaan uskomuksia ja asenteita, jotka voivat estää heitä rikastumasta myöhemmin elämässä.
Mutta mitä nämä ajattelumallit ovat, ja miten vanhemmat usein tahtomattaan opettavat ne eteenpäin?
1. Raha nähdään selviytymisen välineenä, ei kasvun mahdollistajana
Köyhässä perheessä rahasta puhutaan usein tarpeiden kautta:
"Meillä ei ole varaa siihen."
"Raha ei kasva puussa."
"Riittää kun on katto pään päällä ja ruokaa lautasella."
Lapselle muodostuu ajatus, että rahaa on vähän ja se kuluu nopeasti. Harvoin puhutaan säästämisestä sijoittamista varten tai varallisuuden kasvattamisesta. Raha on kuin hiekkaa käsissä se valuu pois, eikä sitä voi hallita.
2. Riskin pelko ja turvallisuuden korostaminen
Monet köyhät vanhemmat opettavat lapsilleen:
"Hanki vakituinen työpaikka."
"Älä ota riskejä, älä haaveile liikaa."
"Ole kiitollinen siitä mitä saat."
Tällainen ajattelu voi olla hyödyllistä selviytymisen näkökulmasta, mutta se rajoittaa mahdollisuuksien näkemistä. Lapselle ei opeteta, että riski voi olla myös mahdollisuus. Yrittäjyys tai oma sijoitustoiminta koetaan uhkana, ei vaihtoehtona.
3. Auktoriteetin totteleminen, ei kyseenalaistaminen
Köyhässä kasvatuksessa korostetaan usein kuuliaisuutta:
"Älä kysele, tee niin kuin sanotaan."
"Pomo tietää parhaiten."
"Älä erotu, mene massan mukana."
Tämä valmistaa lasta työelämään, jossa hän tekee ohjeiden mukaan mutta ei siihen, että hän nousisi johtajaksi, perustaisi oman yrityksen tai loisi uusia ideoita. Kyky kyseenalaistaa, neuvotella ja vaatia parempaa jää vajaaksi.
4. Rahan alkuperän väärinymmärrys
Moni köyhä lapsi oppii, että:
"Rahaa saadaan vain kovalla työllä."
"Rikkaat ovat ahneita tai onnekkaita."
"Sijoittaminen on uhkapeliä."
Tällaiset uskomukset estävät oppimasta vaurastumisen perusperiaatteita. Lapsi ei kuule passiivisesta tulosta, osingoista, vuokratuloista tai yritystuloista vain palkkatyöstä. Tämä voi sulkea ovia taloudelliseen itsenäisyyteen aikuisena.
5. Uskomus siitä, kuka "voi" rikastua
Monien köyhien lasten syvin este ei ole raha vaan usko siihen, että rikastuminen ei ole "minua varten".
Jos kukaan ympärillä ei ole rikas, ja jos rikkaat nähdään jonkinlaisena eri rotuna tai yhteiskuntaluokkana, ei lapsi usko kuuluvansa joukkoon. Hän ei osaa edes haaveilla suuremmasta. Hän pysyy siellä, missä uskoo oman paikkansa olevan.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lukea Rytsölän veljesten tarina. Ne kaverit ei riskejä pelänneet.
Lamborghinilla huristeli Lönkalla. Miljoonia satoi. Sitten riskit realisoitui. Julistettiin varattomaksi ja taisi toiselle rapsahtaa ehdollinen tuomio velallisen epärehellisyydestä. Kunniakseen on sanottava, että ovat olleet julkisuudessa kertomassa tilanteestaan.
Niin, ja saivathan he kuitenkin hetken nauttiakin. Ei kovin moni pääse Lambilla huristelemaan. Jos ei olisi riskiä ottanut, olisi jäänyt tuokin kokematta. Eli jos ottaa riskin, niin voi saada jotain kivaa ainakin joksikin aikaa, ja joskus jos hyvin käy niin jopa pitempäänkin, mutta jos ei ota riskiä, ei varmasti saa sitä kivaa edes vähäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse ei tuolloin ole pelkästään rahallisesta vaan myös henkisestä köyhyydestä ja saamattomuudesta.
Meillä vanhemmat olivat poliittisesti valveutuneita ja aktiivisia, harrastivat taiteita, kävivät tetterissa ja lukivat valtavasti kirjoja. Tekivät paljon töitä
Em perheeni oli köyhä duunariperhe mutta itse olen päässyt keskituloiseksi 30+v:nä ja nyt perheemme luokitellaan jo hyvätuloiseksi.
Omat lapset ovat akateemisen tai amk koulutuksen hankkineita ja hyvätuloisia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjyyskin on nykyään todellista riskipeliä. Yrityksiä, isojakin, menee konkurssiin sellaisella vauhdilla, jota ei ole nähty 25 vuoteen.
Eniten pienyrityksistä lopettaa 1 hengen yritykset.
Nyt ei ole oikea aika ryhtyä yrittäjäksi. Kuluttajat ovat varovaisia ja talous monella heikko. Yritykset konkurssissa. Kysyntää ei löydy palveluille eikä tuotteille.
Menestynyt ihminen näkee nimenomaan tällaisessa tilanteessa mahdollisuutensa. Siinä missä toiset vetäytyvät ja näkevät vain riskejä ne menestyjät etsivät uusia ratkaisuja, markkinarakoja ja tapoja palvella muuttuvia tarpeita. Moni menestystarina on alkanut juuri vaikeina aikoina, kun kilpailu on harventunut ja asiakkaiden ongelmiin on osattu vastata oikealla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kiinteistöjen omistamisessa on se, että niistä aiheutuu koko ajan kuluja. Jotta kiinteistön omistaminen ei olisi tärähtänyttä, kiinteistöistä pitäisi olla myös riittävästi tuloja, joko rahallisia tai ainakin omaa elämää muulla tavalla rikastuttavia. Pankk
Niin tottakai ajatuksena on, että hankitaan sellaisia kiinteistöjä, joista saa voittoa tappion sijaan. Ne, joilla on milli pankkitilillä on usein sitten myös niitä muita sijoituksia ja tuo milli saattaa olla heille pieni käyttöraha.
Jos olisit joskus kiinteistöihin sijoittanut, niin tietäisit, että kiinteistön arvonnousuun ei aina voi itse vaikuttaa ja edes jonkinlaisen vuokratulon saamiseksi joutuu tekemään ison työn. Vuokralaiset vaihtuvat, rikkovat, jättävät vuokria maksamatta, joutuu turvautumaan perintään ja tekemään remontteja. Vaikka tekisi kaiken tämän itse eikä laskisi omalle työlle hintaa, ei kiinteistöt tällä hetkellä siltikään tuota kovin hyvin, koska kiinteistöjen arvo laskee. Puhumattakaan, että ostaisi työn ulkopuoliselta, koska se syö viimeisetkin tuotot. Moni kiinteistösijoittaja on kärsinyt viime aikoina tappioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämähän se on, jos et edes usko mahdollisuuksiisi rikastua niin tuskinpa rikastut. Samaten koko koulutusjärjestelmä on rakennettu valmentamaan nuoria olemaan hyviä työntekijöitä, tottelemaan sääntöjä ja täyttämään vaatimuksia. Sen sijaan yrittäjyyttä, luovaa ajattelua, sijoittamista ja passiivista tuloa käsitellään varsin vähän tai ei lainkaan.
On totta, että Suomessa on vuosikymmenenten ajan kasvatettu vain ahkeria ja kuuliaisia työntekijöitä, jotka osaavat noudattaa sääntöjä. Mutta ahkeria duunareita tarvitaan myös tulevaisuudessa, ja kyllä niitä tunnollisia insinöörejä ja sairaanhoitajiakin edelleen tarvitaan. Ei kaikkien tarvitse olla luovia uudistajia, vaikka niitä voisi olla kyllä vähän enemmän.
Myös lapsuuden kokemus köyhyydestä vaikuttaa usein ajatteluun niin, että pelkää menettävänsä rahat eikä uskalla ottaa riskejä. Tämä on ty
Kyllä niitä toki tarvitaan, mutta onhan se vähän surullista, jos joku haaveilee jostain muusta, mutta ei uskalla yrittää koska lapsuudesta on saanut sen mallin, että sinusta ei voi koskaan tulla se luova uudistaja vaikka kuinka haluaisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kiinteistöjen omistamisessa on se, että niistä aiheutuu koko ajan kuluja. Jotta kiinteistön omistaminen ei olisi tärähtänyttä, kiinteistöistä pitäisi olla myös riittävästi tuloja, joko rahallisia tai ainakin omaa elämää muulla tavalla rikastuttavia. Pankk
Niin tottakai ajatuksena on, että hankitaan sellaisia kiinteistöjä, joista saa voittoa tappion sijaan. Ne, joilla on milli pankkitilillä on usein sitten myös niitä muita sijoituksia ja tuo milli saattaa olla heille pieni käyttöraha.
Jos olisit joskus kiinteistöihin sijoittanut, niin tietäisit, että kiinteistön arvonnousuun ei aina voi itse vaikuttaa ja edes jonkinlaisen vuokratulon saamiseksi joutuu tekemään ison työn. Vuokralaiset vaihtuvat, rikkovat, jättävät vuokria maksamatta, joutuu turvautumaan perintään ja tekemään remontteja. Vaik
Kiinteistön arvoon voi vaikuttaa esimerkiksi parantamalla sen kuntoa, käyttötarkoitusta (esim. muuntamalla liiketilan asunnoksi) tai jopa kaavoituksellisilla toimenpiteillä yhteistyössä kaupungin kanssa. Usein ne ongelmat johtuvat huonosta riskienhallinnasta, ei siitä että kiinteistösijoittaminen itsessään olisi tuhoon tuomittu. Jos kohde ei tuota edes niin paljoa, että se kattaisi ulkopuolisen hallinnoinnin, kyseessä on väärin valittu kohde tai väärin mitoitettu sijoitus. Sama logiikka pätee niihin osakkeisiin jos ostat yhtiötä, jonka liiketoiminta ei kata kustannuksia, se ei ole hyvä sijoitus. Kiinteistösijoittaminen ei myöskään ole hätäiselle vaan kiinteistöt ovat pitkäaikaisia sijoituksia, joiden tuottoa mitataan vuosikymmenissä ja alhaiset hinnat tarjoavat parempia ostopaikkoja tulevaa noususuhdannetta ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jeps, samanlaista hoardaamista kuin vaikkapa kaappien täyttäinen säilykkeillä. "Pahan päivän varalle", jne. Kaikki pitävät tällaista mummoa hulluna, mutta jos mies hoardaa pankkitililleen 100 000 tai miljoonan, ja 50 kiinteistöä, niin tämä on vaan normaalia. MUTTA ONKO SE? Aika tärähtäneeltä vaikuttaa omasta mielestäni.
Mikä siinä on tärähtynyttä, että omistaa kiinteistöjä ja suuren pankkitilin? Toki silloin jos eletään kituutellen eikä missään vaiheessa nautita rahoista, mutta muutenhan tuo on vain ideaali tilanne.
No, kiinteistöjen omistamisessa on se, että niistä aiheutuu koko ajan kuluja. Jotta kiinteistön omistaminen ei olisi tärähtänyttä, kiinteistöistä pitäisi olla myös riittävästi tuloja, joko rahallisia tai ainakin omaa elämää muulla tavalla rikastuttavia. Pankkitilin kanssa on se ongelma, että inflaatio syö no
Omistan 8 kiinteistöä eikä niistä ainoastakaan ole koitunut muita kuluja kuin muutama kymppi tiekunnan maksuja vuodessa. Tiesithän, että metsäpalsta on kiinteistö siinä missä rantatonttikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei tuolloin ole pelkästään rahallisesta vaan myös henkisestä köyhyydestä ja saamattomuudesta.
Meillä vanhemmat olivat poliittisesti valveutuneita ja aktiivisia, harrastivat taiteita, kävivät tetterissa ja lukivat valtavasti kirjoja. Tekivät paljon töitä
Em perheeni oli köyhä duunariperhe mutta itse olen päässyt keskituloiseksi 30+v:nä ja nyt perheemme luokitellaan jo hyvätuloiseksi.
Omat lapset ovat akateemisen tai amk koulutuksen hankkineita ja hyvätuloisia kaikki.
Tässäkin oleellisin tekijä lienee monogamisuus. Tämä on myös mainitussa intiassa "respeti" nousta kastijärjestelmässä: mennä naimisiin ja pysyä uskollisena. Eivät nämä vanhat viisaudet mitään turhaa leuan aukomista ole. Yksinäiset miehet päätyvät rappiolle ja heidän rahansa valuvat viemäriin.
Köyhät ovat moniongelmaisia pitkäaikaistyöttömiä tai monisukupolvisesti työväenluokkaa. Ei siihen ajatusmaailmaan kuuluu ura rakentaminen kuten akateemisilla. Uran rakentaminen vaatii taas kunnianhimoa niin opinnoissa kuin työelämässä. Tällaisen työläisperheen vanhemmat ovat usein niin masentuneita ja alistuneita osaansa. Ettei osata edes ajatella pikku Janicasta tai Nicosta voivan tulla jotain muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsyynä on ne epäreilut lähtökohdat, ei ole sitä perittyä rahaa ja omaisuutta joka mahdollistaa vapaaman toiminnan ja tilaisuuden tullen myös vaikkapa taloudellisesti hyödyllisen riskinoton opiskelujen, asuntokauppojen, ulkomailla opiskelun tai työskentelyn tai yritystoiminnan kanssa. Perintörikkaalla on aina kymmenien vuosien ilmainen etumatka itse asioistaan vastaamaan joutuviin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kiinteistöjen omistamisessa on se, että niistä aiheutuu koko ajan kuluja. Jotta kiinteistön omistaminen ei olisi tärähtänyttä, kiinteistöistä pitäisi olla myös riittävästi tuloja, joko rahallisia tai ainakin omaa elämää muulla tavalla rikastuttavia. Pankk
Niin tottakai ajatuksena on, että hankitaan sellaisia kiinteistöjä, joista saa voittoa tappion sijaan. Ne, joilla on milli pankkitilillä on usein sitten myös niitä muita sijoituksia ja tuo milli saattaa olla heille pieni käyttöraha.
Jos olisit joskus kiinteistöihin sijoittanut, niin tietäisit, että kiinteistön arvonnousuun ei aina voi itse vaikuttaa ja edes jonkinlaisen vuokratulon saamiseksi joutuu tekemään ison työn. Vuokralaiset vaihtuvat, rikkovat, jättävät vuokria maksamatta, joutuu turvautumaan perintään ja tekemään remontteja. Vaik
Jos vuokralaiset jatkuvasti jättävät vuokria maksamatta tai tuhoavat paikkoja, silloin on usein kyse siitä, että vuokralaisvalintaprosessissa on jotain pielessä. Luottotiedot, taustat, maksukyky ja suositukset pitää tarkistaa huolella jo ennen sopimuksen tekoa.
T. 4 sijoitusasuntoa, eikä kertaakaan ollut tuota ongelmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhällä ei korkea koulutuskaan auta, kun taas rikas saa hienon työn kouluttautumattakin, jos isä on Pressa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä vaurastumisen edellytys on halu kerätä rahaa ja omaisuutta. Jos tulot eivät ole hyvin suuret jonkinlainen omaisuuden keräilyvimma tai -taipumus on pakko olla vaurastumisen.
Toki tulojakin pitää olla, mutta se, että menot pitää matalina kuitenkin ratkaisee usein. Säästöön jäävät rahat pitää sitten sijoittaa. Vuosien ja vuosikymmenten omaisuuden keräilyllä keskituloinenkin sitten vaurastuu.
Köyhillä voi olla ongelmana joko että tulot ovat todella niin pienet, ettei niistä voi säästää, silloin vain tulojen nostaminen, joko vaihtamalla ammattia tai tekemällä enemmän töitä auttaa
Yleisemmin kuitenkin köyhinä pysyvillä on kuitenkin ongelmana, että rahat tuhlataan nopeasti sinne sun tänne sen enempää ajattelematta ja sitten tili on taas tyhjä.
Jeps, samanlaista hoarda
Mikä siinä on tärähtänyttä, että mummolla on vaatekaapissa 2000 hernekeittopurkkia?
Se ei ole tasapainoista vaan terve ihminen näkee, että tässä ylikompensoidaan jotain lapsuuden nälän aiheuttamaa traumaa tai muuta vastaavaa. Raha on vaihdannan väline, ei sen ole tarkoitus olla itse tarkoitus. Ei siinä mitään, elämäänsä saa elää ihan rauhassa psykoottisenakin, kunhan ei vahingoita muita. Mutta luotaantyöntävää sellainen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mutta perintöjä saavalla tai muuten varakkaasta suvusta tulevalla on varaa ottaa noita riskejä. Oma persuus ei kastu vaikka osoittautuisi huonoksi ideaksikin sitten.
Köyhästä perheestä ilman perintöä ponnistavalle riski on usein sietämätön ja realisoituessaan johtaa henkilökohtaiseen katastrofiin.
Ja tiedoksi: riski ei ole riski jos se ei tilastollisesti realisoidu aika monellekin tilanteeseen menevälle kun kyse suuresta ihmisjoukosta.
Semmosella ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että köyhyys periytyisi arvoissa ja asenteissa. Se mitä köyhyys tekee niin se rajoittaa harrastuksia, sosiaalisia suhteita. Yleensä varakkaille perheillä on kannustajia, tulijoita. Ei tule aliarvioida ns. hyvä veli-verkoston vaikutusta. Totta kai vaurauteen tarvitaan myös onnea. Kaiken lisäksi varakkailla on kaiken maailman helpotukset, palkankorotukset, verojen kierrättäminen yhtiöitten kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt tajusin. Tämä ketjuhan on luotu, että ihmiset ryhtyisi silmät kiiluen sijoittamaan rahojaan.
Nyt varovasti! Jos sijoittamista pitää oikein markkinoida, niin se ei taida olla viisasta.
Riskitöntä sijoitusta ei olekaan. Viisaasti sanotaan, että aina pitää varautua, että menettää koko sijoituksen. Niinpä.
Muutama vuosi sitten tuttuni sijoitti pankin neuvojan innoittamana keskisuuren summan. Rahojen piti neuvojan mukaan olla täysin turvassa. Hän menetti ne.
Ei ihme, että suomalaisten pankkitilit pullistelee, mutta sijoitusgurut ei pääse niihin rahoihin käsiksi. Viisas kansa.
En usko. Ensiksikään pankit eivät lain mukaan saa antaa suoria sijoitusohjeita, vaan auttavat ihmistä itseään sijoittamaan rahansa valitsemiinsa kohteisiin. Eikä pankin etu ole, että asiakas ottaa liian suuria riskejä ja menettää rahansa, vaan kun asiaka
Sijoittaminen on käytännössä kuin kilpahevosen veikkaamista, paitsi sijoittaessa voittava yritys tekee sen yleensä niiden työntekijöiden tai muiden häviäjien kustannuksella. Se ei kerta kaikkiaan ole yhtään sen eettisempää kuin koiratappeluun osallistuminen ja sillä rikastumaan pyrkiminen.
Jotenkin oksettavaa, miten normalisoitu "vaurastumiskeino" tämä yhteiskunnassamme on. Ja tuo ahneus myös, että tavoitellaan vaan entistä enemmän ja enemmän rahaa, vaikka holistiseen elämään ja siihen että täyttää sen tarkoituksen mitä varten elämä on ylipäätään luotu, riittäisi paljon vähempikin. Kerta kaikkiaan pahaa ja surullista.
Vierailija kirjoitti:
Köyhällä ei korkea koulutuskaan auta, kun taas rikas saa hienon työn kouluttautumattakin, jos isä on Pressa.
"Köyhällä ei korkea koulutuskaan auta,"
Kuinka niin ei auta? Meidän ex-pääministeri oli Siwan kassa.
Kaikki tutkimustulokset osoittaa, että köyhyys ei ole ihmisen vika.
Vierailija kirjoitti:
Semmosella ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että köyhyys periytyisi arvoissa ja asenteissa. Se mitä köyhyys tekee niin se rajoittaa harrastuksia, sosiaalisia suhteita. Yleensä varakkaille perheillä on kannustajia, tulijoita. Ei tule aliarvioida ns. hyvä veli-verkoston vaikutusta. Totta kai vaurauteen tarvitaan myös onnea. Kaiken lisäksi varakkailla on kaiken maailman helpotukset, palkankorotukset, verojen kierrättäminen yhtiöitten kautta.
Mutta tajuatkohan sinä millaista hintaa nämä "varakkaat" näistä verkostoistaan maksavat. Eivät ne mitään kivoja tyyppejä ole, vaan lapset kasvavat pienestä asti erittäin sairaissa ympäristöissä. Rahaa harvemmin tehdään hyväntekeväisyydellä, ja vaatii psykopaatin asennetta tehdä sitä riistolla ja ryöstöllä, ihmiskaupalla, orjien pitämisellä, jne. Nämä perheet ovat myös sidottu yhteen kuin useampaan erittäin epäeettiseen säännöstöön ja alisteisia tietyille ryhmille, jotka tekevät heille erittäin epäeettisiä asioita. Myös suhdemuodot ovat moraalittomia ja vahingollisia. Douppia ja alkoholia kuluu, koska se elämä on kertakaikkisesti muuten niin paskaa, ettei sitä kestä.
Kannattaa lukea Rytsölän veljesten tarina. Ne kaverit ei riskejä pelänneet.
Lamborghinilla huristeli Lönkalla. Miljoonia satoi. Sitten riskit realisoitui. Julistettiin varattomaksi ja taisi toiselle rapsahtaa ehdollinen tuomio velallisen epärehellisyydestä. Kunniakseen on sanottava, että ovat olleet julkisuudessa kertomassa tilanteestaan.