Lue keskustelun säännöt.
Olen ylpeä kun olen taannut lapsilleni ydinperheen ja rauhallisen arjen
14.06.2025 |
Lapset 16v. ja 19v., saaneet elää yhdessä kodissa, käydä samat koulut ja elää rauhallisessa kodissa, jossa äidillä ja isällä on ollut molemmille aikaa jne.
Vakaa parisuhde ja turvallinen kasvuympäristö on parasta lapsille oikeasti. Kunpa useammat ymmärtäisivät tämän.
Kommentit (166)
On täysin ok olla iloinen ja kiitollinen elämästään, mutta tärkeää olla myös nöyrä elämän edessä. Sattumalla ja tuurilla on myös iso merkitys siinä miten asiat menevät eikä onnistuminen todellakaan ole vain omaa ansiota ja omissa käsissä. Elämä on tosi arvaamatonta.
Ap, sinä kuulostat valitettavasti siltä, että asetat itsesi muiden yläpuolelle. Se ei anna ihmisestä kovin sivistynyttä kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi aikuisena saa vihdoin itse valita seuransa. Mutta 20 ensimmäistä vuotta elämästä kankkulan kaivoon :(
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä, että pysyvä ja tasapainoinen perhe ja ympäristö ovat tärkeitä, mutta kyllä kyse on myös tuurista, ei se ole pelkästään mikään ylpeiltävä saavutus.
Juuri näin! Tuurista ja monista muuttujista. Ap on kuitenkin omahyväinen. Omahyväisten vanhempien lapsista tulee helposti narsisteja. Sellainen kasvuympäristö on huono, jossa ajatellaan, että ollaan muita parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama fiilis itselläni, vaikka nykyajan yksilökeskeinen arvomaailma ei tähän kannusta.
Ja jotkut paukuttaa tälle alapeukkuja. Ihme sakkia!
Koska se on turhaa naukumista. Jokainen voi keskensä päättää oman arvomaailmansa.
Kerrohan ap, miten sen voi taata? Kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikinä ei olisi sydäntä pakottaa omaa lasta kuolemaan. Siksi en ole häntä hankkinut <3
En muistele kaiholla sitä aikaa kun piti vielä olla vanhempien kanssa tekemisissä, yrittää keskittyä telkkariin vaikka vieressä toiset kikattivat ja kiehnäsivät, ja valmistautua henkisesti kohta kuuluvaan astutusulinaan. Kuulla kun ovi pistetään hiljaa kiinni ja hetken päästä kuuluu ei niin hiljaa AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AAAAAH
AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AAAAAH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AHAH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AHAHAHAHAHAHAHAHAHA-AAAAAAH-AH-AH-AH-AHAHAHAHAHAHAHAAAAAAAH
Sitten väsyneenä päiväkotiin seuraavana päivänä keskustelemaan vanhempiemme paritteluäänistä kun aikuiset eivät olleet kuulolla ja joku tyttö sanoi että vanhempansa olivat alkaneet parittelemaan samalla sängyllä jossa hän oli ollut päikkäreillä 🤮
Sitten kotiin taas esittämään idaria vanhempien mieliksi. Eihän heistä tunnu rentouttavalta kiehnätä toistensa kimpussa jos muut läsnäolijat tietävät mitä tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On täysin ok olla iloinen ja kiitollinen elämästään, mutta tärkeää olla myös nöyrä elämän edessä. Sattumalla ja tuurilla on myös iso merkitys siinä miten asiat menevät eikä onnistuminen todellakaan ole vain omaa ansiota ja omissa käsissä. Elämä on tosi arvaamatonta.
Ap, sinä kuulostat valitettavasti siltä, että asetat itsesi muiden yläpuolelle. Se ei anna ihmisestä kovin sivistynyttä kuvaa.
Miten se ylle asettuminen ilmenee hänen tekstistään?
Muakin kiinnostaisi, että miten se ydinperhe taataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama fiilis itselläni, vaikka nykyajan yksilökeskeinen arvomaailma ei tähän kannusta.
Ja jotkut paukuttaa tälle alapeukkuja. Ihme sakkia!
Koska se on turhaa naukumista. Jokainen voi keskensä päättää oman arvomaailmansa.
Palstalla oman hyvän mielensä julkituominen onkin kiellettyä ja saa osakseen vaan tylytystä ja haukkumista enimmäkseen. MOT!
Vierailija kirjoitti:
Kerrohan ap, miten sen voi taata? Kiinnostaa.
Taata? Voi kiesus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä taas olen ylpeä isästäni, joka menetettyään vaimonsa ja pikkusisarukseni onnettomuudessa onnistui luomaan meille hyvän kodin ja ympäristön kasvaa aikuisiksi ja olemaan hyvä vanhempi edelleen. Olen myös iloinen siitä että isä tapasi nykyisen vaimonsa kun olin teini.
Kiinnostavaa. Voit toki olla ylpeä elämästäsi, ap, mutta mitä olet käytännössä tehnyt tuon asian eteen? Millaista työtä olet tehnyt suhteenne eteen? Ennemmin vaikuttaa, että sulla on käynyt tosi hyvä tuuri, kun on löytynyt hyvin itselle sopiva ja samoilla arvoilla oleva mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prinssi charleskin on varmaan ylpeä päästyään kuninkaaksi.
Tutkimusten mukaan yksinhuoltajaäitien lapset voivat parhaiten.
Olen lähtöisin onnellisesta ydinperheestä, mutta itse hankkisin lapset ehdottomasti yksin. Hyvissäkin perheissä ja parisuhteissa nainen joutuu pitkälti vastaamaan miehensäkin onnesta.
Olen ylpeä, että minä ja jo aikuiset lapseni olemme selvinneet perhetragedioista kuivin jaloin.
Kumpa ap ymmärtäisi, että tuollainen on lähes yhtä harvinaista kuin lottovoitto. varmasti moni toivoo ja yrittää, mutta todellisuus on toista.
Vierailija kirjoitti:
Olen ylpeä, että minä ja jo aikuiset lapseni olemme selvinneet perhetragedioista kuivin jaloin.
Mistä tragedioista?
Tuntuu, että tosi moni eroaa Pikkulapsiaikana.
Terapiaa ja yrittämistä vielä lasten tähden. Kuulostaa hyviltä neuvoilta. Ilmeisesti ei kuitenkaan joidenkin mielestä. Mitä tuohon pitäisi sitten sanoa. Tiedän, että naiset suuttuvat herkästi, jos ei ole samaa mieltä.