"Ylipaino ei ole ihmisen valinta". Onko se sitten sairaus vai elämänhallintaongelma? Mitä se signaloi ihmisestä? Saako sitä arvottaa?
Haluan entisenä ylipainoisena (20 vuotta ja 25 kiloa sitten) sohaista ampiaispesää.
Hesarin jutun mukaan työnhaussa ylipainoinen on heikoilla ja se nähdään ongelmana. Vai onko se suorastaan viisautta rekrytoijalta?
Laihduttaminen on vaikeaa. Tai oikeastaan helppoa, jos on siihen motivoitunut. Eli on siis vaikeaa motivoitua laihduttamaan. Niinkö se menisi.
Lukemattomat asiantuntijat ja maallikot nykyään korostavat että ihminen "ei pysty" laihduttamaan nykyelämänmenossa.
Perusteena on jonkinlainen kokonaisvaltainen ylikuormitustila työstä, perheestä ja vapaa-ajasta jolloin resursseja ei jää laihduttamiseen eli tietynasteiseen kieltäytymisten ja nälänkin hyväksemiseen elämässä. Tai, että ei suorastaan jakseta tehdä terveellistä ruokaa koska pitsa ja sipsit.
Jätän yksityisasiakseni mistä kaivoin motivaation elämänmuutokseen ja sittemmin hoikkana pysymiseen. Elämäni ulkoisissa reunaehdoissa ei tapahtunut suuria muutoksia. Edelleenkin työssäni oli stressiä ja lapsiperhearki vaati voimia yms. eli kaikki syyt joilla voi hyvin omintunnoin perustella itselleen asiantuntijoiden siunauksella, että asialle ei vaan ihminen pysty oikeasti mitään tekemään.
Jos en olisi tehnyt isoa muutosta suhteessa ruokaan ja syömiseen olisin nyt sairaalloisen lihava aivan varmasti.
Jos nyt ajatellaan teoreettista rekrytointitilannetta jossa olisi hakijana nykyinen itseni ja vaihtoehtoinen huomattavan ylipainoinen itseni, niin suosittaisin kyllä valitsemaan nykyisen itseni.
Miksi? Ei esteettisistä syistä eikä terveydentilan vuoksi, vaan siksi, että toinen on pystynyt selättämään todella ison ja haastavan asian elämässä sitkeydellä ja tahdonlujuudella ja toinen ei. Eli kyse on mielenresursseista, joita keho kuvastaa.
Kommentit (575)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämänmuutos olisi helppo, niin kaikkihan me elettäisiin unelmaelämäämme. Oli sitten kyse painosta, työstä tai rahasta.
Niin, ehkä ne työnantajat haluavat priorisoida valinnoissaan niitä jotka pystyvät myös ei-helppoihin asioihin. Lihavuus ei ainakaan minulle viestitä, että ko. henkilö on päättäväinen, periksiantamaton tavotteissaan ja päämäärätietoinen oman itsensä suhteen. Miksi olisi sitä muissa asioissa?
Miksi pitäisi olla päämäärätietoinen itsensä suhteen, kun työnantajat painottavat työntekoa oman elämän kustannuksella? Se ajokoirannäköinen triathlonisti voi käyttää kaiken energiansa treenaamiseen ja tekee duunit minimiefortilla. Omasta työpaikasta yksi triathlonisti sai lähteä yteissä, työnantajan mielestä ei ollut tarpeeksi päämäärätietoinen duunien suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on valinta siinä missä alkoholismi ja huumeiden käyttö.
Miten pieni lapsi valitsee ylipainon?
nimim. tuo pieni lapsi
Ylipaino pienellä lapsella on vanhempien vika. Lapsi pitäisi ottaa huostaan sellaisesta ympäristöstä.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset akat on kyllä kumma otus-laji!
Siiderin ja sipsin turvottamia talipalloja ovat, mutta siitäkin huolimatta sinne suuhunsa on aivan välttämätöntä olla koko aika tunkemassa jotain ja leuat jauhaa kuin jätemyllyn terät hela tiden!
Tällä menolla suomi-harakoiden leuat on tuplasti isommat kuin Vorresterin Ritkellä! Sekin alkaa kohta muistuttaa pyöreäkasvoista pullapoikaa kun verrataan sitä keskiverto suomi-akkaan.
Miksi näihin lihavuuskeskusteluihin tulee aina joku törkyturpa, jonka mielestä vain naiset ovat ylipainoisia vaikka tilastojen mukaan miehet ovat samassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset akat on kyllä kumma otus-laji!
Siiderin ja sipsin turvottamia talipalloja ovat, mutta siitäkin huolimatta sinne suuhunsa on aivan välttämätöntä olla koko aika tunkemassa jotain ja leuat jauhaa kuin jätemyllyn terät hela tiden!
Tällä menolla suomi-harakoiden leuat on tuplasti isommat kuin Vorresterin Ritkellä! Sekin alkaa kohta muistuttaa pyöreäkasvoista pullapoikaa kun verrataan sitä keskiverto suomi-akkaan.
Miksi näihin lihavuuskeskusteluihin tulee aina joku törkyturpa, jonka mielestä vain naiset ovat ylipainoisia vaikka tilastojen mukaan miehet ovat samassa tilanteessa.
Joka toinen suomalainen aikuinen on lihava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset akat on kyllä kumma otus-laji!
Siiderin ja sipsin turvottamia talipalloja ovat, mutta siitäkin huolimatta sinne suuhunsa on aivan välttämätöntä olla koko aika tunkemassa jotain ja leuat jauhaa kuin jätemyllyn terät hela tiden!
Tällä menolla suomi-harakoiden leuat on tuplasti isommat kuin Vorresterin Ritkellä! Sekin alkaa kohta muistuttaa pyöreäkasvoista pullapoikaa kun verrataan sitä keskiverto suomi-akkaan.
Miksi näihin lihavuuskeskusteluihin tulee aina joku törkyturpa, jonka mielestä vain naiset ovat ylipainoisia vaikka tilastojen mukaan miehet ovat samassa tilanteessa.
Ai, sä olet itsekin tuollainen Vorresterin Ritken lehtoislapsi? No sori nyt vain siitä!
Mutta sekin on ihan valinnainen olotila, ei ole mikään pakko olla kokoaikaa syömässä jotain!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavuus esitetään ja diagnosoidaan nykyään usein sairautena. Sehän on vain seuraus hallitsemattomasta ravintokäyttäytymisestä. Joka puolestaan on henkinen häiriötila ja pään sisäinen ongelma. Olkaa rehellisiä itsellenne.
Paljon sinua viisaammat ja oppineemmat ihmiset ovat tulleet tulokseen, että lihavuus tulee luokitella krooniseksi sairaudeksi. Mutta tosi hienoa, että sinä tiedät paremmin!
Kai nyt sinäkin ymmärrät, että siinä sairaudeksi luokittelussa on isot lääkefirmat takana. Mikäpä sen parempaa kuin "hoitaa" lihavuutta elinikäisellä lääkityksellä?? Oma endokrinologi kyllä kertoi minulle, että se kaloreita sisään/kaloreita ulos toimii vielä tänäkin päivänä, eikä siihen mitään lääkkeitä tarvita. Eikä muuten tarvinnutkaan. 35 kiloa lähti ja on pysynyt pois. Vaati kyllä täysremontin ruokavalioon ja käytän liikuntaa apuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämänmuutos olisi helppo, niin kaikkihan me elettäisiin unelmaelämäämme. Oli sitten kyse painosta, työstä tai rahasta.
Niin, ehkä ne työnantajat haluavat priorisoida valinnoissaan niitä jotka pystyvät myös ei-helppoihin asioihin. Lihavuus ei ainakaan minulle viestitä, että ko. henkilö on päättäväinen, periksiantamaton tavotteissaan ja päämäärätietoinen oman itsensä suhteen. Miksi olisi sitä muissa asioissa?
Ei ulkonäkö kenenkään kohdalla viestitä päättäväisyydestä, periksiantamattomuudesta tai päämäärätietoisuudesta, tai muustakaan. Jos niin kuvittelet niin olet yksinkertaisesti väärässä.
Mun teoria menee niin että lihavat ihmiset on vaan selkeän epäaktiivista (liikunnallisesti ja liikkumista vaativan työn kannalta) elämää viettäviä, paljon tekemistä ja merkitystä elämässä niin ei tarvi lohturuokailla itseään paksuksi. Elämäntaparemontti siis tarpeen, eioo helppo mutta toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset akat on kyllä kumma otus-laji!
Siiderin ja sipsin turvottamia talipalloja ovat, mutta siitäkin huolimatta sinne suuhunsa on aivan välttämätöntä olla koko aika tunkemassa jotain ja leuat jauhaa kuin jätemyllyn terät hela tiden!
Tällä menolla suomi-harakoiden leuat on tuplasti isommat kuin Vorresterin Ritkellä! Sekin alkaa kohta muistuttaa pyöreäkasvoista pullapoikaa kun verrataan sitä keskiverto suomi-akkaan.
Miksi näihin lihavuuskeskusteluihin tulee aina joku törkyturpa, jonka mielestä vain naiset ovat ylipainoisia vaikka tilastojen mukaan miehet ovat samassa tilanteessa.
Ai, sä olet itsekin tuollainen Vorresterin Ritken lehtoislapsi? No sori nyt vain siitä!
Mutta sekin on ihan valinnainen olotila, ei ole mikään pakko olla kokoaikaa syömässä jotain!
Mistä h* sinä tiedät milloin ja mitä joku syö? Ne muutamat sekunnit joita sinä harvojen muiden elämästä näet eivät ole koko totuus. Miksi kuvittelet että lihavat a) söisivät koko ajan, b) söisivät vain roskaruokaa, c) söisivät enemmän kuin muut. Sinä tiedät vain oman elämäsi ja elintapasi, et käytännössä kenenkään muun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset akat on kyllä kumma otus-laji!
Siiderin ja sipsin turvottamia talipalloja ovat, mutta siitäkin huolimatta sinne suuhunsa on aivan välttämätöntä olla koko aika tunkemassa jotain ja leuat jauhaa kuin jätemyllyn terät hela tiden!
Tällä menolla suomi-harakoiden leuat on tuplasti isommat kuin Vorresterin Ritkellä! Sekin alkaa kohta muistuttaa pyöreäkasvoista pullapoikaa kun verrataan sitä keskiverto suomi-akkaan.
Miksi näihin lihavuuskeskusteluihin tulee aina joku törkyturpa, jonka mielestä vain naiset ovat ylipainoisia vaikka tilastojen mukaan miehet ovat samassa tilanteessa.
Ai, sä olet itsekin tuollainen Vorresterin Ritken lehtoislapsi? No sori nyt vain siitä!
Mutta sekin on ihan valinnainen olotila, ei ole mikään
Mistä h* sinä tiedät milloin ja mitä joku syö? Ne muutamat sekunnit joita sinä harvojen muiden elämästä näet eivät ole koko totuus. Miksi kuvittelet että lihavat a) söisivät koko ajan, b) söisivät vain roskaruokaa, c) söisivät enemmän kuin muut. Sinä tiedät vain oman elämäsi ja elintapasi, et käytännössä kenenkään muun.
Siis olet!
No se läskihän varmaan ilmaantuu ihan itsestään ja neitseellisesti mitään syömättä? Näinhän se täytyy varmaan olla......
Vierailija kirjoitti:
Mun teoria menee niin että lihavat ihmiset on vaan selkeän epäaktiivista (liikunnallisesti ja liikkumista vaativan työn kannalta) elämää viettäviä, paljon tekemistä ja merkitystä elämässä niin ei tarvi lohturuokailla itseään paksuksi. Elämäntaparemontti siis tarpeen, eioo helppo mutta toimii.
Niin onko yllättävää että ihmisillä on eri elämät, eri kiireet, eri menot, eri harrastukset, eri mielenkiinnonkohteet, eikä kaikki saa mielihyvää liikunnasta, ei kaikilla ole siihen aikaa, osaamista tai muuten mahdollisuutta, ja elämän hektisyydessä moni haluaa rentoutuakin (ja pakkokin ettei tule burnout), eri tavoin kuin sinä.
Olin eri jolle alunperin kirjoitit. Täällä on monta keskustelijaa.
Niin kauan lihavuus ei ole ongelma, jos ihminen on muuten terve. Hoikillakin ihmisillä voi olla ns. elämäntapasairauksia. Lihavuus on vain yksi riski tekijä niissä. Itse olen hieman pyöreä (166cm/58kg) ja täytän kohta 60 vuotta ja olen edelleen terve ja lääkkeetön.
Katsokaa ihmisten ostoksia. Limsaa litratolkulla, sipsejä ja valmisruokia. Laiskuus.
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa ihmisten ostoksia. Limsaa litratolkulla, sipsejä ja valmisruokia. Laiskuus.
no eihän kukaan niitä jatkuvasti syö.
Hiilarit minimiin ja leipä pois jokaisen annoksen kyljestä, tilalle lihaa,kalaa,kanaa ja vaikka kasviksia. Jos haluaa oikeasti vetästä extremeen niin maito kanssa pois (yksi tölkki on 400 kaloria mitä harvoin tulee ajatelleeksi), sokeri kokonaan pois ja alkomahooli, säännölinen ruokailurytmi ja vielä jos haluaa heittää extremeen niin syö vikan aterian klo 18 ja sen jälkeen ei mitään ennen aamua. Lupaan että paino tulee ryminällä alas ihan keltä tahansa. Sitten VÄHITELLEN tuo taas ne hiilarit mukaan kun ensin on pudottanut kaiken turhan itsestään pois, koska se hiilariton ruokavalio on oikeasti pidemmän päälle todella puuduttava ja huono, koska siinä tulee oikeasti nälkä mikä ei lähde pois millään. Mutta siis tossa neuvo jos haluaa nopeasti tiputtaa painoa. En suosittele tekemään itsestä kuivan kesän oravaa, mutta itsellä toimi. Olkaa maltillisia
Mutta ethän sinä voi tietää millaisia haasteita kukanenkin on elämässään taklannut. Mistä se rekrytoija tietää, että olet laihduttanut? Kerrotko siitä haastattelussa esimerkkinä onnistuneesta projektista, jossa sitkeästi teit töitä?
Jos rekrytoijan pitäisi valita palkkaako nykyisen ylipainoisen minäni vai takavuosien hoikemman minäni, vastaisin, että nykyisen. Koska minulla on paljon enemmän ammattitaitoa ja kokemusta nykypäivänä.
Pitäisi siirtyä 6h työpäivään tai 4pv työviikkoon niin jäisi aikaa vaikka sille liikunnalle.
Olen melkein nelikymppinen mies ja en ole koskaan ollut ylipainoinen. Käyn toki 3 kertaa viikossa salilla. Käytään ruokaan rahaa sen 200 € kuussa. On täysin valheellinen väite, että se "helppo" ruoka olisi terveellistä halvempaa. Tai no toki iso pussi sipsejä tai maissilastuja on halpaa, mutta jos on niin laiska, ettei edes ruokaa jaksa tehdä vaan syö joko roskaa tai tuhlaa rahansa wolttaamiseen, niin syylinen on peilissä. Ja varmasti menee rahaa enemmän kuin tuo 200 €! Syön toki itsekin joskus halvempaa ja helpompaa ruokaa, esim. kilon pussi pyttipannua, josta syön jotakuinkin 4 ateriaa. Painoindeksini taitaa olla 24, eli mikään superlaiha en enää ole. Teininä olin tosi laiha ja painoindeksi jotain 19 tai ehkä allekin. Elikä lähinnä luontaisia lisäkiloja on tullut rasvasolujen jakaantuessa, testojen vähetessä yms. Mutta mitään tekosyitä en kehitä. Voisin ehkä olla 3 kiloa kevyempi, mutta joutuisin sitten jo olla todella tarkka ruuan suhteen. Nykyäänkin sääntelen syömistä sopivasti, mutta herkkuja syön silloin tällöin ilman mitään älyttömyyksiä. Elikä voi ihan hyvin hieman herkutellakin ja vkl ottaa muutamat kaljat ja pysyy sopusuhtaisena. Jos taas lihoaa, niin se ihan oikeasti tarkoittaa, että jokaisella aterialla syödään maha täyteen ja sitä harrastellaan aamusta iltaan. Ja se tulee kalliiksi. On epärehellistä ja valheellista väittää muuta. Ei omat valinnat edelleenkään ole omaa syytä. Vielä ysärillä ei juurikaan ollut lihavia ihmisiä. Oikeastaan mikään muu ei ole muuttunut kuin se, että nykyään siitä on tehty "normaalia" ja ihmisille annetaan oikeus olla ottamatta vastuuta omista päätöksistään. Eikä liity pelkästään lihavuuteen, vaan muihinkin asioihin, elikä valtio kannustaa taloudellisesti huonoja taloudellisia päätöksiä tekeviä ihmisiä, mutta rankaisee ihmisiä jotka tekevät paljon töitä ja ottavat vastuuta itsestään. Joten ei ihme kun koko maa on täynnä ihmisiä, jotka haluaa kaiken tuen ja ymmärryksen, mutta jotka eivät halua tehdä yhtikäs mitään itsensä eteen!
Krooninen sairaus on vaan nimi sille että on lihava ollut pitkään ja ei saa asialle tehtyä mitään, koska ei kiinnosta tarpeeksi.