Eläkeläisenä olemisesta

Vierailija kirjoitti:

Kun koittaa aika jäädä eläkkeelle, huomaa moni painivansa samojen asioiden kanssa, kuin ap. Yht'äkkiä kukaan ei tarvitse, mitään ei tarvitse tehdä, kello ei soi, aamusta tulee ilta. Se on monelle todella kova paikka, eikä siihen oikeasti ole varautunut.

Moni täällä puhui vapaaehtoistyöstä. Sitä minäkin ap:lle suosittelisin, kuten myös eläkeläisten yhdistyksiä sekä kansalaisopistoa.

Elämä alkaa ehkä sujua mukavammin, kun siihen saa lisättyä rutiineja - ihan yhden kerrallansa.

Tsemppiä. 

Minäkin uskon, että monen kohdalla käy noin. Silloin olisi hyvä pohtia, mikä on eläkkeellä olon ongelmista suurin. Tekemisen puute, seuran puute vai tarpeettomuuden tunne? Vai jokin muu? Ja sen mukaan sitten aloittaa korjaamaan tilannetta. Vapaaehtoistyö on sikäli hyvä, että se korjaa nuo kaikki ongelmat. On tekemistä, on seuraa ja sua tarvitaan. 

Minulla o 2 taloa ja pihaa hoidettavana, 3 lastenlasta, ystäviä joita tavata. Kuuntelen äänikirjoja, reissaan, teen ruokaa joka päivä ja leivon. Pidän seuraa puolisolle

Mietin ensin että olisin hankkinut jonkin tuntityön mutta en ehdi. Kaveri tekee keikkatöitä n 15h viikossa ja vapaaehtoistyötä n 5h/vko. Aina menossa

Ap kirjoittaa olleensa 20 vuotta yksinhuoltajana, mutta ilmeisesti niitä yksinhuollettuja lapsia ei ole olemassa hänen elämässään nyt kun hän on eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Rangaistaanpas. Minä olen vanhuuseläkkeellä ja jatkan töitäni freelancerina. Ansiotulojen verotus 38 %."

Mikäs rangaistus tuo on. Sun eläke ja tulot on sellaiset, että prosentti on tuo.

Ja jos olet yli 68, ei tuloistasi mene eläkemaksuja kuten ns. työikäisille. Alle 68v kerrytät eläkettäsi.

Vai meinaatko, että eläkeläisten työtulosta ei pitäisi maksaa veroja?

Työeläkkeeni on pieni, alle 1.500e, mutta siitäkin pidätetään veroja 21 %. Ansiotulojen tuloraja on naurettavat 40.000e/vuosi, ja jos tienaan enemmän, menee veroa yli 40 %. Mielestäni se on rangaistus eikä kovin paljon motivoi tekemään työtä jota kuitenkin tarjotaan jatkuvasti.

Sinä voit OmaVerosta hakea uudet verokortit. Laita ansiotulojen vuosirajaksi vaikka 80000, niin ei mene lisäprosentille.

Minulla on ihan tarpeeksi verokortteja jo ennestään: yksi työeläkettä varten, toinen kahta pientä vapaaehtoista ja määräaikaista eläkettä varten, yksi palkkaa ja käyttökorvauksia (se kattaa käännös- ja kirjoituspalkkiot, rojaltit ja tekijänoikeuskorvaukset) varten ja yksi taiteilijaeläkettä varten. Ennakonpidätys 35,5 %.

Kun on huolehtinut vuotta lapsista yksin, opiskellut työn ohessa ja paahtanut töitä tukka putkella, ei liene ihme että 24/7/365 vapaa on vaikeaa. Ei ole puutarhoja, joita laittaa eikä harrastuksilla tai päiväretkillä täyty päivät. Jonninjoutavaa tyhjänpäiväisyyttä koko eläkkeelläolo. Näin raskasta ei ole ollut työssäollessa. Töitä ei riitä  nuoremillekaan joten sinne on turha hinkua takaisin. Työttömältä odotetaan aktiivisuutta työnhaussa, eläkeläiseltä ei mitään. Eikä saisi edes valittaa, vaikka joutenolo tekee minusta MT- potilaan. -ap 

Noin 40 vuoden kellotetun työelämän jälkeen tämä on elämän parasta aikaa. Ei ole tänään pakko tehdä mitään jos ei halua. Huomenna voi harkita. Kesällä aika kuluu hyvin pihalla, eikä työ lopu tekemällä. Talvelle voin kaavailla jotakin muuta esimerkiksi kansalaisopiston kursseilta.

Vierailija kirjoitti:

Kun on huolehtinut vuotta lapsista yksin, opiskellut työn ohessa ja paahtanut töitä tukka putkella, ei liene ihme että 24/7/365 vapaa on vaikeaa. Ei ole puutarhoja, joita laittaa eikä harrastuksilla tai päiväretkillä täyty päivät. Jonninjoutavaa tyhjänpäiväisyyttä koko eläkkeelläolo. Näin raskasta ei ole ollut työssäollessa. Töitä ei riitä  nuoremillekaan joten sinne on turha hinkua takaisin. Työttömältä odotetaan aktiivisuutta työnhaussa, eläkeläiseltä ei mitään. Eikä saisi edes valittaa, vaikka joutenolo tekee minusta MT- potilaan. -ap 

Valivali! Sinua ei vaivaa mikään muu kuin mielikuvituksen puute, saamattomuus ja laiskuus. 

Vierailija kirjoitti:

Kun on huolehtinut vuotta lapsista yksin, opiskellut työn ohessa ja paahtanut töitä tukka putkella, ei liene ihme että 24/7/365 vapaa on vaikeaa. Ei ole puutarhoja, joita laittaa eikä harrastuksilla tai päiväretkillä täyty päivät. Jonninjoutavaa tyhjänpäiväisyyttä koko eläkkeelläolo. Näin raskasta ei ole ollut työssäollessa. Töitä ei riitä  nuoremillekaan joten sinne on turha hinkua takaisin. Työttömältä odotetaan aktiivisuutta työnhaussa, eläkeläiseltä ei mitään. Eikä saisi edes valittaa, vaikka joutenolo tekee minusta MT- potilaan. -ap 

Tuskin olet ollut töissä 7/24/365?

Saisiko tätä edes sanoa mutta pitää olla riittävän iso asunto niin ei tarvitse tylsistyä. Ainakaan yksiössä ei jaksa olla.

Vierailija kirjoitti:

Tuollastahan se onkin työ on ollut koko elämän sisältö, identiteetti ja status. Ei ole mitään, kun jää eläkkeelle. Pari työkaveria on tällaisia. Valittavat aina kohdatessa, miten tylsää elämä on eläkkeellä. Mutta mihinkään eivät lähde ja ala, kun pyytää.

Jatkoin eläkkeelle jäätyäni samoja harrastuksia kuin töissä ollessa. Lisäksi aloitin uusia. Teen vapaaehtoishommia. Ystävyyssuhteet on vaan syventyneet kun on enemmän aikaa niille. Jne. Kalenterit on kaikilla niin täynnä, että yhteisiä hetkiä ja retkiä pitää sovitella hyvissä ajoin.

Niin itse olen ollut jo vuoden työttömänä ja kohta pääsen eläkkeelle.Minulla ei ole yhtään vaikeuksia saada päiviäni kulumaan.Ihmettelen kanssa ihmisiä jotka rutisevat eläkkeellä ettei ole tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Ap kirjoittaa olleensa 20 vuotta yksinhuoltajana, mutta ilmeisesti niitä yksinhuollettuja lapsia ei ole olemassa hänen elämässään nyt kun hän on eläkkeellä.

Onko yllätys, että vaikka lapsia hankkii ja niille antaisi kaiken itsestään se ei tarkoita, että ne on osa elämääsi. Lopettakaa naisille valehtelu, että kun hankkii lapsia on ikääntyessä seuraa. Ei ole. Niillä on omat työt, ihmissuhteet ja kuviot, ei niitä äitinsä seura kiinnosta eikä sillä äidilläkään ole mitään yhteistä lastensa kanssa kun on eri sukupolvea. Ovat täysin vieraita ihmisiä muutaman vuoden sisällä kotoaan pois muutosta.  Kannattaa hankkia ystäviä ihan oikeasta elämästä ja parisuhteensa ulkopuolelta. Ne on ihmisiä jotka seuraa elämässä loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Kun on huolehtinut vuotta lapsista yksin, opiskellut työn ohessa ja paahtanut töitä tukka putkella, ei liene ihme että 24/7/365 vapaa on vaikeaa. Ei ole puutarhoja, joita laittaa eikä harrastuksilla tai päiväretkillä täyty päivät. Jonninjoutavaa tyhjänpäiväisyyttä koko eläkkeelläolo. Näin raskasta ei ole ollut työssäollessa. Töitä ei riitä  nuoremillekaan joten sinne on turha hinkua takaisin. Työttömältä odotetaan aktiivisuutta työnhaussa, eläkeläiseltä ei mitään. Eikä saisi edes valittaa, vaikka joutenolo tekee minusta MT- potilaan. -ap 

Miten olisi opiskelu? Sulla varmaan olisi siihen intoa riittävästi ja siitä saa elämään sisältöä ja struktuuria.

Kirjoita omaelämänkerta, ala treenata maratonille, osta hyvä kamera ja ryhdy luontokuvaajaksi,  rupea käymään joka aamu kuntosalilla tai vaikka uimahallissa.  

No minulla taas eläkeaika on ollut elämäni ehdottomasti parasta aikaa. Juuri siksi, ettei tarvi tehdä mitään erityistä. En mä kyllä kaipaa mitään erityistä "elämän tarkoitusta tai merkitystä", ihan pelkkä eläminen hetki kerrallaan riittää. Nautin valtavasti ihan olemisesta, ruoanlaitosta, kahviloissa käymisestä, kävelemisestä ulkona, lukemisesta, telkkarin katsomisesta. En kaipaa mitään muuta, tämä on rauhaa ja onnea mulle. Olen lapseton ja läheisetön, joten joku voisi olla tilanteessani yksinäinen, mutta mä olen koko ikäni tottunut olemaan yksin, ja tykkään olla yksin.

Nautin rauhasta ja hiljaisuudesta ja ei tarvitse mennä joka paikkaan tukka putkella. Ihanaa

Vierailija kirjoitti:

Tuskin olet ollut töissä 7/24/365?

Töissä voi olla, mutta koita keksiä itsellesi tekemistä vuoden jokaiselle päivälle ilman töitä

Vierailija kirjoitti:

Ap kirjoittaa olleensa 20 vuotta yksinhuoltajana, mutta ilmeisesti niitä yksinhuollettuja lapsia ei ole olemassa hänen elämässään nyt kun hän on eläkkeellä.

Siinä voi piillä ap:n ongelman ydin. Ei ole lämpimiä välejä sukulaisiin, ei ystäviä eikä omat lapsetkaan pidä yhteyttä. Jos näin on, on pelin paikka. Jos joutuu kovasti raatamaan, muuttuu etäiseksi jopa omille lapsilleen. Katoaa lämpö ja aito yhteys. Olisikohan se vielä löydettävissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin olet ollut töissä 7/24/365?

Töissä voi olla, mutta koita keksiä itsellesi tekemistä vuoden jokaiselle päivälle ilman töitä

Ei tarvitse keksiä, joka päivä meikä-eläkeläisellä samat rutiinit. Lisäksi aina jotain ex temporea yms. tekemistä, josta pidän.

On eri asia asua palvelujen äärellä kuin autottomana taajaman ulkopuolella. Vaikka miten yrittää keksiä päiviin sisältöä, ei siinä onnistu.  Itsensä niskasta ottaminen ei siinä auta. Terveisin toinen turhautunut

Osallistumismahdollisuudet riippuu paikkakunnan lisäksi rahasta. Pienellä eläkkeellä ei matkusteta ja makseta osallistumismaksuja.