Lue keskustelun säännöt.
Se, että lapseton ei voi koskaan tajuta täysin, millaista on olla vanhempi. Lapseton kuvittelee tajuavansa, niin itsekin kuvittelin. 😊
12.06.2025 |
Ei sitä tajua, jos ei itse ole vanhempi. Eikä sisarusten/kaverien lasten seuraaminen vierestä ole sama asia. Vanhempana se vastuu on ihan oikeasti 24/7, eikä sitä kukaan perheen ulkopuolinen näe.
Enkä siis tällä kommentillani tarkoita, että lapseton olisi jotenkin huonompi tai jollain tavalla vajaa. Hän ei vain voi täysin tajuta vanhemmuutta. Ihan samalla tavalla kuin en itse vaikka ymmärrä, mitä koiran omistajan elämä oikeasti on, kun minulla ei ole koiraa.
Kommentit (171)
Ei tietenkään voi tajuta. Mutta työpaikalla sen huomaa kun joustaa jatkuvasti näiden perheellisten menojen takia. Vuodesta toiseen eikä loppua näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä tunne yhtään lapsetonta, joka kuvittelisi tietävänsä täysin, millaista vanhemmuus on. Mut mä tunnenkin vain fiksuja ihmisiä.
Ap on hyvin yksinkertainen ihmisoletettu.
Juu, vaikea kuvitella mitä paskaa se on ekat 18 vuotta.
Ei olisi pitänyt tehdä lapsia ollenkaan. Niillä ei nyt olisi 20 tonttua opintovelkaa eikä toinen heistä olisi autisti ja mun terveys ja tulot ei olisi romahtaneet.
Vierailija kirjoitti:
Ei voikaan, eikä lapsellinen voi koskaan tajuta millaista hänen oma elämänsä olisi esim. 50-vuotiaana lapsettomana.
Huono esimerkki. Olen noin 50v ja lapseni ovat aikuisia. Totta kai tiedän, millaista minun oma elämäni on ilman lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, mutta olemme kaikki jonkun lapsia, ja jos yhtään on empaattinen, voi yrittää miettiä millaista omilla vanhemmilla on ollut. Mun vanhemmat rakastaa mua rajattomasti vanhemman näkökulmasta, mutta toisiaan he rakastavat puolisoina. Mulle ei löytynyt kumppania, joka ymmärtää mun sairautta ja hyväksyisi ulkonäköni. Joten. Hyvä niille jotka saa lapsia ja kestää kaikki haasteet. Mulle se on myöhästä, mutta rakastan ja tuen läheisiäni kaikesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus omaan lapseen on paljon suurempaa, kuin etukäteen kuvittelin. Ei sitä edes voi sanoin kuvailla. Tosin se rakkaus ei välttämättä syty heti, minullakin se kasvoi vauvavuoden aikana.
Plus siinä lapsiarjessa on paljon sellaista ihanaa, jota kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään. Se tunne, kun lapsi kömpii aamulla viereen, sanoo rakastavansa tai kun lapsi kikattaa sydämensä kyllyydestä, kun hänelle hassuttelee.
Lapsesi taitaa olla pieni? Katsotaan 10 v päästä.
T: teinin äiti
Olen teinien äiti. Tuossahan nuo viipottavat etsien itseään ja opetellessaan aikuisten tavoille. Ovat teinitkin semmosia ilon herättäjiä kaikessa "isoudessaan". Ei se äidin rakkaus katoa, vaikka lapsi teiniksi kasvaakin. --
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Eli oletatko että lapsellinen ei ole koskaan elänyt lapsetonta elämää? En tajua logiikkaasi. Kaikki elävät jossain vaiheessa lapsetonta elämää, kaikki eivät elä lapsellista elämää.
Tämä! On paljon lapsen saaneita jotka ihan aidosti kuvittelevat että he tietävät minkälaista on lapsettoman aikuisen elämä. Että "siellä ne huolettomat bailaa ja matkustelee (niinkuin minäkin parikymppisenä). Ja ovat edelleen yhtä kypsymättömiä ja itsekkäitä kuin minä olin ennen lapsia".
Kokemuksesta voin kertoa että lapsettomankin elämä muuttuu ja saa uusia sävyjä ja merkityksiä. En minä ole enää viiskymppisenä sama ihminen kuin 19-vuotiaana, tai edes 25-vuotiaana, vaikka en ole lapsia saanutkaan. Olin oaljon lapsellisempi ja itsekeskeisempi, että ihan hävettää.
Lopettakaa ihmisten karsinointi, jokaisella on ainutkertainen elämä, kokemukset ja myös eri lähtökohdat kasvuun ihmisenä.
Lisäksi vielä tuohon edelliseen (olen siis tuo 109) että tympii tämä "lapsettomat on itsekkäitä" lällättely. Minun iässäni on ihmisiä jotka hoitavat omia vanhempiaan, ystäväni ajaa joka päivä, myös arkisin työpäivän jälkeen, 50 km vanhemmilleen huolehtimaan näistä kun eivät oikein pärjää ilman yksin apua kotona - ja koska hän haluaa.
Joo kyllä minä tajuan että en lapsettomana tiedä millaista on olla vanhempi lapselle. Joskus toivoisin että tämä ymmärrys menisi myös niinpäin, että lapselliset (tai osa heistä siis, eivät kaikki ole niin yksinkertaisia) tietäisivät etteivät voi tietää minkälaista on lapsettoman elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi tajuta. Mutta työpaikalla sen huomaa kun joustaa jatkuvasti näiden perheellisten menojen takia. Vuodesta toiseen eikä loppua näy.
Ymmärrätkö, ettet ole ainoa, joka joustaa? Perheelliset eivät ole alati sama joukko, vaan ihminen on ensin lapseton ja joustaa, sitten on lyhyen aikaa se pikkulapsiperheellinen, jonka takia muut joustavat, ja sen jälkeen taas joustajien joukossa.
Se taas, ettei joku koe ollenkaan niitä vuosia, jolloin muut joustavat, on hänen uransa ja eläkkeensä kannalta positiivinen juttu. Hän päätyy lopulta niiden lasten elättämäksi, jotka muut ihmiset kasvattivat, mutta varakkaampana ja paremmalla eläkkeellä kuin ne, jotka kasvattivat nuo lapset.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään voi tajuta. Mutta työpaikalla sen huomaa kun joustaa jatkuvasti näiden perheellisten menojen takia. Vuodesta toiseen eikä loppua näy.
Tuo on ikävää. Mun työpaikalla kaikki joustavat. On lapsia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Eli oletatko että lapsellinen ei ole koskaan elänyt lapsetonta elämää? En tajua logiikkaasi. Kaikki elävät jossain vaiheessa lapsetonta elämää, kaikki eivät elä lapsellista elämää.
35-vuotias lapsellinen ei tiedä millaista on 35-vuotiaan lapsettoman elämä. Terveen lapsen vanhempi ei voi tietää millaista on olla sairaan lapset vanhempi.
Eikä 35 vuotias lapseton tiedä, millaista on 35 vuotiaan lapsellisen elämä. Näin se asia nyt vaan menee. Kun taas 45 vuotias lapsellinen muistaa oikein hyvin 35 vuotiaan lapsettoman elämänsä. Eikä pikkusisko tiedä, millaista on olla isosisko, ennenkuin hänestä tulee sellainen. Tätä - tarpeetonta - jankkaamista voisi jatkaa loputtomiin ja ulottaa mihin tahansa ryhmään.
Mistäköhän syystä tästä asiasta edes keskustellaan? Enhän mä pysty tietämään millaista on olla kukaan toinen, oli tällä sitten lapsia tai ei. Enkä pysty edes tietämään millaista minun elämäni olisi, jos olisin hankkinut lapsia, muuttanut Tampereelle tai kouluttautunut hammashoitajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi tietää, millaista on olla vanhempi? Mitä jos tämä aihepiiri ei kiinnosta minua ollenkaan?
Juuri näin. En myöskään osaa kuvitella, millaista on olla tummaihoinen, mies, astronautti, yksikätinen, kiinalainen ym. ym. Miksi jokaisen pitäisi osata kuvitella vanhemmuus? Todella älyvapaa oletuskin.
No niin. Miksi velat ovat sitä mieltä, että lapsellinen ei tiedä, millaista on "oikea" lapsettomuus?
Kyllä mutta ei myöskään kiinnosta tietää vanhemmuutta. Ei kiinnosta nähdä millaista lapsiperhearki olisi. Vieressä näkee tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Et tiedä minkälaista on elää koko elämänsä lapsettomana.
Se on aivan eri asia kuin se aika, jonka koit ennen lapsesi syntymää.
Haudan takaako kirjoitat? Ei lapsetonkaan tiedä, minkälaista on elää koko (loppu)elämänsä lapsettomana.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei voi tietää.
Samalla tavoin kuin lapsellinen ei voi tietää, mitä on elää elämänsä ilman lapsia.
Eli kukin puhukoon vain omista kokemuksistaan.
Kyllä ihmiset voivat elää n 10-20 vuotta lapsetonta elämää täysikäistyttyään eli toisin sanoen: kyllä voi tietää.
En haluakaan tietää - miksi haluaisin? Olen tyytyväinen elämääni tässä ja nyt. Miksi kuluttaa aikaa ja energiaa miettimällä muiden valintoja elämässään.
Minä olen elänyt ikäni koirien kanssa ja minulla on lapsia, tiedän siis kummankin elämän. Paitsi koirat on mukavampia eikä koirien kanssa pidä valvoa yhtä paljon
Hyvä 🥰