Lihomisen syy. Mun tarina. Ehkä herättää ajatuksia

Vierailija kirjoitti:

Lihomisen syy= syö enemmän kuin kuluttaa!

katoppas, tällä kertaa piti sivulle 3 asti odottaa että tämä einsteini löysi paikalle

Suht normaalikin arkiruokailu on helposti hyvin ravintoaineköyhää, liian suolaista, verensokeria heittelevää, liian vähäkuituista, kovaa rasvaa sisältävää sekä välipalat yms ovat tönkkösokeroituja. Valmisruuat ovat vielä juttu sinänsä. Kaikki teolliset valmistajat lisäävät suolaa ja/tai sokeria parantaakseen makua.

Ja se mikä myös etenkin juuri tämän päivän aikuisilla on aikanaan ollut lapsuudessa: ihmiset ei oikeasti tiedosta mitä he pistää suuhunsa. On aika yleinen sudenkuoppa että on periaatteessa juurikin syöty terveellisesti mutta se ruoka on ollut hyvin energiatiheää: kermaa, pastaa, voita, riisiä, leipää, juustoja, sokerillisia jogurtteja ja vanukkaita jne. Nää on ollu hyvin tavallisia ruoka-aineita ja ovat edelleen ja sitä sudenkuoppaa on syventänyt se ettei ennen oltu silti yhtä lihavia loska ihmiset liikkui ihan pakon sanelemana enemmän: ennen ei ollu autoja samalla tavalla ja oli normaalia liikkua pyörällä ja apostolin kyydillä joka paikkaan, lapsia ei kuskattu ympäriinsä ja heidän ajanvietto oli vahvasti juurikin siinä että mentiin kavereiden kanssa pelaamaan pallopelejä, juoksuleikkejä, rakentamaan majoja jne. Kulutus oli paljon isompaa joten oli sen osalta varaa syödä energiapitoisemmin mutta tätä ei tiedostettu koska tämä kaikki oli normaalia. Nyt kun töitä korvataan yhä enemmän koneilla, etätyöt yleistyy ettei tule liikuttua töihin edes autolla kun työpaikka on viereisessä huoneessa, lapsia ei enää kannusteta ulos leikkimään koska puhelimet ja koneiden tuoma ajanviete on korvannut entisajan ajanvieton voimakkaasti jne mutta ruokavalio on samanlaista -> ihmiset lihoo eikä ymmärretä missä vika kun syödään kuitenkin ihan terveellisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Nuori aikuinen mies ei normaalisti ole luonnostaan lihava jos testosteronitasot on kunnossa.

Niin totta! Parikymppisen miehen kuuluu olla kuin vinttikoira, hoikka, lihaksikas ja hyväkuntoinen (kuten 20v naisenkin).

Nyt näkee sellaisia pullapoikia ettei yhtään ihmettele miksi syntyvyys heikkenee!  Tissit isommat  ja perä leveämpi kuin tällaisella 60+ mummolla. Jessus!

Mielenkiintoista koska mulla on kyllä lapsille tarjolla ollut aina tuollainen samanlainen ruokavalio, enemmän varmaan kasviksia ja hedelmiä/marjoja mutta pääpiirteittäin. Mehua nyt harvemmin, viikonloppuna korkeintaan. Ovat normaalipainoisia/hoikkia olleet aina, jopa niin et kun urheilevat niin on saanu muistuttaa syömisestä että kasvu pysyy hyvänä. Heillä on luontaisesti jotenki terve suhde ruokaan ja syövät sen verran varmaan sitten kun kuluttavat. En oo ikinä rajoittanut tai millään lailla hössöttänyt ruuan ympärillä ja saavat leipoa ja tehdä jälkkäreitä yms vapaasti. Karkkia on ostettu välilä kun ovat pyytäneet tai saavat vaikka tuliaisia, usein on heillä joku puoliksi syöty karkkipussi jossain hyllyllä tai avaamaton suklaapatukka pöydällä päiviä.

Minä äitinä sen sijaan kotona saanut mallin et ruokaa rajoitetaan, sillä palkitaan ja jotenki kiristetään oudosti. Karkkipäivä viikon kohokohta ja sillon ahdettiin karkkia kaksin käsin, heti vaan kaikki teki mieli tai ei. Kauhea show ja paine koko syömisen ympärillä. Olen ainut nyt tästä omasta  perheestä jolla paino-ongelmia ja kunnon jojoilua vaikka myös tykkään liikkua ja urheilla. Jotenki oon onnistunu pitään tän kuitenkin lapsilta piilossa enkä aiheesta mitään ole puhunut vaan siinä normaalisti elellyt arkea mukana. On kyllä todella helpottavaa ja ilahduttavaa et heillä on asiat tämän suhteen niin hyvin ja uskon et suht terveellinen malli seuraa läpi elämän. 

Vielä kun itse oppisi joskus saman!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tottumus vai geenit?"

Uskoisin, että geenit, koska tämä piirre on myös osalla serkuista, vaikka kasvoivat uusioperheissä (isä/äitipuolet) ja vaikka osalla heistä isä tai äiti pyöreämpi. Eli jos olisi vain tottumus tai ruokakulttuuri, niin sittenhän heidän kohdallaan pitäisi olla toisin, mutta ei ole. 

Kaikki ollaan lapsina oltu myös todella hinteliä, ja luutkin ovat sellaiset linnunluut.Eli rakenteellisestikin luotu kevyiksi. Muistan jo ala-asteella kun vertailtiin esim ranteita kavereiden kesken, niin minulla ne oli aina puolet muiden ranteista. Edelleen minulla polvet ja kyynärpäät törröttää terävänä ja kavereilla on normaalit.

Kysyin tuon kun itse olen jojo laihduttaja. Tunnen normaali elämässä todella kovaa nälkää heti jos en syö säännöllisesti. Muutaman kk dietin jälkeen havahdun useasti kun alkaa ärsyttää kaikki. Sit huomaan et kello o

Olipa syynä geenit tai tottumus niin ei se silti ole sen lihavan syy, jos aina on nälkä. Eihän kukaan lapsena tajua miten pitäisi syödä, vaan se on aikuisten vastuulla. Sinulla näläntunne vaihtelee ruokamäärän mukaan, mutta minä tunnen monta ylipainoista/lihavaa joilla nälkä ei koskaan mennyt pois, vaikka millä keittodieetillä olisivat olleet.

Nyt osa heistä lihavuuslääkkeen/leikkauksen jälkeen oikein kiroaa miten helppoa onkaan kun ei ole aina nälkä, että onko sinulla ollut aina näin. On.

Kiitos sulle, kun kirjoitit tämän tänne! Monelle voi olla paljon hyötyä kirjoituksestasi. Myös itselleni.

Itse olin hoikka 20 vuotiaaseen asti koska liikuin todella paljon nuorena, lisäksi teininä tuli myöskin vinoumaa peilikuvaan ja pidin itseäni lihavana vaikken todellakaan sitä ollut ja söin tosi huonosti. 

Nyt olen 26-vuotias ja lihavimmillani. Sen verta olen saanut korjattua asiaa etten ole enää muutamaan vuoteen lihonut lisää vaan paino ns jämähti tähän. Eipä periaatteessa tarvisisi kuin tosiaan katsoa mitä pistää suuhun ja ennen kaikkea jättää ne kerta pari viikossa olevat päivät kun sitten syönkin enemmän koska tekee mieli. Olen kanssa oppinut siihen että ruoka maistuu parhaimmmalta kun siinä käytetään kuohukermaa ja voita ja fakta on että tykkään ruuasta ja tykkään juurikin myös pizzasta hamppareista, nugeteista you name it. En ole todella lihavassa kunnossa, mutta varaa olisi tiputtaa 15-20 kg niin olisin terveessä koossa, nyt on vyötärön ympärys vajaa 100 cm ja sehän ei terveellistä kropalle ole. 

 

Eilenkin tuli syötyä aamulla iso croisantti ja kahvia sekä pieni leivos, iltapäivällä lihapullat ja muusi ateria, illalla Lidlin grillijuustopaketti.

Toissapäivänä söin lähes kokonaisen pizza Hutin pannupizzan (siinä on varmaan 3000 kcal) ja arnoldsin donitsin ja sitten vielä yöllä pastaa ja jauhelihaa (olin yön töissä) 

 

Yli kulutuksen ollaan siis reippaasti näillä ruuilla. Oliko hyvää? Todellakin. Oliko se mulle hyväksi? No ei pidemmällä tähtäimellä vaan näkyy vyötäröllä ja reisissä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain muutakin vikaa on ollut, liian isot annoskoot ym. En usko että mehu yksin lihottaa niin paljon. Tietysti jos jugurtti on sokerista, leipä vaaleaa jne, niin sekin vaikuttaa..

Meillä ainakin vaihtelevasti on jugurttia, ruisleipää, sämpylöitä, munia, puuroa, toki myös hedelmiä/marjoja aamupalalla/iltapalalla, ei toki kaikkia samalla kertaa. Teen myös ruuan kermaan ja usein saatetaan käyttää aurajuustoa yms. Toki välillä on sit tomaattipohjaisia kastikkeita, kasvisruokaa ym. Ja syödään niitä jonkun mainitsemia kinkkukiusauksia, makaroonilaatikoita ym. Niitähän voi tehdä vaikka kuinka terveellisesti! Lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa, lisäksi voi olla jätskiä tms jonain muuna päivänä.

Ihan ollaan normaalipainoisia, kaksi aikuista ja neljä lasta.

Samaa ajattelin. Meillä syödään perusruokaa: kiusauksia, pastaa, just esim. makaroonilaatikkoa ja kermakastikkeita. Kevytmaito ja täysrasvainen juusto käytössä. Karkkipäivä on kerran viikossa, tavallaan, mutta herkutellaan useita kertoja viikossa. Lapset syö jugurttia, aikuiset harvemmin. Toki valitaan aina täysjyvä ja mahd. kuitupitoiset tuotteet, vaaleaa riisiä tulee syötyä vain jos ostetaan resquesta jotain aasialaista ruokaa tai käydään sushilla. Kaksi aikuista, kolme lasta ja kaikki ollaan joko normaalipainoisia tai hoikkia. Lapset varsinkin ovat hyvin hyvin hoikkia.

Liikutaan paljon. Aikuiset harrastaa omia lajejaan ja perheenä yhdessä, ollaan lasten kanssa ulkona joka päivä (paitsi sadepäivinä), kuljetaan pyörällä tai jalan monet välimatkat, käyn lasten kanssa metsäretkillä jne. Ei olla sohvaperunoita, vaan tykätään mennä, tehdä ja liikkua. Ja ei näköjään vedetä herkkuja liikaa määrällisesti, vaikka usein syödäänkin. Monen asian kombo.

Tälleen entisenä syömishäiriöisenä (anoreksia-bulimia sekoitus) yritän opettaa lapsille tervettä ruokasuhdetta. Että ei ole mitään kiellettyjä ja sallittuja, hyviä ja pahoja ruokia, vaan että kaikkea voi syödä kohtuudella. 

Vierailija kirjoitti:

It's not that diabetes runs in your family, it's the fact that nobody runs in your family.

 

Surettaa kyllä nähdä perheitä joissa lapsetkin ovat jo 10-vuotiaana reilusti ylipainoisia.

Meillä kävi tuollainen perhe viikonlopun ajan kylässä. Perheen äiti oli ihan hysteerinen lasten ruokkimisen kanssa. Teki erikseen voileivät ja antoi sokerijugurttia lapsille puoli tuntia ennen ruoka-aikaa. Sen lisäksi jakoi jatkuvasti karkkia lapsille. Omat lapset katsoivat kummissaan voileipärallia. He ovat tottuneet siihen, että ruokaa on kyllä tulossa kun jompikumpi vanhemmista tai välillä molemmat laittavat ruokaa. Eihän välipalaksi leivottavien skonssien tuossakaan mene kuin puoli tuntia. Lämpimän voileivän ja hedelmän saa aikaan vielä nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

onneksi heräsit ja terveempi tulevaisuus edessä. Muiden perheenjäsenien valistus harvemmin kannattaa, heidän pitää itse haluta tajuta se yhtälö. Eli kannattaa keskittyä omaan hyvinvointiin.

Näissä vaan on se yks seikka mikä onneksi OJ vältti: lapsesta asti vanhempien aiheuttamana lihavuus myös toisaalta voi vahingoittaa aineenvaihduntaa pysyvästi jolloin se kilojen tiputtaminen aikuisena ei kaikilla vältti onnistukaan niin helposti, siihen yhdistettynä opitut tavat joista voi olla hankala päästää irti, stigma, häpeä ja mt-ongelmat joihin liittyviä negatiivisia tunteita saatetaan purkaa siihen ruokaan ja se voi aiheuttaa esim ahmimishäiriön. Ja tämä on nimenomaan niiden ylipainoisten lasten kannalta todella surullista kun siinä pedataan todella hankalaa kokonaistilannetta aikuisuuteen ja sitten ihmiset tuomitsee ja huutelee ymmärtämättä juurisyitä lainkaan. Ja tämähän ei

Vain 15-20% lihavista on BED. Se on miehillä yleisempää kuin naisilla. Naiset uskaltavat hakea siihen apua. Miehet eivåt välttämättä uskalla, koska ajattelevat vanhanaikaisesti syömishäiriöiden olevan tyttöjen ja naisten juttu sekä moraalikysymys eikä suinkaan mikään sairaus. 

Vierailija kirjoitti:

Olipa syynä geenit tai tottumus niin ei se silti ole sen lihavan syy, jos aina on nälkä. Eihän kukaan lapsena tajua miten pitäisi syödä, vaan se on aikuisten vastuulla. Sinulla näläntunne vaihtelee ruokamäärän mukaan, mutta minä tunnen monta ylipainoista/lihavaa joilla nälkä ei koskaan mennyt pois, vaikka millä keittodieetillä olisivat olleet.

Nyt osa heistä lihavuuslääkkeen/leikkauksen jälkeen oikein kiroaa miten helppoa onkaan kun ei ole aina nälkä, että onko sinulla ollut aina näin. On.

viittaatko keittodietillä pussikeittodietteihin? ne nyt tuskin ainakaan on hyväksi suolistobakteereille ja näläntunteelle

Vierailija kirjoitti:

Nuori aikuinen mies ei normaalisti ole luonnostaan lihava jos testosteronitasot on kunnossa.

Vähemmän tunnettu poikien ja miesten lihomisen syy on se, ettei aivolisäke vapautua lutenisoivaa hormonia. Siten ei myöskään oe normaalia ikäistensä poikien ja miesten testosteronitasoa. Tilassa lihoo, lihasmassa ei kasva kuten ikäisillä ja rintarauhaskudos kasvaa enemmän kuin heillä, joilla lutenisoivan hormonin kanssa ei ole mitään ongelmia.

Asia kannattaa tutkia ajoissa, koska puutos aiheuttaa masennusta, lapsettomuutta, lihavuutta ja osteoporoosia. Tutkimus on ihan tavallinen laboratoriokoe ja lääkkeeksi kirjoitetaan klomifeenia, joka saa osalla tilan korjaantumaan jopa merkittävästi. Kyse on sairaudesta, joka hoitamattomana tekee pienenkin ylipainon pudottamisesta mahdotonta, koska sairaus itsessään lihottaa. Jos julkiselle puolelle ei pääse, kannattaa apu hakea vaikka yksityiseltä puolelta. Laboratorioon ei tarvi edes lääkärin lähetettä. 

Me ollaan kaikki kuulkaa osa luontoa ja fysiikan ja kemian lainalaisuuksien yhdistelmiä. Kaikki liittyy kaikkeen eikä täysin vapaata tahtoa ole olemassakaan. Miksi olisi, kun sitä ei ole missään muuallakaan maailmankaikkeudessa?

Lopetetaan siis toistemme syyllistäminen "heikkouksista" joita kukaan ei ole itselleen valinnut. Olipa kyseessä lihavuus, alkoholismi, uupumustaipumus, ocd, työnarkomania, tai mikä vain, sille on monimutkainen syy-seurausketjunsa joka alkaa jo esi-isiemme ajoilta.

Ei ole kahta samanlaista, joten turha saarnata, kun ei tiedä toisen olotilaa. Jokainen tehdään se mikä voidaan, tuskin kukaan tahallaan kärsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain muutakin vikaa on ollut, liian isot annoskoot ym. En usko että mehu yksin lihottaa niin paljon. Tietysti jos jugurtti on sokerista, leipä vaaleaa jne, niin sekin vaikuttaa..

Meillä ainakin vaihtelevasti on jugurttia, ruisleipää, sämpylöitä, munia, puuroa, toki myös hedelmiä/marjoja aamupalalla/iltapalalla, ei toki kaikkia samalla kertaa. Teen myös ruuan kermaan ja usein saatetaan käyttää aurajuustoa yms. Toki välillä on sit tomaattipohjaisia kastikkeita, kasvisruokaa ym. Ja syödään niitä jonkun mainitsemia kinkkukiusauksia, makaroonilaatikoita ym. Niitähän voi tehdä vaikka kuinka terveellisesti! Lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa, lisäksi voi olla jätskiä tms jonain muuna päivänä.

Ihan ollaan normaalipainoisia, kaksi aikuista ja neljä lasta.

Samaa ajattelin. Meillä syödään perusruokaa: kiusauksia, pastaa, just esim. makaroonilaatikko

Niin, ne on just niitä pieniä asioita. Mä lihoin 6v-18v ton maksimi painon 113kg. Tuona aikajaksona join pelkästään tuoremehuna 1300l.  Tuo on rasva energiaksi muutettuna 74kg rasvaa.   Sen takia sanon tuosta mehusta koska se oli täysin tarpeetonta energiaa. Vaikea sanoa olisiko meidän perheessä ollut kellään ylipainoa jos mehua ei olisi ollut tarjolla mutta paljon mahdollista 

Vierailija kirjoitti:

Eli mitä sitten pitäisi syödä? Pelkkää salaattia?

Ylipainoisilla on monesti tällaisia musta-valkoisia näkemyksiä asioista kuten AP kertoi isoista luista, geeneistä ja suolistobakteereista. Tässä tapauksessa jos ne sokerijugurtit jättää pois ja tilalle vaikka marjoja. Vähemmän leipää, enemmän proteiineja tai kasviksia jne. Edes liikuntaa ei tarvita. Ei se oikeasti ole kovin hankalaa mutta jos ei yhtään perehdy asiaan niin sietääkin kärsiä kiloistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mitä sitten pitäisi syödä? Pelkkää salaattia?

Ylipainoisilla on monesti tällaisia musta-valkoisia näkemyksiä asioista kuten AP kertoi isoista luista, geeneistä ja suolistobakteereista. Tässä tapauksessa jos ne sokerijugurtit jättää pois ja tilalle vaikka marjoja. Vähemmän leipää, enemmän proteiineja tai kasviksia jne. Edes liikuntaa ei tarvita. Ei se oikeasti ole kovin hankalaa mutta jos ei yhtään perehdy asiaan niin sietääkin kärsiä kiloistaan.

AP. Niinpä meillä toi mehu yksistään toi älyttömästi kaloreita. Pikainen korjaus olisi myös ollut siinä että vaihdetaan tosiaan kalinkat, hedelmäpommit ja muut jugurtit vaikka marjoiksi. Pelkästään noilla muutoksilla meidän perheestä kukaan ei olisi ollut lihava. Huvittavaa mun mielestä on se että äidillä on valtavasti tietoa kaloreista, ruuanlaitosta, laihduttamisesta mutta hän ei vaan osaa soveltaa sitä mitenkään. Eikä pysty ymmärtämään että mehun kalorit on ihan sama kuin suklaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain muutakin vikaa on ollut, liian isot annoskoot ym. En usko että mehu yksin lihottaa niin paljon. Tietysti jos jugurtti on sokerista, leipä vaaleaa jne, niin sekin vaikuttaa..

Meillä ainakin vaihtelevasti on jugurttia, ruisleipää, sämpylöitä, munia, puuroa, toki myös hedelmiä/marjoja aamupalalla/iltapalalla, ei toki kaikkia samalla kertaa. Teen myös ruuan kermaan ja usein saatetaan käyttää aurajuustoa yms. Toki välillä on sit tomaattipohjaisia kastikkeita, kasvisruokaa ym. Ja syödään niitä jonkun mainitsemia kinkkukiusauksia, makaroonilaatikoita ym. Niitähän voi tehdä vaikka kuinka terveellisesti! Lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa, lisäksi voi olla jätskiä tms jonain muuna päivänä.

Ihan ollaan normaalipainoisia, kaksi aikuista ja neljä lasta.

Samaa ajattelin. Meillä syödään perusruok

Sinusta saa sellaisen vaikutelman, ettei sinulla ole elämässä oikein muita saavutuksia kuin lihavuudesta pääseminen, ja siksi koet tarvetta nostaa sillä itseäsi ylöspäin ja painaa muita alas. Mitäs jos keskittyisit seuraavaan parannukseen, kiitollisena siitä että edellinen onnistui, sen sijaan että saarnaat täällä muille, joilla on täysin eri perimä ja elimistö? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä jotain muutakin vikaa on ollut, liian isot annoskoot ym. En usko että mehu yksin lihottaa niin paljon. Tietysti jos jugurtti on sokerista, leipä vaaleaa jne, niin sekin vaikuttaa..

Meillä ainakin vaihtelevasti on jugurttia, ruisleipää, sämpylöitä, munia, puuroa, toki myös hedelmiä/marjoja aamupalalla/iltapalalla, ei toki kaikkia samalla kertaa. Teen myös ruuan kermaan ja usein saatetaan käyttää aurajuustoa yms. Toki välillä on sit tomaattipohjaisia kastikkeita, kasvisruokaa ym. Ja syödään niitä jonkun mainitsemia kinkkukiusauksia, makaroonilaatikoita ym. Niitähän voi tehdä vaikka kuinka terveellisesti! Lapsilla on karkkipäivä kerran viikossa, lisäksi voi olla jätskiä tms jonain muuna päivänä.

Ihan ollaan normaalipainoisia, kaksi aikuista ja neljä lasta

Tarkoitatko nyt AP vai tätä toista kirjoittajaa?

Tän kirjoituksen ainoa tarkoitus on yrittää saada mun äitini kaltaiset ihmiset ajattelemaan asiaa.  Tai mun kaltaiset jotka olisi siellä kotona asuessaankin voineet reagoida asioihin. Eikä uskoa äidin höpötyksiä suolisto bakteereista, geeneistä ym..

Mut pelasti armeija kaikkia se ei pelasta 

Vierailija kirjoitti:

Kiitos sulle, kun kirjoitit tämän tänne! Monelle voi olla paljon hyötyä kirjoituksestasi. Myös itselleni.

 

AP jatkaa. Tämä oli mun kirjoituksen tarkoitus.  Ei saarnata tai syyllistää. Ainostaan havainnoida omia huomioita.