Lue keskustelun säännöt.
Masentaa! Kadehdin rikkaan ystäväni elämää, ja vertailen omaa eläämääni koko aika häneen
05.06.2025 |
Hän asuu isossa huvilassa rannikolla ja lisäksi heillä on koti Etelä-Helsingissä.
Minä asun lähiössä Pohjois-Helsingissä ei kovin hyvällä alueella.
Hänellä on kaksi yliopistotutkintoa ja mielenkiintoinen työhistoria. Nyt on perustanut oman yrityksen.
Minä olen hum kand ja tein pätkätöitä ennen kuin jäin freelanceriksi. Se ei kannattanut ja opiskelin lähihoitajaksi. Ne työt ei kiinnosta ja haluaisin terapeutiksi jos rahat riittäisi opiskella.
Hän on naimisissa nuoruuden suuren rakkautensa kanssa.
Minä olen eronnut kaksi kertaa ja nykyinen avoliittonikin on aivan pyllystä.
Hänen miehensä on uraohjus.
Minun mieheni on kuranahjus.
Hänellä on kauniit, hoikat ja fiksut lapset.
Minun lapsillani on adhd:tä, viiltelyä, sairaalloista ylipainoa ja oppimisvaikeuksia.
Hän on tehnyt miehensä kanssa kaksi kaukomatkaa tänä vuonna ja yhden kaupunkiloman.
Minä kävin siskon kanssa Tallinnassa ja mieheni kanssa anoppilassa Savossa.
Onko teidän mielestä mulla mitään syytä olla kateellinen?
Miten pääsen irti tästä hirveestä tunteesta kun oma elämä on ihan surkeaa verrattuna ystävääni.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisi tietää, minkä alan tohtoreita vanhempasi ovat? Se on tässä se ratkaiseva tekijä. Minun isäni väitteli fysiikasta 90-luvulla, äiti kauppakorkeasta, johtamisesta 80-luvulla
Äitini on 70-luvulla väitellyt tohtoriksi "Tietokone tieteistä" eli Computer Science Ph.D. nimikkeellä ja isäni on juristi. Ja ei, tämä ei ole suomesta.
No hyvä että edes toinen vanhemmista opiskellut jotain 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sympatiat aloittajan puolella. Minä myös olen kateellinen ja muuttumassa katkeraksi, vaikka se on ollut juuri se, mitä olen halunnut välttää. Kaikilla tuntuu asiat menevän paremmin. Työkavereilla on hulppeat asunnot, veneet, kesämökit, ulkomaanmatkat, perinnöt, kympin lapset, rikkaat miehet, sähköautot, sähköpyörät, kaikki robotit, mitä nyt markkinoilla on. Itellä on vanha, velkainen talo, jota pitäisi kipeästi rempata, velkainen bensa-auto, onneton avioliitto, sairaat ja köyhät vanhemmat, joista toinen alkoholisti, pitkäaikaissairas lapsi, ei ystäviä, masentunut aviomies jne.
Tähän ikään mennessä olen myös ymmärtänyt, ettei tästä tulla enää nousemaan. Joo, on korkeakoulututkinto ja vakityö, mutta luokkahyppyä en ole näillä eväillä onnistunut tekemään. 90-luvun laman seurauksena on jäänyt ikuisesti köyhän identiteetti. En ole osannut sijoittaa enkä säästää. Typeriä valintoja tehnyt. Lisäksi alkaa näyttää siltä, etten ole onnistunut kasvattamaan lapsistanikaan mitään menestyjiä. Toivottavasti löytävät kuitenkin onnen ja mielenrauhan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vitsi, naurahdin ääneen. Ainakin olet todennäköisesti parempi kirjoittaja kuin kaverisi, ja varmasti hauskempaa seuraa. Lisäksi terävä itsetuntemuksesi ja havaintokykysi piristänevät kaveriasi.
Älä naurata. Ap:lla iso peiliinkatsomisen paikka. Kuvailee lapsiaan ylipainoisiksi viiltelijöiksi, ja jos äiti on tällainen niin en ihmettele että lapset voivat pahoin.
Nyt ap: tuolla vertailulla et omaa ja lastasi elämää paranna. Kohdista huomio siihen, että mikä pahan olon perheessäsi aiheuttaa.
Se aiheuttaa, että hänellä ei ole arvomaailma oikein kunnossa. Hänen arvonsa ovat pinnallisia asioita, ja silloin ihmisellä ei ole oikeasti mitään arvoja ensinkään.
Monet ihmiset eivät edes tiedä mitä tarkoittaa itseisarvot. Eivät koskaan mieti mitään syvällisesti. Mitä n
Rahalla nyt vaan on suurin osuus siihen, onko ihmisen elämä esim turvallista.
Edellinen kommentti hyvä pointti.
Mutta minusta tässä ongelman ydin on se että sen sijaan että ap kohtaisi ne ongelmat jotka selkeästi tarvitsevat huomiota, niin ap käyttää energiansa siihen että vertailee elämäänsä johonkin toiseen.
Kateus ei ole valinta ja olemme varmasti kaikki joskus tunteneet sitä. Se mitä sillä kateudella teemme on se mikä merkitsee.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla nyt vaan on suurin osuus siihen, onko ihmisen elämä esim turvallista.
No aika yksinkertaisesti ajateltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahalla nyt vaan on suurin osuus siihen, onko ihmisen elämä esim turvallista.
No aika yksinkertaisesti ajateltu.
Miten niin? Varaton joutuu asumaan huonoilla alueilla missä rikoksia ja väkivaltaa, ei ole varaa mennä lääkäriin silloin kun pitäisi, hirveä stressi selviytymisestä koko ajan.
Musta olisi epämukavaa jos ystäväni olisi minulle kateellinen. Eiköhän heilläkin ole omat murheet vaikkei niitä ole sinulle jakaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta olisi epämukavaa jos ystäväni olisi minulle kateellinen. Eiköhän heilläkin ole omat murheet vaikkei niitä ole sinulle jakaneet.
No ne puitteet, missä niitä omia murheita potee, on silti paremmat kuin aloittajalla. Materiaaliset ja henkiset (kunnon koulutus ja työura ym)
Jos kaikki pitäisi olla kaikilla samaa niin pitäisi asua sosialistisessa maassa tyyliin Albania 80-luvulla 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen hyvät asiansa on sinulta pois? Olisitko onnellinen jos hänen kotinsa palaisi ja mies kuolisi? Jos et, niin miksi sitten hänen hyvät asiat tekee sinut onnettomaksi?
Kyllä mä (eri kuin ap) olen joskus tyytyväinen jos kadehtimallani ihmisellä menee huonosti.
Kutsutko heitä silti ystäviksi? Varsinainen ystävä olet ainakin itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen hyvät asiansa on sinulta pois? Olisitko onnellinen jos hänen kotinsa palaisi ja mies kuolisi? Jos et, niin miksi sitten hänen hyvät asiat tekee sinut onnettomaksi?
Kyllä mä (eri kuin ap) olen joskus tyytyväinen jos kadehtimallani ihmisellä menee huonosti.
Kutsutko heitä silti ystäviksi? Varsinainen ystävä olet ainakin itse.
En nyt ystäviin viitannut vaan julkkiksiin. Vaikka siis, ei ne vastoinkäymiset määräänsä enempää lämmitä joten en varsinaisesti enää toivo niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen hyvät asiansa on sinulta pois? Olisitko onnellinen jos hänen kotinsa palaisi ja mies kuolisi? Jos et, niin miksi sitten hänen hyvät asiat tekee sinut onnettomaksi?
Kyllä mä (eri kuin ap) olen joskus tyytyväinen jos kadehtimallani ihmisellä menee huonosti.
Kutsutko heitä silti ystäviksi? Varsinainen ystävä olet ainakin itse.
En nyt ystäviin viitannut vaan julkkiksiin. Vaikka siis, ei ne vastoinkäymiset määräänsä enempää lämmitä joten en varsinaisesti enää toivo niitä.
Ja, voin kyllä hyvin sanoa jollekin tutulle jos kadehdin häntä. Yleensä ihmisistä se on vaan mukavaa että jonkun mielestä heillä on jotain kadehdittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei vitsi, naurahdin ääneen. Ainakin olet todennäköisesti parempi kirjoittaja kuin kaverisi, ja varmasti hauskempaa seuraa. Lisäksi terävä itsetuntemuksesi ja havaintokykysi piristänevät kaveriasi.
Älä naurata. Ap:lla iso peiliinkatsomisen paikka. Kuvailee lapsiaan ylipainoisiksi viiltelijöiksi, ja jos äiti on tällainen niin en ihmettele että lapset voivat pahoin.
Nyt ap: tuolla vertailulla et omaa ja lastasi elämää paranna. Kohdista huomio siihen, että mikä pahan olon perheessäsi aiheuttaa.
Ihan oharina: jos ap:n lapsi on ylipainoinen viiltelijä, niin miksi mielestäsi tätä ei voi kirjoittaa anonyymille keskustelupalstalle? Ja miten se lapsi nyt siitä sitten pahemmin voi jos äiti toteaa rehellisesti hänen tilanteensa? Enemmän kai pahoinvointia aiheuttaisi peittely ja ongelmien salailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää ihmisten tasa-arvo on kinkkinen kysymys, kun ihminen ei pysty ikinä luomaan maailmaa, jossa kaikki olisivat samalla viivalla. Jos kaikille jaettaisiin saman verran rahaa elämiseen eli kaikki olisivat yhtä varakkaita, ihmiset eroaisivat geneettisiltä ominaisuuksiltaan silti. Toiset sairastuisivat, toiset eivät. Toiset elävät lyhyempään kuin toiset. Toiset ovat kauniimpia kuin toiset. Toisilla on huonommat vanhemmat kuin toisilla. Joillekin sattuu onnettomuuksia, ja vaikka ihmisten välistä väkivaltaa ei olisi ja olisi rauha kaikkialla, niin epäreiluja kuolemia tulisi silti, jotkut ovat vain väärässä paikassa väärään aikaan ja meteoriitti sattuu putoamaan niskaan. Miettinyt paljon tätä elämän väistämätöntä epäreiluutta, että miksi on näin ja mikä järki tässä voi olla. Koko maailma vaan on luonteeltaan epätasa-arvoinen paikka vaikka mitä tekisi ihminen, kun luontokin toimii niin, että on saaliit ja saalistajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen hyvät asiansa on sinulta pois? Olisitko onnellinen jos hänen kotinsa palaisi ja mies kuolisi? Jos et, niin miksi sitten hänen hyvät asiat tekee sinut onnettomaksi?
Kyllä mä (eri kuin ap) olen joskus tyytyväinen jos kadehtimallani ihmisellä menee huonosti.
Kutsutko heitä silti ystäviksi? Varsinainen ystävä olet ainakin itse.
En nyt ystäviin viitannut vaan julkkiksiin. Vaikka siis, ei ne vastoinkäymiset määräänsä enempää lämmitä joten en varsinaisesti enää toivo niitä.
Ap kadehtii ystäväänsä. Silloin on aika eri asia nauttia toisen vastoinkäymisistä.
Rahalla nyt vaan on suurin osuus siihen, onko ihmisen elämä esim turvallista.
Luuletko että esimerkiksi säännöllisesti miehensä pahoinpitelemäksi joutuva miljonäärin vaimo kokee olonsa kovinkin turvalliseksi?
Vierailija kirjoitti:
Rahalla nyt vaan on suurin osuus siihen, onko ihmisen elämä esim turvallista.
Luuletko että esimerkiksi säännöllisesti miehensä pahoinpitelemäksi joutuva miljonäärin vaimo kokee olonsa kovinkin turvalliseksi?
No turvallisemmaksi kuin köyhän addiktimiehensä pahoinpitelemäksi joutuva pennitön ja koditon nainen.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla nyt vaan on suurin osuus siihen, onko ihmisen elämä esim turvallista.
Luuletko että esimerkiksi säännöllisesti miehensä pahoinpitelemäksi joutuva miljonäärin vaimo kokee olonsa kovinkin turvalliseksi?
No ei, mutta on aika ääriesimerkki. Turvattomampi kuitenkin on säännöllisesti miehensä pahoinpitelemäksi joutuva rahattoman vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Älä vertaile. Keskity parantamaan sitä omaa elämääsi.
Suht'hyvin runoiltu ap. Nyt ottamalla vinkin tuosta kommentista jatkat kuvailemalla oman elämäsi parantamisponnisteluja.
Se aiheuttaa, että hänellä ei ole arvomaailma oikein kunnossa. Hänen arvonsa ovat pinnallisia asioita, ja silloin ihmisellä ei ole oikeasti mitään arvoja ensinkään.
Monet ihmiset eivät edes tiedä mitä tarkoittaa itseisarvot. Eivät koskaan mieti mitään syvällisesti. Mitä ne on ne arvot? No ne on vähän semmoisia abstraktempia juttuja, niin tyhmempi tollukka ei niitä sen takia ymmärrä, eikä tunnista.
-turvallisuus
-armo
-kiitollisuus
-rehellisyys/ totuuden etsiminen, tutkiminen ja pohtiminen
-vapaus ja riippumattomuus
-oman itsensä tunteminen
-auttaminen
-tasa-arvo
-eläinten ja luonnon suojelu
-kunnioitus
-nöyryys
-väkivallattomuus
-tyytyväisyys
-läsnäolo
Nuo on arvoja
Arvoja ei ole pankkitilin saldo, ulkomaan matkojen määrä ja näyttävyys somessa, vaatteet, korut, painoindeksi, titteli, status, koulutus, ammatti, postinumero, läheisten ulkonäkö titteli terveys....