Nyt vasta HS:n jutun luettuani tajusin, että "sairaudelleni" on nimi! Limerenssi! Olen kokenut tuon kaksi kertaa ja se on juuri tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut tämän ja itse asiassa olen tässä tilanteessa parhaillaankin. Vuosia olen ollut jo ihastunut tähän henkilöön ja vaikka kuinka järjellä yrittää itselleen selittää, että pitäisi lopettaa tämä ja tässä ei ole mitään järkeä, ei auta. Pitäisi varmaan tunnustaa tunteensa, sillähän siitä sitten pääsisi eroon. Mutta ei pysty tekemään sitäkään. Huoh.

Onko oma elämäsi missä jamassa? Onko sinulla ongelmia mitkä tämän henkilön saaminen voisi ratkaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Limerenssiin ei myöskään liity Partosen mukaan seksuaalista vetovoimaa."

Ihmettelen vähän tätä kommenttia, koska onhan seksuaalisuus laajempi käsite. Jos limerenssityypin ensisijaisena tavoitteena ei olekaan päästä harrastamaan seksiä, eikö tuollaiset ihastumisen tunteet ole kuitenkin osa seksuaalisuutta?

Tätä ihmettelin myös. Kyllähän sitä toki haaveilee seksistä ihastuksen kohteen kanssa, vaikkei olisi edes tavannut livenä.

Ei välttämättä haaveile. Luulen että voi saada sävähdyksen esim. kohteen nimen näkemisestä, mutta petipuuhat hänen kanssaan eivät kiinnosta.

Onko näillä limeraatikoilla sitten jotain tiettyjä yhteneväisiä luonteen tai persoonanpiirteitä?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan minun elämältäni. Olen pakkomielteisesti ihastunut teinistä saakka. Ei ole kivaa.

Siis yhteen ja samaan henkilöön? Kauanko tätä on kestänyt?

Vierailija kirjoitti:

Oidointa, että en ehkä halua saada limerenssini kohdetta. Silloin se haave rikkoutuisi. Tai en tee sen eteen kovin paljon. Välttelen. Ja alkaa ahdistaa. Saan paniikkikohtauksia. 

Voiko tässä olla kyse siitä, että et oikeassa elämässä kykene aitoon läheisyyteen? Siksi sinulle on helpompaa vain haaveillla.

Se on yhtä aikaa kaunein ja kamalin tunne, mitä voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Olen kokenut tämän ja itse asiassa olen tässä tilanteessa parhaillaankin. Vuosia olen ollut jo ihastunut tähän henkilöön ja vaikka kuinka järjellä yrittää itselleen selittää, että pitäisi lopettaa tämä ja tässä ei ole mitään järkeä, ei auta. Pitäisi varmaan tunnustaa tunteensa, sillähän siitä sitten pääsisi eroon. Mutta ei pysty tekemään sitäkään. Huoh.

Joko tunnustat tai yrität poistaa henkilön elämästäsi ja tapailla muita? Itse tunteeseen ei voi järjellä vaikuttaa, mutta elämä on liian lyhyt tällaiseen.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan minun elämältäni. Olen pakkomielteisesti ihastunut teinistä saakka. Ei ole kivaa.

Siis yhteen ja samaan henkilöön? Kauanko tätä on kestänyt?

Niitä on ollut ehkä noin 5-6 kpl elämässäni. Oikeastaan koko elämäni. Ensimmäinen oli sellainen selkeä teini-ihastus, kesti 3 vuotta. Sitten oli sellainen on-off-suhde, jota jatkui viisi vuotta ainakin. Näimme silloin tällöin, mutta minun kuvitelmissani meillä oli yhteinen tulevaisuus. Sitten tuli yksi, johon ihastuin palavasti yhden yön jutun jälkeen. Olin kuin tulessa. 

Sitten tuli uusi on-off-juttu. Vuorottelin limerenssiä näiden kahden kanssa. Sitten aloin seurustella oikeasti, suhde oli vaikea. Vaikka ero oli selvä, takerruin kuin hukkava häneen. 

Tämän jälkeen on ollut rauhallista. 

Olisiko kyseessä yksinkertaisesti vähän autistisemman ja luonnostaan pakkomielteisemmän tyypin meiningit. Kun saa jonkun pakkoajatuksen, vaikka nyt sitten jostain henkilöstä johon "ihastuu" niin eihän sitä päästään saa pakkomielteisempi. Vähän sama kun töissä alkaa miettimään että lukitsiko etuoven lähtiessään ja lähes pakko lähteä tarkastamaan asia kun sitä miettii muuten koko päivän.

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihan minun elämältäni. Olen pakkomielteisesti ihastunut teinistä saakka. Ei ole kivaa.

Siis yhteen ja samaan henkilöön? Kauanko tätä on kestänyt?

Niitä on ollut ehkä noin 5-6 kpl elämässäni. Oikeastaan koko elämäni. Ensimmäinen oli sellainen selkeä teini-ihastus, kesti 3 vuotta. Sitten oli sellainen on-off-suhde, jota jatkui viisi vuotta ainakin. Näimme silloin tällöin, mutta minun kuvitelmissani meillä oli yhteinen tulevaisuus. Sitten tuli yksi, johon ihastuin palavasti yhden yön jutun jälkeen. Olin kuin tulessa. 

Sitten tuli uusi on-off-juttu. Vuorottelin limerenssiä näiden kahden kanssa. Sitten aloin seurustella oikeasti, suhde oli vaikea. Vaikka ero oli selvä, takerruin kuin hukkava häneen. 

Tämän jälkeen on ollut rauhallista. 

Pään sisälläni olen elänyt aika täyttä elämää näiden kuvitelmien kanssa. En tiedä, olisinko ollut onnellisempi oikeissa suhteissa. 

Pakkomielteiselle sekopäälle on nyt hienompi termi.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oidointa, että en ehkä halua saada limerenssini kohdetta. Silloin se haave rikkoutuisi. Tai en tee sen eteen kovin paljon. Välttelen. Ja alkaa ahdistaa. Saan paniikkikohtauksia. 

Voiko tässä olla kyse siitä, että et oikeassa elämässä kykene aitoon läheisyyteen? Siksi sinulle on helpompaa vain haaveillla.

Varmaankin. Olen kokenut olevani niin kypsymätön, että oikea suhde olisi ollut mahdoton. 

Voi liittyä myös ystävyyteen, hyvin raskaita nämä jotka ei jätä rauhaan.!

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kyseessä yksinkertaisesti vähän autistisemman ja luonnostaan pakkomielteisemmän tyypin meiningit. Kun saa jonkun pakkoajatuksen, vaikka nyt sitten jostain henkilöstä johon "ihastuu" niin eihän sitä päästään saa pakkomielteisempi. Vähän sama kun töissä alkaa miettimään että lukitsiko etuoven lähtiessään ja lähes pakko lähteä tarkastamaan asia kun sitä miettii muuten koko päivän.

Niin, en tiedä. Toisaalta kuvitelmissani nämä tyypit ovat aika taydellisiä. Ihanan hurmaavia, tuoksuvat aina hyvältä, seksi on täydellistä. Ei mitään ihmisillisiä juttuja, kuten haiseva aamuhengitys. 

Vierailija kirjoitti:

Autistin päävian ilmentymä. 

Enneminkin jonkun trauman. Ei tarvitse olla mikään iso juttu. Kenties joku pikkulapsena koettu pettymys mitä ei enää edes muista eikä edes lapsena erityisemmin tiedotanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eì pääse lukee. Miten eroaa tavallisesta ihastumisesta? Aiheuttaja?

"Tunteiden kohde täyttää pakkomielteisen ihmisen ajatukset. Suuri osa limerenssin vallassa olevan ajasta uppoaa suunnitelmiin siitä, miten ihastuksen kanssa voisi päästä kontaktiin tai miten häneltä voisi saada myönteistä huomiota.

Limerenssin kokija haaveilee yhteisestä elämästä ja muistelee tilanteita, joissa tunteiden kohteen kanssa on syntynyt jonkinlainen kontakti. Limerentti saattaa katsella valokuvia tai selata tietoja ihastuksestaan esimerkiksi somesta."

"Partosen mukaan limerenssiä nimenomaan ylläpitää ilmassa leijaileva epävarmuus siitä, voisiko rakkauden kohde vastata tunteisiin - jos ei nyt, ehkä joskus myöhemmin? Vaikka tunteisiin vastaamisen mahdollisuus olisi kuinka pieni, mahdollisuus on kuitenkin olemassa.

Limerenssiin ei myöskään liity Partosen mukaan seksuaalista

Kuulostaa normaalilta teini-iältä.

Vierailija kirjoitti:

Autistin päävian ilmentymä. 

Tai sitten live-elämässä ei ole ollut ketään niin ihanaa, että olisin kiinnostunut. 

"Limerenssi on termi, jolla tarkoitetaan ihastumista tai rakastumista, jossa on pakkomielteisiä mielikuvia toista henkilöä kohtaan, jopa silloin kun kyseisellä henkilöllä ei ole vastavuoroista tunnetta. Se voi tarkoittaa yksipuolista ihastumista tai pakkomielteistä kiinnostusta toista henkilöä kohtaan. Limerenssi voi aiheuttaa ahdistusta ja estää todellisen yhteyden toiseen ihmiseen. "

Kuulostaa siltä mitä stalkkerit puuhaa.

Nämä eivät traumoiltaan usein kykene mihinkään normaaleihin ihmissuhteisiin ja ovat erittäin yksinäisiä ja hylkäämiskammoisia. Kehitys jää siihen teinimäiseen vaiheeseen kun saatetaan olla hirveän ihastuneita vaikka johonkin laulajaan. Tuntuu turvalliselta elää haaveissa. Saattavat myös ihastua hirveästi jos joku on heille ystävällinen, ja pää voi mennä pyörälle ihan kaverimielessäkin, kun yhtäkkiä toinen pieneksi hetkeksi antaa sitä välittämistä ja arvostusta mitä niin kovasti janoaa. 

Vierailija kirjoitti:

Voi liittyä myös ystävyyteen, hyvin raskaita nämä jotka ei jätä rauhaan.!

Niistä pääsee hetkeksi mykistämällä tai estämällä.

T. Viikon tauko rasittavasta tyypistä