Lue keskustelun säännöt.
"Kuka sinua auttaa vanhana kun olet lapseton"
05.06.2025 |
Vakiopohdinnat tuntuvat monella lapsettomien kohdalla liittyvän yksinäiseen vanhuuteen kun kukaan ei auta tai käy katsomassa. Ensinnäkin, elämää ei voi elää murehtien jotain potentiaalista tulevaa vanhuutta, jota ei edes välttämättä tule. Elämä voi päättyä jo huomenna, ensi viikolla tai vuoden päästä. Toisekseen hoivakodit ovat täynnä vanhuksia joita lapset eivät käy tapaamassa ja lapset voivat myös asua missä tahansa päin maailmaa. Lapsista voi tulla sairaita, mielenterveys- ja päihdeongelmaisia tai heitä ei vain kiinnosta. Ei mistään ole takeita. Monella lapsettomalla on kummilapsia, sukulaislapsia ja paljon läheisiä ystäviä, hän voi olla hyvin tärkeä henkilö monen elämässä, vaikka ei olisi ollut vanhempi. Lapsettomalla on monesti myös eri tavalla ollut aikaa ja mahdollisuuksia rakentaa vahva sosiaalinen verkosto. Kolmanneksi, kuka oikeasti tekisi lapsia siksi että olisi vanhuudenturva tulevaisuudessa? Tuohan on hirveän itsekäs ajatus jo ylipäätään.
Ei vain aukene tuo logiikka.
Kommentit (106)
Minä palkkaan kotiini hoitajan, kun en pysty enää huolehtimaan itsestäni. Tulee paljon halvemmaksi, kuin hoivakotipaikka omalla rahalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AIka karua, jos/kun alkaa muistisairaus, jos ole ketään läheistä luotettavaa henkilöä jolta pyytää apua. Mun 82v äiti on ainakin ihan pulassa ja joudun ramppaamaan siellä monta kertaa viikossa. En tiedä ketä pompottaisi jos mua ei olisi. Ihan alkeellisimmissakin asioissa tarvii neuvoa ja apua ja netti- ja pankkiasioissa varsinkin. Ei pankkiasioissa voi oikein naapureita käyttää
Se ettei ole lapsia ei tarkoita ettei olisi ketään läheisiä, monesti jopa päinvastoin. Eikä kukaan joka tapauksessa pysty 300km päästä ramppaamaan vanhempiaan auttamassa, sinulla on poikkeuksellinen tilanne jos asut lähellä ja arkesi on sellaista että ehdit ja pystyt säännöllisesti apuna olemaan.
Vierailija kirjoitti:
AIka karua, jos/kun alkaa muistisairaus, jos ole ketään läheistä luotettavaa henkilöä jolta pyytää apua. Mun 82v äiti on ainakin ihan pulassa ja joudun ramppaamaan siellä monta kertaa viikossa. En tiedä ketä pompottaisi jos mua ei olisi. Ihan alkeellisimmissakin asioissa tarvii neuvoa ja apua ja netti- ja pankkiasioissa varsinkin. Ei pankkiasioissa voi oikein naapureita käyttää
Hyvä teillä. Mutta paljon on myös niitä lapsia jotka varastaa äitinsä rahat. Kavaltavat. Tai uhataan ettei tulla katsomaan tai puita kantamaan jos et anna xx euroa taas nyt. Paljon tapahtuu että iäkäs vanhempi on edunvalvonnassa, oma lapsi on edunvalvojana ja vaikka joutuu tekemään tiliä maistraattiin vuosittain niin silti rahat lähtee tämän edunvalvojana toimivan taskuun. Mitä tapahtuu siellä missä ei kukaan valvo...
Monesti ulkopuolinen virkaholhooja on paras.
Tämäkin puoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen itse hoivakodissa, ja aika vähän lapset käyvät raihnaisia vanhempiaan katsomassa.
Kaikki tuntemani hoiva-alan ammattilaiset sanoo aina näin. Siksi huvittikin tuon yhden wa-ryhmät.
Kirjoitin itse tuosta whatsapp ryhmästämme, aivan kuin et uskoisi sitä, vai mistä olet huvittunut?
Olen eläkkeellä oleva sh ja minua "huvittaa" tuo parjaaminen, ettei sellaisia vanhuksia, joilla on lapsia, käydä katsomassa.
Asia ei ole noin mustavalkoinen, oma äitini oli myös hoivakodissa ja häntä kävimme myös katsomassa, jaoimme vastuuta omien sisaruksieni kesken.
Läheinen perheyhteys (jota monella ei tunnu olevan ) tarkoittaa vastuun ottamista sekä ylös- että alaspäin, ja toivon olevani näin mallina myös omille jälkeläisilleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksettu ammattilainen. Se raha, jonka säästin kun jätin tekemättä kakarat, menee mun omaan vanhuuteeni.
Enkä mä ikimaailmassa olis niitä lapsia velvoittanut mua hoitamaan muutenkaan, jos sellaisia olisinkin tehnyt. Törkeää miettiä edes. Ei ne ole mitään hoivaa velkaa vanhemmilleen. Ainoastaan kehitysmaissa mietitään näin.
No kyllähän se oma perhe (omat lapset) tuntuvat läheisimmiltä ihmisiltä, kun tarvitsee apua. Toki riippuu suhteesta, miten läheisiä on oltu. Itse olen ollut paljon mukana lastenlasten hoidossa ja uskon, että saan lapsiltani apua, kun sitä tarvitsen. En ajattele, että kenenkään tarvitsisi minua varsinaisesti hoitaa, mutta luotan siihen, että käyvät katsomassa.
Voi ne kylässä käydä kuten muutenkin, mutta ei niiltä varsinaista hoivaa voi edellyttää. Ei sultakaan
Mielestäni kirjoitin tuossa edellä, että en odota kenenkään minua varsinaisesti hoitavan.
Minä kyllä hoidin lastenlastani aivan sovitusti, että äiti pääsi tekemään keikkaa ja lapsi oli vielä niin pieni, ettei voinut saada päivähoitoa. Ja en veloittanut siitä, vaan puhtaasti autoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia on aina tehty vanhuuden turvaksi, se on ihan luonnollista.
Hyvin vanhentunut ajatus näin 2020-luvulla. Eiköhän se turva täydy pyrkiä varmistamaan ihan muilla tavoilla, ei lasten varaan voi laskea.
2020-luvulla hyvinvointialueen vanhustenhoidon sivuilla lukee yhdessä omaisten kanssa hoidetaan vanhuksia eli omaiset tässä säästämistavotteissa on entistä suuremmassa roolissa, toki sen ei tarvitse olla lapset, mutta aika usein se on niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen itse hoivakodissa, ja aika vähän lapset käyvät raihnaisia vanhempiaan katsomassa.
Kaikki tuntemani hoiva-alan ammattilaiset sanoo aina näin. Siksi huvittikin tuon yhden wa-ryhmät.
Kirjoitin itse tuosta whatsapp ryhmästämme, aivan kuin et uskoisi sitä, vai mistä olet huvittunut?
Olen eläkkeellä oleva sh ja minua "huvittaa" tuo parjaaminen, ettei sellaisia vanhuksia, joilla on lapsia, käydä katsomassa.
Asia ei ole noin mustavalkoinen, oma äitini oli myös hoivakodissa ja häntä kävimme myös katsomassa, jaoimme vastuuta omien sisaruksieni kesken.
Läheinen perheyhteys (jota monella ei tunnu olevan ) tarkoittaa vastuun ottamista sekä ylös- että alaspäin, ja toivon olevani näin mallina myös omille jälkeläisilleni.
EIhän kukaan väittänyt että koskaan kukaan ei kävisi katsomassa vanhuksia joilla on lapsia. Tottakai on monenlaisia perheitä ja osassa yhtä pidetään tiiviisti. Pointti on se, etteivät lapset ole mikään tae mistään, on paljon yksinäisiä vanhuksia joilla on lapsia. Vastaavasti on paljon lapsettomia vanhuksia joilla on ympärillään tiivis suku- ja ystäväverkosto. Eli juuri kuten sanoit, asiat eivät ole mustavalkoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsia on aina tehty vanhuuden turvaksi, se on ihan luonnollista.
Hyvin vanhentunut ajatus näin 2020-luvulla. Eiköhän se turva täydy pyrkiä varmistamaan ihan muilla tavoilla, ei lasten varaan voi laskea.
2020-luvulla hyvinvointialueen vanhustenhoidon sivuilla lukee yhdessä omaisten kanssa hoidetaan vanhuksia eli omaiset tässä säästämistavotteissa on entistä suuremmassa roolissa, toki sen ei tarvitse olla lapset, mutta aika usein se on niin.
Voi siellä sivuilla lukea ihan mitä tahansa mutta realiteetti on se etten minä pysty täältä 350km päästä omien töiden ja muun arjen ohessa juurikaan auttamaan. Näin on tänä päivänä monella muullakin.
Ostan robotti-hoitajan, eiköhän sellaisen saa ihan kohtuuhintaan siihen mennessä. Ainakin paljon halvemmalla kuin mitä lapsen kasvattaminen maksaa ja lopputulos on varmempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksettu ammattilainen. Se raha, jonka säästin kun jätin tekemättä kakarat, menee mun omaan vanhuuteeni.
Enkä mä ikimaailmassa olis niitä lapsia velvoittanut mua hoitamaan muutenkaan, jos sellaisia olisinkin tehnyt. Törkeää miettiä edes. Ei ne ole mitään hoivaa velkaa vanhemmilleen. Ainoastaan kehitysmaissa mietitään näin.
No kyllähän se oma perhe (omat lapset) tuntuvat läheisimmiltä ihmisiltä, kun tarvitsee apua. Toki riippuu suhteesta, miten läheisiä on oltu. Itse olen ollut paljon mukana lastenlasten hoidossa ja uskon, että saan lapsiltani apua, kun sitä tarvitsen. En ajattele, että kenenkään tarvitsisi minua varsinaisesti hoitaa, mutta luotan siihen, että käyvät katsomassa.
Voi ne kylässä käydä kuten muutenkin, mutta ei niiltä varsinaista hoivaa voi edellyttää. Ei sultakaan
Vai ei ole kukaan edellyttänyt???
Mitäs ne iankaikkiset valitukset täälläkin sitten on, joissa nimenomaan valitetaan sitä, että isovanhemmat ei hoida lapsenlapsiaan. Mitä muuta se on kuin edellyttämistä?
Ja sitten vielä marttyroidaan, että ei sitten hoideta heitä, kun tulevat vanhoiksi ja tarvitsisivat apua.
Sehän on juuri sitä edellyttämistä sekin! Mukamas sitten hoidettaisiin, jos olisivat auttaneet lastenhoidossa.
Tuokin kirjoittaja oli kumminkin ilmiselvästi sitä mieltä, ettei niitä vanhuksia tarvitse hoitaa, kun ei ne ole hoitaneet lapsenlapsiaan, eikä vielä sittenkään, vaikka olisivatkin hoitaneet, koska EI SITÄ HEILTÄ OLE EDELLYTETTY!
Eli tekivät niin tai näin, vanhuksia ei hoideta.
Se hyvä, mitä vanhemmat ja isovanhemmat antavat ja auttavat, se otetaan siis vastaan kyllä, mutta itse ei tarvitse auttaa ja antaa mitään.
Maailmanajan itsekkin sukupolvi tässä maassa on nykyiset nuoret ja vielä nuorehkot ihmiset. Ja siihen itsekkyyteen kasvatetaan jo lapsetkin. Se on selkeästi näkyvissä. Lapset on väkivaltaisia ja itsekeskeisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan, joten poistun näyttämöltä vuonna 2031, 75-vuotiaana. On se vaan kumma, kun tuo eutanasia ei tule lailliseksi. Sitten pantataan sitä tietoa, että mikä lääkeyhdistelmä on tappava. No konstit on monet. Jos vaikka grillais makkaraa teltan sisällä.
Tiedän tappavan lääkityksen, löytyy esim. erään suomalaisen lääkärin kirjasta. Itsemurhaohjeita ei saa jakaa, mutta voit etsiä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä palkkaan kotiini hoitajan, kun en pysty enää huolehtimaan itsestäni. Tulee paljon halvemmaksi, kuin hoivakotipaikka omalla rahalla.
Niinkö uskot?
Missä vaiheessa muuten sen valitset ja palkkaat ja missä vaiheessa se hoitaja aloittaa hommansa? Ja vielä luotat vieraaseen ihmiseen, vaikka esimerkkejä hyväksikäytöstä on jo nyt yllin kyllin?
Ja osaat sitten vielä etsiä uuden tilalle, kun hän on päättänyt lähteä muihin töihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AIka karua, jos/kun alkaa muistisairaus, jos ole ketään läheistä luotettavaa henkilöä jolta pyytää apua. Mun 82v äiti on ainakin ihan pulassa ja joudun ramppaamaan siellä monta kertaa viikossa. En tiedä ketä pompottaisi jos mua ei olisi. Ihan alkeellisimmissakin asioissa tarvii neuvoa ja apua ja netti- ja pankkiasioissa varsinkin. Ei pankkiasioissa voi oikein naapureita käyttää
Se ettei ole lapsia ei tarkoita ettei olisi ketään läheisiä, monesti jopa päinvastoin. Eikä kukaan joka tapauksessa pysty 300km päästä ramppaamaan vanhempiaan auttamassa, sinulla on poikkeuksellinen tilanne jos asut lähellä ja arkesi on sellaista että ehdit ja pystyt säännöllisesti apuna olemaan.
Ystävätkin vanhenevat ja kuolevat. Osa vanhuksista muuttuu myös iän (alzheimerin) myötä äreiksi erakoiksi ja riitaantuvat naapureiden ja ystäviensä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AIka karua, jos/kun alkaa muistisairaus, jos ole ketään läheistä luotettavaa henkilöä jolta pyytää apua. Mun 82v äiti on ainakin ihan pulassa ja joudun ramppaamaan siellä monta kertaa viikossa. En tiedä ketä pompottaisi jos mua ei olisi. Ihan alkeellisimmissakin asioissa tarvii neuvoa ja apua ja netti- ja pankkiasioissa varsinkin. Ei pankkiasioissa voi oikein naapureita käyttää
Hyvä teillä. Mutta paljon on myös niitä lapsia jotka varastaa äitinsä rahat. Kavaltavat. Tai uhataan ettei tulla katsomaan tai puita kantamaan jos et anna xx euroa taas nyt. Paljon tapahtuu että iäkäs vanhempi on edunvalvonnassa, oma lapsi on edunvalvojana ja vaikka joutuu tekemään tiliä maistraattiin vuosittain niin silti rahat lähtee tämän edunvalvojana toimivan taskuun. Mitä tapahtuu siellä missä ei kukaan valvo...
Monesti ulkopuolinen virkaholhooja on paras.
Äitini suuttui kun sanoin, etten ala hänen holhoojakseen. En halua selvitellä hänen sotkujaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AIka karua, jos/kun alkaa muistisairaus, jos ole ketään läheistä luotettavaa henkilöä jolta pyytää apua. Mun 82v äiti on ainakin ihan pulassa ja joudun ramppaamaan siellä monta kertaa viikossa. En tiedä ketä pompottaisi jos mua ei olisi. Ihan alkeellisimmissakin asioissa tarvii neuvoa ja apua ja netti- ja pankkiasioissa varsinkin. Ei pankkiasioissa voi oikein naapureita käyttää
Hyvä teillä. Mutta paljon on myös niitä lapsia jotka varastaa äitinsä rahat. Kavaltavat. Tai uhataan ettei tulla katsomaan tai puita kantamaan jos et anna xx euroa taas nyt. Paljon tapahtuu että iäkäs vanhempi on edunvalvonnassa, oma lapsi on edunvalvojana ja vaikka joutuu tekemään tiliä maistraattiin vuosittain niin silti rahat lähtee tämän edunvalvojana toimivan taskuun. Mitä tapahtuu siellä missä ei kukaan valvo...
Monesti ulkopuolinen virkaholhooja on paras.
Ja sitten on niitä ulkopuolisiakin edunvalvojia, jotka hoitelee vanhuksen rahat omaan taskuunsa, tavalla tai toisella.
Muistihäiriöinen tai muuten jo hataramielinen vanhus on maailman helpoiten huijattava. Eikä omaisilla ole mitään oikeutta puuttua asiaan.
Li Nok ja Chariya Wang auttavat minut aamupalalle ja päivän askareisiin vuonna 2078. Nättejä ja ystävällisiä tyttöjä ovat. Kerron heille tarinoita vuosituhannen vaihteesta, kun olin nuori ja aurinko paistoi meille toiveikkaasti. Olimme täynnä elämää. Nyt voin vajota muistojen maailmaan ja nauttia teetä kaikessa rauhassa.
Yksi lapsistani on sekakäyttäjä, toista psykiatri epäili psykopaatiksi, hän on katkaissut yhteydet minuun ja nuorimmainen tuntuu olevan välinpitämätön niin ihmisistä, eläimistä kuin maailmastakin, eikä ole ikinä ilmaissut millään tavalla välittämistä yhtäkään elollista kohtaan, ei ihmisiä eikä lemmikkejä kohtaan mitä meillä on ollut. Että eiköhän ole päivänselvää, että minä pidän itsestäni vanhana huolen ja jos en pysty niin huolta pitää valtio kunnes kuolen.
Vierailija kirjoitti:
Minä palkkaan kotiini hoitajan, kun en pysty enää huolehtimaan itsestäni. Tulee paljon halvemmaksi, kuin hoivakotipaikka omalla rahalla.
Ei taida olla halvempaa, jos/ kun et pysty enää liikkumaan ilman apuvälineitä, kaatuilet, tarvitset apua lähes kaikessa. Ympärivuorokautinen kotihoito on kallista.
Olin 1980-luvulla vuoden verran vanhainkodissa töissä ja yksinäisimpiä siellä olivat ne, jotka odottivat omaisiaan käymään. Eivät siis ne, joilla ei omaisia edes ollut ja jotka siten eivät odottaneetkaan ketään käymään. Ihmiset ovat muutenkin erilaisia luonteeltaan. Olen edelleen työelämässä (etätöissä jo yli 12 vuotta), mutta ei mua haittaisi, vaikka en moneen kuukauteen tapaisi yhtään ketään. Kaikki mun ystäväni ovat samanlaisia introvertteja kuin minäkin. Ihan hyvin riittää, jos kasvokkain tavataan pari kertaa vuodessa. Viestittely on ihan kivaa, mutta se, että tavataan kasvotusten, ei ole niin tärkerää. Huomenna olen menossa tapaamaan ystävääni sairaalaan. Matka yhteen suuntaan julkisilla kestää 1,5 tuntia. Koska huomiseksi onkin luvattu ihan hyvää säätä, niin menen julkisilla enkä taksilla. 3 tuntia matkoihin ja 30 minuuttia ystäväni luona. Onneksi molemmat ollaan samanlaisia eli se 30 minuuttia riittää. Mun muistisairas äitini oli talvella 2023 tuossa samassa paikassa 2 viikkoa enkä käynyt kertaakaan katsomassa. Miksi en? Koska ensinnäkin äiti ei olisi edes 15 minuuttia myöhemmin muistanut, että siellä oli joku käynyt. Ja toiseksi siksi, ettei äiti enää muistanut, kuka mä olen. Kotona ollessaan aluksi valitti, kun lapset ei käy enää katsomassa. Siis valitti mulle. Lopulta oli sitä mieltä, ettei hänellä ole koskaan lapsia ollutkaan.
Mitä tulee tuohon auttamiseen, niin mä en edes halua, että mun lapseni kokisivat jonain velvollisuutenaan auttaa mua. Jos en pysty jotain tekemään itse, pääkaupunkiseudulta löytyy kyllä useita firmoja, joista saa palkattua ammattilaisen mitä erilaisimpiin hommiin. Facebookin paikallisen puskaradioryhmänkin kautta löytyy kaikenlaista apua. Lisäksi asun taloyhtiössä, joss aon vielä yhteisöllisyyttä. Just eilen raahasin multasäkkiä ja kun naapuri huomasi sen, niin tuli auttamaan.
Sitten, kun on jo suunnilleen vuodepotilaana ja tarvitsee vaipanvaihtajaa yms, niin mun mielestä on väärin edes olettaa, että omat lapset jostain päin maailmaa rientäisi niitä vaihtamaan. Mieluummin makaan vaikka vuoden samoissa märissä vaipoissa kuin haluan omalla avuttomuudellani hajottaa lasteni parisuhteet ja perheet vedoten siihen, että kyllä lasteni nyt täytyy ryhtyä lähihoitajikseni. Ei tarvitse enkä edes halua, että tekisivät niin.
Voi ne kylässä käydä kuten muutenkin, mutta ei niiltä varsinaista hoivaa voi edellyttää. Ei sultakaan ole kukaan lastenlasten hoivaa edellyttänyt, omasta vapaasta tahdosta olet ne hoitanut. Ei sun lapset ole tosta sulle mitään velkaa.