Sinä yli 50-vuotias lapseton nainen, kaduttaako tai harmittaako koskaan, ettet hankkinutkaan lasta/lapsia?
Et halunnut lapsia tai ehkä olisit halunnutkin muttet saanut ja nyt olet yli 50-vuotias. Tuleeko koskaan sellaisia hetkiä, että olisi sittenkin pitänyt hankkia lapsi? Tai harmittaako/kaduttaako, että äitiys ja lapsiperhe-elämä jäi sinulta kokematta?
Kerro myös halutessasi, oletko parisuhteessa tai tapailetko miehiä vai elätkö yksin.
Kommentit (618)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
En lukisi kyllä kumpaakaan. Ei kiinnosta kukaan tuntematon nainen. Enemmän ne omat lapset jaksais kiinnostaa.
Tässä kommentissa tiivistyy hyvin se, miten minäkeskeistä lapsellisten elämä on. Ainut, mikä kiinnostaa on oma napa ja oman perseen hedelmät.
No jaa. Ei se lapsetonkaan aina Äiti Teresa ole. Kyllä se oma per.e on erittäin tärkeä myös lapsettomalle.
Äippylit on katkeria. Siksi pitää haukkua lapsettomia. Salaa ovat katkeria.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Onko sellaista väitetty? Jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Sekin on tosin hyvä tiedostaa, että bäst fore alkaa lähestyä noin 35 vuoden iässä.
Vierailija kirjoitti:
Äippylit on katkeria. Siksi pitää haukkua lapsettomia. Salaa ovat katkeria.
Mikä on äippyli? ---olen äiti enkä ollenkaan katkera lapsettomille. Löytyyhän noita ystävistäkin tietysti. Ja kyllä katkeria ihmisiä - syystä tai toisesta - löytyy jokaisesta aikuisesta "ihmisryhmästä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Onko sellaista väitetty? Jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Sekin on tosin hyvä tiedostaa, että bäst fore alkaa lähestyä noin 35 vuoden iässä.
On väitetty. On jankattu, että valintaansa tyytyväinen lapseton on vain liian heikko myöntämään katumustaan jne. Oikeasti, maailman typerintä on tehdä lapsi 35 vuoden iässä vain siksi, että joku bäst före lähestyy eikä halua katua vanhempana. Kuten sinäkin sanot, jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Harvemmin se halu sieltä enää tulee jos ei tuossa iässä ole koskaan halunnut lasta. Luulen että ne, jotka täällä kertovat katuvansa ja väittävät että kaikki muutkin katuvat, katuvat elämäänsä ihan yleisesti ja projisoivat sen sitten juuri lapsen puuttumiseen, vaikka eivät ole sitä aidosti edes halunneet.
- sivusta
52-v nainen, 31 vuotta avioliitossa, onnellisesti edelleen.
Emme kumpikaan halunneet lapsia. Nuorina ajattelimme, että kai mielipide muuttuu kun on opinnot suoritettu, vakituinen virka, omistusasunto ja muutenkin elämä ok. No, niin vain kävi, ettei minkäänlaista "vauvakuumetta" koskaan tullut kummallekkaan.
Olen erittäin tyytyväinen elämäämme tällaisena kuin se on.
Ei todellakaan oo että sain lapsen, niin paljon olisin menettänyt ellei olisi. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Kuka on sanonut, että häiritsee? Älytön väite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Onko sellaista väitetty? Jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Sekin on tosin hyvä tiedostaa, että bäst fore alkaa lähestyä noin 35 vuoden iässä.
On väitetty. On jankattu, että valintaansa tyytyväinen lapseton on vain liian heikko
Projisoi yleisen elämään tyytymättömyyden lapsen puuttumiseen?
Luulenpa että tuossa iässä sitä jo itsensä tuntee sen verran hyvin että ymmärtänee mikä on pielessä eikä ole tarve keksiä mitään toissijaisia syitä, varsinkaan nyt jotain tuollaista.
Jos ei ole tyytyväinen niin yleensä tiedostaa kyllä että miksei ole.
Lapsen puuttumista ei enää korjata myöhemmin. Tässä on selkeästi jotain ongelmaa ymmärtää tätä faktaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Onko sellaista väitetty? Jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Sekin on tosin hyvä tiedostaa, että bäst fore alkaa lähestyä noin 35 vuoden iässä.
On väitetty. On jankattu, että va
Projisoi yleisen elämään tyytymättömyyden lapsen puuttumiseen?
Luulenpa että tuossa iässä sitä jo itsensä tuntee sen verran hyvin että ymmärtänee mikä on pielessä eikä ole tarve keksiä mitään toissijaisia syitä, varsinkaan nyt jotain tuollaista.
Jos ei ole tyytyväinen niin yleensä tiedostaa kyllä että miksei ole.
Lapsen puuttumista ei enää korjata myöhemmin. Tässä on selkeästi jotain ongelmaa ymmärtää tätä faktaa.
Lapsen puuttuminen ei ole ongelma vaan toivottu tilanne. Ymmärrätkö? Lapsen tulo olisi ongelma, jota ei pysty korjaamaan lapselle edullisella tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Onko sellaista väitetty? Jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Sekin on tosin hyvä tiedostaa, että bäst fore alkaa lähestyä noin 35 vuoden iässä.
On väitetty. On jankattu, että va
Projisoi yleisen elämään tyytymättömyyden lapsen puuttumiseen?
Luulenpa että tuossa iässä sitä jo itsensä tuntee sen verran hyvin että ymmärtänee mikä on pielessä eikä ole tarve keksiä mitään toissijaisia syitä, varsinkaan nyt jotain tuollaista.
Jos ei ole tyytyväinen niin yleensä tiedostaa kyllä että miksei ole.
Lapsen puuttumista ei enää korjata myöhemmin. Tässä on selkeästi jotain ongelmaa ymmärtää tätä faktaa.
Elämässä on paljon asioita, joita ei korjata myöhemmin. Lapsen puuttuminen on totta kai yksi. Sanoin vain, että on hyvin harvinaista saada aito vauvakuume vanhemmalla iällä, jos ei ole sitä synnytysiässä kokenut. Sehän on ihan hormonaalinen faktakin. Sen sijaan viisikymppisenä on tavallista käydä läpi elämäänsä arvioiden, mitä on ollut ja mitä on tulossa. Monille tämä on jopa kriisin paikka, ja se saattaa näyttäytyä esimerkiksi harmitteluna ettei tehnyt lasta. Silloin kuitenkin unohtuu, että ei sitä vauvakuumetta ollut silloin eikä ole nytkään, on vain jossittelu siitä millaista elämä olisi jos olisi lapsenlapsia jne. Aitoa halua lapseen ei ole, eikä ollut. Jos jollain aikakoneella pääsisi taas nuoruuteen, huomaisi ettei edelleenkään oikeasti halua sitä lasta eikä sitä mitä se tarkoittaa ennen viidenkympin ikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?
Kun nyt jankataan....miksi veloja niin häiritsee, että lapsia saanut/halunnut on valintaansa erittäin tyytyväinen?
Ei häiritse. Miksi ihmeessä häiritsisi? Se häiritsee, että jankataan sitä, että kaikki katuisi valintaa olla ilman lapsia.
Onko sellaista väitetty? Jos ei halua lasta, on kaikin puolin parempi olla ilman. Sekin on tosin hyvä tiedostaa, että bäst fore alkaa lähestyä noin 35 vuoden iässä.
Lapselle edullisempaa on mielestäsi olla syntymättä siis ollenkaan?
Elämä ei ole arvokas ja lapsi sitä ansaitse kun on parempi olla syntymättä?
Eli teet abortin suojellaksesi sitä lasta?
Vierailija kirjoitti:
Typerintä on jättää tekemättä se lapsi ja katua sitten myöhemmin.
Ei, typerintä on tehdä lapsi, vaikka ei halua ja katua myöhemmin. Kaikki ei yksinkertaisesti halua lapsia.
Ei harmita, ei kaduta. On ollut aina ihan itsestään selvää, tiesin jo lapsena että olen aromanttinen, aseksuaali ja vela, vaikken näitä termejä tiennytkään. Tiesin vain etten halua suhteita, seksiä enkä lapsia. Ja se on pysynyt muuttumattomana koko elämäni ajan, en voisi onnellisempi olla.
Sen pikku kouluammuskelijan äitinä ei olisi kovin onnistunut olo. Eikä myöskään niiden pikku puukkojunkkareiden vanhempina.
Ohi aiheen kysyn, miksei tehdä viiskymppisille miehille aloitusta jossa kysytään kaduttaako oma lisääntymättömyys? Tai aloitusta jossa kysyttäisiin kadutko lasten hankintaa?
Vierailija kirjoitti:
Typerintä on jättää tekemättä se lapsi ja katua sitten myöhemmin.
Miksi? Lapsen tekeminen on iso asia. Ei sitä kannata tehdä vain siksi ettei katuisi myöhemmin. Monikaan ei kadu, ja vaikka katuisi, niin miksi ajatus jonkin asian katumisesta on niin kamala ja pelottava ajatus, että on valmis välttelemään sitä tunnetta jopa ottamalla vuosikymmenten vastuun toisesta ihmisestä, jota ei edes halunnut?
Minulla on elämässäni isoja asioita joita kadun. Se on oikeastaan hyvin kasvattavaa ja lisää ymmärrystä elämästä kun käy läpi katumuksen tunteen. Ja sitä se loppujen lopuksi on, epämiellyttävä tunne jonka voi käydä läpi. Kun sen ymmärtää, tulee paljon rohkeammaksi tekemään päätöksiä elämässään, kun ei tarvitse pelätä sitä että katuisi myöhemmin. Katumiseen ei kuole, siitä mennään yli ja jatketaan elämää sellaisena kuin se on.
Kylläpäs nyt lisääntyneitä taas jurppii että lapseton voi olla valintaansa hyvinkin tyytyväinen. Miksi teitä niin häiritsee että lapseton on onnellinen?