Lue keskustelun säännöt.
Sinä yli 50-vuotias lapseton nainen, kaduttaako tai harmittaako koskaan, ettet hankkinutkaan lasta/lapsia?
31.05.2025 |
Et halunnut lapsia tai ehkä olisit halunnutkin muttet saanut ja nyt olet yli 50-vuotias. Tuleeko koskaan sellaisia hetkiä, että olisi sittenkin pitänyt hankkia lapsi? Tai harmittaako/kaduttaako, että äitiys ja lapsiperhe-elämä jäi sinulta kokematta?
Kerro myös halutessasi, oletko parisuhteessa tai tapailetko miehiä vai elätkö yksin.
Kommentit (618)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän fakta:
Enemmän katuu tekemättömiä asioita kun tehtyjä.
Kaikki vanhukset allekirjoittaa tämän.
Epäilen. Aika moni lapsia tehnyt vanhus itkee yksinäisyyttään ja varmasti myös katuu sitä, että meni tekemään lapsia "vanhuuden turvaksi", vaikka niitä lapsia ei nyt kiinnostakaan edes puoleksi tunniksi pyörähtää äitiä/isää tapaamassa.
Itkee varmasti samalla myös kaikkia niitä elämän pituisia muistoja ja kokemuksia mitä lapsilta aikanaan sai vuosikymmenten aikana?
Elämän rikkautta jota joku lapseton ei ole edes koskaan kokenut, ja sitä tulee sinun mielestäsi ihan itkeä?
Enemmän heillä on kerrottavaa keinituolissa muille ja lapsuuskuvia näytettävänään.
Elämä on todell
Jos elää hyvin vanhaksi, on enää ne lapset vaan, jotka välittää (ja hoitaa asiat kuntoon tarvittaessa)
Kaverit on samassa huonossa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki riippuu mikä sinulle on tärkeää ja mielenkiintoista. Vanhukselle arvokas asia saa olla sinulle mitätön, riittää että hän itse nauttii muistoistaan. Ne saavat liittyä mihin tahansa.
Oletpa sinä itsekeskeinen.
Sä puhut nyt ihan eri asiasta kuin muut. Muut puhuvat siitä, onko muistoja ilman lapsia. Sinä puhut siitä, onko lapset tärkeitä äidilleen/isälleen.
"Ja lapsen hankkimista et voi perua. Se on ja pysyy, vaikka miten kaduttaisi. Ja siitä se lapsi vasta rikki meneekin, vaikka et sitä hänelle ääneen sanoisi. Lapsettomaksi et enää tule, mutta tiedät millaista elämä oli ilman lasta."
---------------------------------------------
On täysin erilaista olla lapseton pari-kolmekymppisenä kuin esim. 4-5-kymppisenä eli lapsia hankkineet eivät oikeasti tiedä, millaista on olla 50-vuotias lapseton. Tai no joku 5-kymppinen isä voi tietää, mutta harva nainen saa esikoisen 5-kymppisenä.
Itsekin nautin yksinolosta nuorena - mutta kärsin perheettömyydestä nyt keski-ikäisenä.
Ja siksi kannustan kaikkia sitä vähänkään harkitsevia lastenhankinaan - ellei kyse ole päihdeongelmaisesta, psykopaatista, lapsivihasta tms.
Lapsen saannin katujat eivät arvosta lastaan ihmisenä ja se on ongelma. Toki ymmärrän, jos esim. vammainen lapsi, narkkari tms. aiheuttaa surua, katkeruuttakin - mutta varmasti on hyviäkin hetkiä, rakkautta sekä myös vanhemman omia epäonnistumisia, josta ei lasta voi syyttää, vaan silloin syy on peilissä ja omassa asenteessa, minkä voi vielä korjatakin.
Aina on toivoa ja mahdollisuus muuttaa omaa asennetta elämään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on kivoja, kun ne ei ole omia. Tulen lasten kanssa hyvin toimeen, hoidan naapureiden ja sukulaisten lapsia tarpeen mukaan. Tykkään myös eläimistä, mutta en halua omia eläimiäkään, minulle riittä se että saan työssäni hoitaa eläimiä ja välillä hoidan kavereiden lemmikkejä. Viihdyn yksin, en kaipaa edes puolisoa elämääni. Olisin varmasti onneton parisuhteessa ja perheellisenä.
En ole ikinä ymmärtänyt tuota 1. lausetta. :D
Omat lapsethan ne niitä kivoja ovat.
No minäpä yritän selittää. Omasta lapsesta on vastuussa 24/7/365 ja joutuu tekemään ne ikävätkin asiat mitä niihin liittyy vaikkei yhtään huvittais ja vaikka olis kuinka väsynyt. Kun lapsi ei ole oma, joutuu ottamaan vastuuta vain sen verran, että pitää ne hengissä sen aikaa kun ne on luotettu mun vastuulle. Niitten kanssa voi tehdä kaikkea kivaa ja päivän päätteeksi palauttaa vanhempien vastuulle ja mennä sen jälkeen omaan siistiin kotiin, sihauttaa auki sihijuoman ja nauttia rauhasta hiljaisuudesta, kun taas vanhemmilla on edessä vielä iltatoimet ja nukutusrumba.
Jos elää hyvin vanhaksi, on enää ne lapset vaan, jotka välittää (ja hoitaa asiat kuntoon tarvittaessa)
Kaverit on samassa huonossa kunnossa.
Taas tuo naiivi todellisuudesta vieraantunut ajatus, että lapset kyllä hoitaa. Kannattaa joskus käydä vierailulla vanhusten asumisyksikössä. Avautuu silmät todellisuuteen monessakin mielessä. Ihan jo siltä kantilta, että 90+ ikäisellä ne lapsetkin on jo vanhuksia, jotka saattavat itsekin asua hoivakodissa. Ei sieltä paljon tulla äitiä ja isää hoitamaan. Eikä tule monella nuoremmatkaan, kun on ihan se oma elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
Ei harmita tippaakaan. En ole koskaan kokenut halua tulla äidiksi enkä ole koskaan varsinaisesti pitänyt lapsista. Elämässä on niin paljon mielenkiintoista nähtävää ja tehtävää ilman omia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän fakta:
Enemmän katuu tekemättömiä asioita kun tehtyjä.
Kaikki vanhukset allekirjoittaa tämän.
Epäilen. Aika moni lapsia tehnyt vanhus itkee yksinäisyyttään ja varmasti myös katuu sitä, että meni tekemään lapsia "vanhuuden turvaksi", vaikka niitä lapsia ei nyt kiinnostakaan edes puoleksi tunniksi pyörähtää äitiä/isää tapaamassa.
Itkee varmasti samalla myös kaikkia niitä elämän pituisia muistoja ja kokemuksia mitä lapsilta aikanaan sai vuosikymmenten aikana?
Elämän rikkautta jota joku lapseton ei ole edes koskaan kokenut, ja sitä tulee sinun mielestäsi ihan itkeä?
Enemmän heillä on kerrottavaa keinituolissa muille ja lapsuuskuvia näytettäv
Toki riippuu mikä sinulle on tärkeää ja mielenkiintoista. Vanhukselle arvokas asia saa olla sinulle mitätön, riittää että hän itse nauttii muistoistaan. Ne saavat liittyä mihin tahansa.
Oletpa sinä itsekeskeinen.
Itsehän sinä sanoit että hänellä on keinutuolissa kerrottavaa lapsistaan. Totta kai hän saa nauttia muistoistaan, mutta oikeasti omiin lapsiin liittyvät muistot on harvoin kovin mielenkiintoisia muuta kuin kertojalle itselleen. Itsekeskeistä kuvitella muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämän fakta:
Enemmän katuu tekemättömiä asioita kun tehtyjä.
Kaikki vanhukset allekirjoittaa tämän.
Epäilen. Aika moni lapsia tehnyt vanhus itkee yksinäisyyttään ja varmasti myös katuu sitä, että meni tekemään lapsia "vanhuuden turvaksi", vaikka niitä lapsia ei nyt kiinnostakaan edes puoleksi tunniksi pyörähtää äitiä/isää tapaamassa.
Itkee varmasti samalla myös kaikkia niitä elämän pituisia muistoja ja kokemuksia mitä lapsilta aikanaan sai vuosikymmenten aikana?
Elämän rikkautta jota joku lapseton ei ole edes koskaan kokenut, ja sitä tulee sinun mielestäsi ihan itkeä?
Enemmän heillä on kerrotta
Itselläni on lapsia ja Samaten ystävillä. Keskimääräistä opiskelleempaa ja tehokkaampaa väkeä. Kaikilla urat, matkustelua ja omaa elämää lasten lisäksi ...Ja mikä elämän kruunu omat lapset ja heidän kuvionsa onkaan!!! Innolla seuraan myös usein kummilapsen ja ystävien lasten elämää. Elämä on hyvää näin🙏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
Nyt sain parhaat naurut pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
Tämä voi nyt tulla lapselle yllätyksenä, mutta aika monen perheellisen elämä on Prismaa ja leikkipuistoa ihan joka päivä. Eikä lasten kanssa Prismassa käynti ole mikään 30min pyörähdys, vaan usein tunteja kestävä prosessi, joka alkaa tappelulla siitä, mitä laitetaan päälle ja päättyy siihen, kun tenavat sammuvat autoon huudettuaan pää punaisena kun sitä uusinta Ryhmä Hauta ei taaskaan saanut ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites itse ap, harmittaako?
Olen vielä sen ikäinen, että voisin saada lapsia, mutta kallistumassa siihen, etten niitä hanki. Mietityttää vain, tulenko katumaan sitä 15 - 20 vuoden päästä. Sen takia teinkin aloituksen, kun haluaisin kuulla muiden kokemuksista. Vapaaehtoinen lapsettomuus on aika suosittua nykyään, mutta en usko sen olevan pelkästään positiivinen kokemus kaikille sen valinneille. AP
Kolmen lapsen äitinä sanoisin näin karusti, että velat eivät voi ymmärtää mitä menettävät
Miksi juuri velat? Mä olen tahattomasti lapseton ja en minäkään voi ymmärtää mitä olen menettänyt kun en lapsia saanut. Mutta olen saanut paljon muuta, ja sehän on oikeasti hyvä kun ei tiedä mitä menettää - ei sitä lopulta sitten osaa edes kaivata kun on asian hyväksynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites itse ap, harmittaako?
Olen vielä sen ikäinen, että voisin saada lapsia, mutta kallistumassa siihen, etten niitä hanki. Mietityttää vain, tulenko katumaan sitä 15 - 20 vuoden päästä. Sen takia teinkin aloituksen, kun haluaisin kuulla muiden kokemuksista. Vapaaehtoinen lapsettomuus on aika suosittua nykyään, mutta en usko sen olevan pelkästään positiivinen kokemus kaikille sen valinneille. AP
Kolmen lapsen äitinä sanoisin näin karusti, että velat eivät voi ymmärtää mitä menettävät
Lapsettomana naisena sanoisin todenmukaisesti, etteivät lisääntyneet tiedä mitä menettävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jos elää hyvin vanhaksi, on enää ne lapset vaan, jotka välittää (ja hoitaa asiat kuntoon tarvittaessa)
Kaverit on samassa huonossa kunnossa. "
----------------------------------------
En ymmärrä lasten tekoa vanhuutta varta vasten ajatellen - suren siis näin keski-ikäisenä lapsettomuuttani, mutten sure yksinäistä vanhuutta. Vanhuus on skeidaa joka tapauksessa, eikö silloin juuri virikkeitä enää kaipaakaan.
Toki toivon kuolevani mahdollisimman nuorena ja niin, etten muiden apua tarvitse - esim. aioin kieltäytyä syöpähoidoista yms. sen edistämiseksi jne.
Yksinäiset ihmiset, jotka kohdelleet läheisiään hyvin - saavat apua ja vieraita vanhuudessakin, näin olen nähnyt. Asioihin pitää siis varautua ajoissa, oli lapsia tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
En lukisi kyllä kumpaakaan. Ei kiinnosta kukaan tuntematon nainen. Enemmän ne omat lapset jaksais kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
En lukisi kyllä kumpaakaan. Ei kiinnosta kukaan tuntematon nainen. Enemmän ne omat lapset jaksais kiinnostaa.
Meitä muita sen sijaan ei kiinnosta sinun lapsesi pätkääkään. Ei, vaikka sinä niin kuvittelet esittelemällä palleroiden kuvia ja saavutuksia joka helkkarin välissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kirjan lukisit mieluummin?
"Porvoolainen perheenäiti kävi Prismassa ja leikkipuistossa"
vai
"Joutsasta maailmalle lähtenyt nainen eli 10 eri maassa ja kävi paikoissa, joissa vain harva pääsee käymään"
Molemmat tapahtui saman aikajanan sisällä?
Eli 30 min otti käydä kaupassa ja puistossa?
Sama aika meni tällä toisella siis tehdä nuo asiat?
Hyvä vertaus oli kyllä, aivan mahtava.
Taidat olla todella yksinkertainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites itse ap, harmittaako?
Olen vielä sen ikäinen, että voisin saada lapsia, mutta kallistumassa siihen, etten niitä hanki. Mietityttää vain, tulenko katumaan sitä 15 - 20 vuoden päästä. Sen takia teinkin aloituksen, kun haluaisin kuulla muiden kokemuksista. Vapaaehtoinen lapsettomuus on aika suosittua nykyään, mutta en usko sen olevan pelkästään positiivinen kokemus kaikille sen valinneille. AP
Kolmen lapsen äitinä sanoisin näin karusti, että velat eivät voi ymmärtää mitä menettävät
Lapsettomana naisena sanoisin todenmukaisesti, etteivät lisääntyneet tiedä mitä menettävät.
Usein tietävät koska ovat luultavasti eläneet 10-20 vuotta ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites itse ap, harmittaako?
Olen vielä sen ikäinen, että voisin saada lapsia, mutta kallistumassa siihen, etten niitä hanki. Mietityttää vain, tulenko katumaan sitä 15 - 20 vuoden päästä. Sen takia teinkin aloituksen, kun haluaisin kuulla muiden kokemuksista. Vapaaehtoinen lapsettomuus on aika suosittua nykyään, mutta en usko sen olevan pelkästään positiivinen kokemus kaikille sen valinneille. AP
Kolmen lapsen äitinä sanoisin näin karusti, että velat eivät voi ymmärtää mitä menettävät
Sori, mutta te perheelliset naiset nimenomaan menetätte kaiken. Noloa miten luulette elämänne olevan merkityksellistä, vaikka olette vain miesten käyttöesineitä. Lapsenne eivät edes kuulu sukuunne, vaan appiukolle. Ja oma nimennekin on appiukolta. Onpa merkityksellistä kelvata imemään ja porsimaan miehen sukuun lisää poikia. :D
Itse elän rauhassa. Elämäni on merkityksellistä, kun tiedän etten ole vain sovinistin seksilelu. Miehet vihaavat naisia. Ja kyllä, kaikki. Ihan turha selitellä miten te vaimot ja äidit olisitte turvassa naisvihalta. Nimenomaan avioliitto on luotu alistamaan ja kontrolloimaan teitä surkimuksia. Ja vielä romantisoitte kyseistä instituutiota. Raukkojahan te vain olette.
Kolmen lapsen äitinä sanoisin näin karusti, että velat eivät voi ymmärtää mitä menettävät