Etelä-Afrikka oli kuin länsimaa - mitä tapahtui?
Kommentit (55)
Kaikki rapistui, hurja korruptio, rikollisuus räjähtänyt. Mikseivät he laita valkoisia takaisin päättäjiksi?
Pahat valkoiset ajettiin pois vallasta.
Hyvesignaloijat juhlivat vimmatusti, kun apartheid lopetetiin. Sen jälkeen ei enää koskaan kuultu "jostakin syystä" yhtään uutista enää siitä mitä unelmalle kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuuri rikastui.
Ei, köyhtyi. Maahanmuuttajat ajettiin ulos.
Valkoiset maanviljelijät ammuttiin ja sitten ihmeteltiin kun tuli nälänhätä
Vierailija kirjoitti:
Länsimaat? Ai orjuuden kanssa?
Onko tämä nyt sitä älyllistä epärehellisyyttä?
Mustat laittoivat pystyyn hurjan rasismin valkoisia kohtaan. Lainsäädäntö on täynnä ihonväriin perustuvaa lainsäädäntöä joka on rasistisinta mitä on koskaan nähty. Vassarit ei puhu, koska syylliset on mustia ja se ei sovi heidän aatteeseen että musta voisi olla syyllinen ja uhri valkoinen. He vain vaikenevat ja yrittävät sulkea pois mielestä etteivät muutu vielä entistäkin hullummaksi, kun ovat jo nyt melkein pehmeän huoneen tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Valkoiset maanviljelijät ammuttiin ja sitten ihmeteltiin kun tuli nälänhätä
Väärä maa. Pitäisi varmaan olla joku palikkatesti teille ensin tietokoneille ennen kuin nettiin pääsee.
Etelä-Afrikan taloudellinen tilanne on monivaiheinen ja sen taustalla on useita tekijöitä, jotka ovat estäneet kestävää kasvua. Koko 1990-luvun lopusta lähtien maassa on ollut merkittäviä taloudellisia ja poliittisia haasteita, ja monet niistä liittyvät hallituksen toimintaan ja päätöksiin. Tässä tarkempi katsaus keskeisiin tekijöihin:
1. Korruptio ja huono hallinto
Korruptio on yksi suurimmista esteistä Etelä-Afrikan talouden ja yhteiskunnan kehitykselle. Monilla hallituksen tasoilla on raportoitu laajaa väärinkäytöksiä ja resurssien väärinkäyttöä. Esimerkiksi Zuman presidenttikauden aikana (2009 - 2018) korruptioskandaalit olivat jatkuvia. "State Capture" -skandaali, jossa yksityiset yritykset ja liikemiehet saivat liikaa vaikutusvaltaa hallituksen päätöksentekoon, heikensivät valtavasti kansantaloutta. Tällaiset toimet heikensivät luottamusta valtioon ja ulkomaisiin investointeihin, mikä estää kestävän talouskasvun.
Korruption lisäksi on ollut myös heikkoa hallintoa ja välinpitämättömyyttä talouden kehittämisessä, mikä on luonut epävakauden tunnetta. Hallituksen kyvyttömyys luoda järkeviä ja pitkäjänteisiä talouspolitiikkoja on osaltaan lisännyt epäluottamusta ja estänyt talouskasvun.
2. Työttömyys ja nuorten työvoiman syrjäytyminen
Etelä-Afrikassa työttömyysaste on korkea, erityisesti nuorten keskuudessa. Työttömyys on jopa virallisten tilastojen mukaan yli 30 prosenttia, mutta epävirallinen työttömyys luku voi olla huomattavasti korkeampi. Tämä on seurausta monista tekijöistä, kuten:
Koulutuksen puutteet: Vaikka Etelä-Afrikka on investoinut koulutukseen, sen koulutusjärjestelmä ei ole pystynyt valmistamaan nuoria työmarkkinoille. Koulutus ei ole aina laadukasta, ja monet nuoret jäävät ilman tarvittavia taitoja, jotka olisivat tärkeitä työpaikkoihin pääsemiseksi.
Talouden rakenne: Etelä-Afrikka on pitkään ollut riippuvainen kaivosteollisuudesta, mutta monet perinteiset teollisuudenalat eivät ole pystyneet kasvamaan yhtä nopeasti kuin muut maat, kuten Kiina. Teknologian kehitys on ollut hidasta, eikä monilla alueilla ole riittävästi moderneja työpaikkoja.
Maatalouden ja kaivostoiminnan väheneminen: Perinteinen maatalous ja kaivosteollisuus eivät ole enää yhtä tuottavia kuin ennen, mikä on vaikuttanut työpaikkojen määrään.
3. Köyhyys ja taloudellinen eriarvoisuus
Etelä-Afrikassa on erittäin suuri tuloerojen kuilu, mikä tekee köyhyyden poistamisesta vaikeaa. Maassa on noin 60 - 70 prosenttia väestöstä elää joko köyhyydessä tai lähellä köyhyysrajaa, vaikka monet heistä työskentelevätkin.
Tuloerojen kasvu on osa seurausta myös apartheidin perinnöstä, koska monet valkoiset ja mustat alueet ovat yhä eriytyneitä taloudellisesti. Vaikka apartheid päättyi, Etelä-Afrikka ei ole pystynyt tasoittamaan eroja ja tarjoamaan parempia mahdollisuuksia kaikille kansalaisilleen. Tämä johtaa siihen, että suuri osa väestöstä elää epätasa-arvoisissa olosuhteissa, vaikka maalla on taloudellisia resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulttuuri rikastui.
Ei, köyhtyi. Maahanmuuttajat ajettiin ulos.
Suurin osa mustista ja muista ei-valkoisista etelä-afrikkalaisista on maahanmuuttajia itsekin. Alkuperäisasukkaat on hyvin hyvin pieni ryhmä.
4. Maanomistusoikeudet ja maareformi
Maanomistusoikeudet ovat olleet Etelä-Afrikan taloudellisen kehityksen kiistakapuloita. Maan jakaminen vähemmistöjen hallussa olleilta valkoisilta omistajilta mustille eteläafrikkalaisille oli yksi tärkeimmistä kysymyksistä apartheidin päättymisen jälkeen. Hallitus on yrittänyt maareformia, mutta prosessi on ollut hidas ja kiistanalainen. Vaikka monet haluavat maata omistukseen, maanjakoon liittyy monia haasteita, kuten byrokratia ja hallituksen riittämätön tuki maan saajien tukemiseksi. Tämä on johtanut siihen, että monet maatilat ovat jääneet vähemmän tuottaviksi ja vähemmän kilpailukykyisiksi.
5. Energia- ja infrastruktuurihaasteet
Etelä-Afrikka on kohdannut myös vakavia ongelmia infrastruktuurissa, erityisesti energian saannissa. Maassa on ollut jatkuvia sähkökatkoksia ja valtavia ongelmia valtion omistaman energiayhtiön, Eskomin, kanssa. Tämä on heikentänyt talouden kilpailukykyä ja vaikeuttanut teollisuuden kasvua.
Sähkön tuotannon ja jakelun ongelmat ovat myös haitanneet erityisesti pienyrityksiä ja maan teollisuusaluetta. Samalla tämä on lisännyt eriarvoisuutta, koska ne, joilla ei ole varaa vaihtoehtoisiin energialähteisiin, joutuvat kärsimään jatkuvista sähkökatkoksista.
6. Kehittyvät slummialueet ja kaupunkien kasvu
Etelä-Afrikan suurimmat kaupungit, kuten Johannesburg ja Kapkaupunki, ovat kasvaneet nopeasti, mutta ne kamppailevat myös suurten slummialueiden kanssa. Monilla alueilla infrastruktuuri on heikkoa, ja elinolosuhteet ovat alhaiset. Tämä liittyy osittain maaseudulta kaupunkeihin tapahtuvaan muuttoon, kun ihmiset etsivät parempia elinolosuhteita ja töitä. Tämä on aiheuttanut ylitarjontaa työmarkkinoilla ja tupaten täynnä olevia asumisalueita, joissa rikollisuus ja elinolosuhteiden huononeminen ovat lisääntyneet.
Kaikki Afrikan maat olivat länsimaiden tasolla, jos väestö olisi länsimaalaista.
Nelson Mandela oli kommunisti ja hänen joukkonsa poltti siellä autonrenkailla kilpailijoitaan elävänä. Ei ole ollenkaan yllättävää että valtaan päästyään lopputulos ei ollut työväen paratiisi vaan läpeensä korruptoitunut kehitysmaa.
Kehitysmaa ei ole maantieten syytä vaan siellä asuvien ihmisten. Kun he tulevat tänne, kehitysmaa liikkuu heidän mukanaan. Mekin olemme nyt niiltä osin kehitysmaa miten paljon tänne on otettu. Katujengit kulkee, työttömyys lisääntyy, turvattomuus lisääntyy, eivät opi lukemaan edes vaan heiluvat aiheuttamassa ongelmia.
N E E K E R I
Se sielläKIN tapahtui.
ÄO <35, eli sama kuin naisilla keskimäärin, joten jos asia tuli ullatuksena, niin voitte muodostaa manuaalisen parijonon tuohon suuntaan ------>
Sitten otetaan luku kahteen.
Saa suorittaa!
Nelson Mandela oli vankilassa, koska hän perusti väkivaltaisia järjestöjä jotka kiduttivat enimmäkseen mustia, mutta kaikki kelpasi. Vasemmistolaiset keksivät tarinan siitä että hän oli muka hyvis. Sama jatkuu vieläkin, täällä ei vieläkään voida tunnustaa että tummat on rikollisia.
Mustat pääsivät valtaan.