Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?
Mulle tulee tähän vuodenaikaan mieleen lasten kevätjuhlat.
Kaikki ei niistä tietenkään tykkää, mutta kyllä itsestäni on aina ihana käydä omien lasten kevätjuhlissa ja nauttimassa siitä tunnelmasta, mikä siellä on.
Kommentit (608)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka ja mistä. Ei siinä ole kyse mistään konkretiasta, vaan lasten koko olemassaolon voimasta, rakkaudesta sekä kasvattavuudesta ihmisenä. Paljosta olisin jäänyt lapsettomana paitsi.
Sinä olisit, minä en ole.
Vierailija kirjoitti:
Jää paitsi aikuisten lasten hyvästä seurasta ja lastenlapsista. Monesta muustakin jää, mutta näistä myös.
Miksi oletat että lapsesi saa itse lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Lapsivihaajat ovat löytäneet tänne oikein joukolla, kun kysyttiin lapsien elämään tuomia positiivisia asioita😉
Pidän lapsista mutta en halunnut niitä itselleni.
Kaikki lapsia saaneet ovat ensin olleet lapsettomia.
Lapsettomat jäävät paitsi kaikesta mikä liittyy lapsiin ja vanhemmuuteen: syntymästä, kasvusta ja kehityksestä, onnistumisista ja epäonnistumisista, ääritapauksissa myös siitä inhimillisestä tragediasta että lapsi kuolee.
Olen täti kolmelletoista sisarusten lapselle ja isotäti kymmenelle joten aika tarkkaan tiedän perhe-elämän ilot ja surut. - vela
Itsestä tuntuu hyvältä ettei tarvitse osallistua kevätjuhliin ja järjestää ja hoitaa kaikkea oikein. En ole juhlaihminen mutta omalle lapsellehan pitäisi järjestää juhlia ja tehdä vaikka mikä muuta jotta maksimoisin sen ettei lapsi syrjäydy. Omat vanhempani eivät moisista välittäneet ja minulla on kyllä ollut hankalaa elämässä. Kovat paineet olisi itsellä suorittaa että olisin hyvä vanhempi. Nyt on ihanaa kun ei tarvitse olla kärryillä nuorten villityksistä ja murehtia ja huolehtia niistä. Olin myös lapsena kiusattu ja olisi kova työ ettei omalle lapselle kävisi samaa.
Lapsettomat jää paitsi mm.:
- vuosien univelasta, joka altistaa sairauksille.
- nopeutuneesta vanhenemisesta, koska univelka on 1000+ tuntia lapsen ensimmäisinä vuosina.
- omien unelmien siirtämistä vuosilla eteenpäin kunnes lapset muuttaa pois kotoa (jos muuttavat, ei ole varmaa enää nykyään)
- kiertävistä sairauksista joita tulee päiväkodeista ja koulusta syksyisin ja keväisin.
- lisääntyneestä stressistä ja väsymyksestä.
- paineesta saada työpaikka ja riittävät tulot että on varaa maksaa laskut.
- stressi isomman asunnon hankinnasta.
- vaikeus muuttaa muualle työn perässä minnekään jos lapset ovat kiintyneet paikkakuntaan. = joutuu sietää huonompia työoloja vaihtoehtojen kapeutuessa.
- stressi lapsen koulunkäynnistä, koulun turvallisuudesta ja jatko-opintoihin pääsystä
- satojen tuhansien maksuista jotka menee useampien lasten kasvatukseen, 1kpl 130 000 € (Lähde: Stakes)
- makuuhuoneessa on kuollutta.
- äidin raskauden komplikaatiot, alapään repeäminen, raskaudenjälkeinen masennus jne
- äidillä työelämään takaisin pääsyn haasteet
- vapaa-ajan puute
- sotkuinen asunto, pakko siivota koko ajan.
- jos lapsi sairastuu vakavasti tai joutuu onnettomuuteen, sekin on turhaa stressiä.
- jos tulee eroperhe (enemmän sääntö kuin poikkeus nykyään), kaikki arjen ongelmat 100-kertaistuu.
- (lista jatkuu....)
Vierailija kirjoitti:
Jää paitsi on aika subjektiivinen termi. Olen itse lapseton juuri siksi koska en jaksaisi mitään kevätjuhlia/synttäreitä/yökyläilyjä jne.
Mitä ilmeisemmin ei sinun kanssasi kukaan aikuinen halunnut olla. Harmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän tyhmä lähtökohta, että toiset jää paitsi. Voisi vain puhua lasten tuomista hyvistä asioista ilman vertailua. Tuskin omasta halustaan lapseton kokee jääneensä mistään paitsi.
Mutta vastaukseni on rakkaus, puhtaimmillaan. Vain lapsensa puolesta on valmis vaikka kuolemaan.
Mulle on sanottu, että mä en voi ikinä saada niin pyyteetöntä rakkautta kuin omalta lapselle, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain. Se tuntuu tosi pahalta. Varmasti se pitää paikkansa, mutta se on aika karusti sanottu. Minulta on myös kysytty, eikö pelota, että lapsettomuus kaduttaa myöhemmin. Totta kai se on tosi iso valinta, samoin kuin se, että tekee lapsia. Kyllä lasten hankkiminenkin voi kaduttaa, vaikka kukaan ei puhu siitä. Enemmän silti kaduttaisi se, että taipuisi painostukseen , hankkisi lapsia ja katuisi sitä.
En tee lapsia ellen ole täysin varma. että pystyn antamaan heille hyvän elämän ja etten itse katuisi lapsia. Olenko siis paha ihminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vähän tyhmä lähtökohta, että toiset jää paitsi. Voisi vain puhua lasten tuomista hyvistä asioista ilman vertailua. Tuskin omasta halustaan lapseton kokee jääneensä mistään paitsi.
Mutta vastaukseni on rakkaus, puhtaimmillaan. Vain lapsensa puolesta on valmis vaikka kuolemaan.
Mulle on sanottu, että mä en voi ikinä saada niin pyyteetöntä rakkautta kuin omalta lapselle, että jään valintani takia tässä elämässä ihmisenä kokonaan vaille jotain. Se tuntuu tosi pahalta. Varmasti se pitää paikkansa, mutta se on aika karusti sanottu. Minulta on myös kysytty, eikö pelota, että lapsettomuus kaduttaa myöhemmin. Totta kai se on tosi iso valinta, samoin kuin se, että tekee lapsia. Kyllä lasten hankkiminenkin voi kaduttaa, vaikka kukaan ei puhu siitä. Enemmän silti kaduttaisi se, että taipuisi painostukseen ,
En tee lapsia ellen ole täysin varma. että pystyn antamaan heille hyvän elämän ja etten itse katuisi lapsia. Olenko siis paha ihminen?
Kuka hoitaa meidät vanhana? Kuka sotii meidän maamme puolesta? Ketä me voimme paheksua ellei ole uutta sukupolvea?
En jää mistään positiivisesta paitsi. Lapsettomuus on ollut paras päätös elämässäni. Se on myös ainoa eettisesti kestävä ratkaisu. Lasten hankinta on biologialleen alistuneiden, heikkojen ja itsekkäiden touhua.
Vierailija kirjoitti:
En jää mistään positiivisesta paitsi. Lapsettomuus on ollut paras päätös elämässäni. Se on myös ainoa eettisesti kestävä ratkaisu. Lasten hankinta on biologialleen alistuneiden, heikkojen ja itsekkäiden touhua.
Ei liity nyt lapsiin tämä mitenkään, mutta mielenkiintoinen näkökulma tuo biologialle alistuminen. Mitä tarkoitat sillä? Sinäkin tulet iän myötä alistumaan sille, sillä todennäköisesti ikääntymisen myötä et jossain vaiheessa enää pysty itse itsestäsi huolehtimaan. Elämä on julmaa.
Vierailija kirjoitti:
Itsestä tuntuu hyvältä ettei tarvitse osallistua kevätjuhliin ja järjestää ja hoitaa kaikkea oikein. En ole juhlaihminen mutta omalle lapsellehan pitäisi järjestää juhlia ja tehdä vaikka mikä muuta jotta maksimoisin sen ettei lapsi syrjäydy. Omat vanhempani eivät moisista välittäneet ja minulla on kyllä ollut hankalaa elämässä. Kovat paineet olisi itsellä suorittaa että olisin hyvä vanhempi. Nyt on ihanaa kun ei tarvitse olla kärryillä nuorten villityksistä ja murehtia ja huolehtia niistä. Olin myös lapsena kiusattu ja olisi kova työ ettei omalle lapselle kävisi samaa.
Velan elämä on nautintoa ja stressivapaata kun ei tarvitse yrittää larpata "onnellista perhe-elämää", joka on usein kulissi. Avioliiton keskipituus Suomessa n. 10-11v? Tällä tahdilla tulee eroperheitä liukuhihnalta. Onnea vaan yh-deittailuun kaikille....
Kuka hoitaa meidät vanhana? Kuka sotii meidän maamme puolesta? Ketä me voimme paheksua ellei ole uutta sukupolvea?
Haluat lapsia jotta he menevät sotaan ammuttavaksi sinun puolestasi? Melko sairasta.
Vierailija kirjoitti:
En jää mistään positiivisesta paitsi. Lapsettomuus on ollut paras päätös elämässäni. Se on myös ainoa eettisesti kestävä ratkaisu. Lasten hankinta on biologialleen alistuneiden, heikkojen ja itsekkäiden touhua.
Valitettavasti saat vähän perspektiiviä mielipiteisiisi siinä vaiheessa, kun joudut pyytämään muiden tekemiltä lapsilta apua, kun et enää sairauden/vammautumisen myötä kykene elämään yksin tai pitämään huolta itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jää mistään positiivisesta paitsi. Lapsettomuus on ollut paras päätös elämässäni. Se on myös ainoa eettisesti kestävä ratkaisu. Lasten hankinta on biologialleen alistuneiden, heikkojen ja itsekkäiden touhua.
Valitettavasti saat vähän perspektiiviä mielipiteisiisi siinä vaiheessa, kun joudut pyytämään muiden tekemiltä lapsilta apua, kun et enää sairauden/vammautumisen myötä kykene elämään yksin tai pitämään huolta itsestäsi.
Minä ainakin aion ihan maksaa niistä palveluista, ei tarvitse kerjätä keneltäkään kuten te ilmeisesti aiotte lapsienne kanssa tehdä. Rahaa siihen riittää kun ei ole tarvinnut ostella vuosikausia kaiken maailman vaippoja ja lastenvaatteita. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jää mistään positiivisesta paitsi. Lapsettomuus on ollut paras päätös elämässäni. Se on myös ainoa eettisesti kestävä ratkaisu. Lasten hankinta on biologialleen alistuneiden, heikkojen ja itsekkäiden touhua.
Valitettavasti saat vähän perspektiiviä mielipiteisiisi siinä vaiheessa, kun joudut pyytämään muiden tekemiltä lapsilta apua, kun et enää sairauden/vammautumisen myötä kykene elämään yksin tai pitämään huolta itsestäsi.
Minä ainakin aion ihan maksaa niistä palveluista, ei tarvitse kerjätä keneltäkään kuten te ilmeisesti aiotte lapsienne kanssa tehdä. Rahaa siihen riittää kun ei ole tarvinnut ostella vuosikausia kaiken maailman vaippoja ja lastenvaatteita. -eri
Kannattaa laittaa homma jo alulle. Se voi olla jo huominen, kun päästä napsahtaa suoni ja olet puhekyvytön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jää paitsi aikuisten lasten hyvästä seurasta ja lastenlapsista. Monesta muustakin jää, mutta näistä myös.
Miksi oletat että lapsesi saa itse lapsia?
Mun vanhemmat teki kolme lasta. Meistä ei yksikään saanut omia lapsia, ei ollut edes lähelläkään.
Näistä lapsenlapsijutuista näkee aina sen kuka on itsekkäistä syistä.omat lapsensa hankkinut. Minulle viihdykettä ja minulle lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jää mistään positiivisesta paitsi. Lapsettomuus on ollut paras päätös elämässäni. Se on myös ainoa eettisesti kestävä ratkaisu. Lasten hankinta on biologialleen alistuneiden, heikkojen ja itsekkäiden touhua.
Ei liity nyt lapsiin tämä mitenkään, mutta mielenkiintoinen näkökulma tuo biologialle alistuminen. Mitä tarkoitat sillä? Sinäkin tulet iän myötä alistumaan sille, sillä todennäköisesti ikääntymisen myötä et jossain vaiheessa enää pysty itse itsestäsi huolehtimaan. Elämä on julmaa.
Täältä voi myös lähteä omin ehdoin. Elämä on julmaa mutta pitäisi tehdä tänne lisää sieluja kärsimään? Parasta mitä omalla elämälläni olen tehnyt on ollut olla lisääntymättä. T. eri
Noista ainoastaan viimeisellä on jotain tekemistä lapsien kanssa ja silloin vain, jos on eronnut. Minulla on ainakin seksiä enemmän kuin lapsettomalla ystävälläni. Ja sama tilanne taitaa olla miehellänikin, kun vertaa itseään sinkkukavereihinsa.