Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?

Vierailija kirjoitti:

"Miten sinä luulet, että ne lapset on saaneet alkunsa. Tottakai on ensin eletty parisuhteessa kahdestaan. Kyllä siis tietää, mutta sinä et voi tietää millasta se rakkaus omaan lapseen on. Jos te olette niin tyytyväisiä niin miksi tälläkin palstalla olette kauhean vihaisia ja katkeran kuuloisia 🤔"

 

Miten sä luulet että lapset saanut ihminen voi tietää miltä tuntuu elää koko elämä lapsivapaana? 🤣🤣🤣 Se että on lapseTON (lapsi puuttuu mutta haluaa sellaisen) parikymppisenä on ihan eri asia kuin elää lapsiVAPAANA koko elämä (=ei halua lasta koskaan). Ihan eri asia. Et selvästi tajua edes peruskäsitteitä. Lue kirjoja enemmän ja tule sitten takaisin keskustelemaan niin puhutaan edes samasta asiasta.😂

Oikeasti pahaa jo tekee nähdä, kuinka jatkuvasti jauhat täällä,  nostelet omia ketjujasi ja vastailet itsellesi. Missä se ihana LAPSIVAPAA elämäsi oikein on, kun jatkuvasti roikut palstalla julistamassa onneasi? Et todellakaan vaikuta elämäänsä tyytyväiseltä ja tasapainoiselta henkilöltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jää paitsi aikuisten lasten hyvästä seurasta ja lastenlapsista. Monesta muustakin jää, mutta näistä myös. 

 

mun äidillä 3 aikuista lasta eikä yhtäkään lastenlasta, eikä varmaan tulekkaan. Äiti kuitenkin yritti kolmen lapsen verran..

Onko teissä kaikissa vikaa ylä- vai alapäässä?

Vierailija kirjoitti:

Tätä tunnetta en vaihtaisi mihinkään, kun iltasadun ohessa jutellaan kaikenlaisista asioista lapsen kanssa ja hänen silmistään näkee, kuinka ymmärrys kasvaa kohinalla. 

Vanhemmat nauttivat tyhmistä lapsista. Mitä nuorempi ja tyhmempi lapsi on, sitä halutumpi se on. En muistele kaiholla sitä aikaa kun piti vielä olla vanhempien kanssa tekemisissä ja jakaa koti heidän kanssaan, yrittää keskittyä telkkariin vaikka vieressä toiset kikattivat ja kiehnäsivät, ja valmistautua henkisesti kohta kuuluvaan pornoulinaan. Kuulla kun ovi pistetään hiljaa kiinni ja hetken päästä kuuluu ei niin hiljaa AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AAAAAH 

AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AAAAAH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AHAH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AH-AHAHAHAHAHAHAHAHAHA-AAAAAAH-AH-AH-AH-AHAHAHAHAHAHAHAAAAAAAH

Sitten väsyneenä päiväkotiin seuraavana päivänä keskustelemaan vanhempiemme paritteluäänistä kun aikuiset eivät olleet kuulolla ja joku tyttö sanoi että vanhempansa olivat alkaneet parittelemaan samalla sängyllä jossa hän oli ollut päikkäreillä 🤮

Sitten kotiin taas esittämään idaria vanhempien mieliksi. Eihän heistä tunnu rentouttavalta kiehnätä toistensa kimpussa jos muut läsnäolijat tietävät mitä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten sinä luulet, että ne lapset on saaneet alkunsa. Tottakai on ensin eletty parisuhteessa kahdestaan. Kyllä siis tietää, mutta sinä et voi tietää millasta se rakkaus omaan lapseen on. Jos te olette niin tyytyväisiä niin miksi tälläkin palstalla olette kauhean vihaisia ja katkeran kuuloisia 🤔"

 

Miten sä luulet että lapset saanut ihminen voi tietää miltä tuntuu elää koko elämä lapsivapaana? 🤣🤣🤣 Se että on lapseTON (lapsi puuttuu mutta haluaa sellaisen) parikymppisenä on ihan eri asia kuin elää lapsiVAPAANA koko elämä (=ei halua lasta koskaan). Ihan eri asia. Et selvästi tajua edes peruskäsitteitä. Lue kirjoja enemmän ja tule sitten takaisin keskustelemaan niin puhutaan edes samasta asiasta.😂

Vietän aika paljon aikaa yksin kun lapsi on isällään. Ihan samanlaista yksinoloa tää on ku oli 20-vuotiaanakin. Olen nyt 38 v. Paljon on lu

Oon miettinyt samaa😂 oon eronnut lasten biologisesta isästä ja täähän on ihan parasta kun vuoroin saa viettää miesystävän kanssa aikaa kaksin, matkustella ja käydä festareilla ja vuoroin vietetään aikaa perheenä tai siis uusioperheenä tai miten vaan virallisesti. Mutta mukavaa on😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä monta katkeran kuuloista lapsetonta kirjoittelemassa!

Toisilla kirjoittajilla on kokemus molemmista - lapsettomuudesta ja lapsista, toisilla vain lapsettomuudesta. Kumpikohan osaa paremmin kertoa esim. niistä lapsen kanssa koetuista onnen ja rakkauden hetkistä? 🤔

Tämä. Lapset hankitaan tarpeeseen. Olen ollut onnettomin lapsettomana. Lapseni nyt 16v, 12v, 10v, 9v, 7v, 5v, 3v ja 6kk.

N30

Puhutte lapsettomuudesta. LapseTON. = childless = lapsi puuttuu ja sellainen halutaan jlskus

Eri asia kuin lapsivapaa elämä. LapsiVAPAA. = Childfree = lapsia ei ole eikä sellaisen hankkiminen ole koskaan käynyt mielessä ja ajatus on absurdi

Puhutte siis ihan eri asioista.

Käyttäkää googlea edes 20 sekuntia  mutta tämä on jo noloa kun joutuu kertomaan perusasioita. Kun joutuu selittämään ihmisille jotka on hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Sitä rakkautta, jota itse kokee lapsiaan kohtaan ja toisaalta lapsiltaan saa (etenkin kun ovat pieniä ja olet heille aidosti maailman tärkein ihminen) on hirveän vaikea kuvailla ja pukea sanoiksi, mutta se on jotain niin ainutlaatuista, etten vaihtaisi sitä mihinkään siihen vapauteen tai elämän helppouteen, mitä ehkä ennen oli. Ei samanlaista rakkautta voi kokea vaikka puolisoa kohtaan. Ja on sellaisia pieniä rakkauden ja onnen hetkiä, vaikka vauvan ensimmäiset potkut mahassa, päiväunilla tuhisevan vauvan katselu ja vauvan ihon tuoksu, joita lapseton ihminen ei koskaan tule kokemaan.

Hyi. Vauvan pierut, ripulipaskat, kuset ja oksennukset ja niiden haju. Ja tämä yksi mamma tuoksuttamassa onnessaan 😂

Vierailija kirjoitti:

Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.

Minusta on vain ja ainoastaan hyvä asia, että elämäni ei pyöri pelkästään yhden ihmisen ympärillä. Tuollainen riippuvuussuhde olisi todella ahdistavaa. Etenkin ajatus siitä, että pakottaisin jonkun tuollaiseen, on todella ahdistava ajatus. Lapseltahan ei kysytä haluaako hän olla sinun elämäsi keksipiste vai ei. 

Aloituksesta tulee lähinnä mieleen, että lasten hankinta oikeasti ei ole ollut ihan niin kivaa kun ajatteli, mutta pitää nyt löytää syitä miksi ei kaduttaisi...

Vierailija kirjoitti:

Ap kysy lapsettomilta, mistä he jäävät paitsi. Lapselliset ryntäävät paasaamaan omaa elämäänsä, jossa lapset ovat ainut sisältö. 

Ei lapseton voi mitenkään tietää, mistä hän jää paitsi lapsettomana. Hän voi kuvitella, ei tietenkään voi tietää. En minäkään voi mitenkään tietää, mistä jään paitsi kun en ole miss Maailma.

Vierailija kirjoitti:

Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.

Olethan muistanut kertoa puolisollesi, ystävillesi, äidillesi jne. että heillä ei ole sinulle enää mitään merkitystä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.

Minusta on vain ja ainoastaan hyvä asia, että elämäni ei pyöri pelkästään yhden ihmisen ympärillä. Tuollainen riippuvuussuhde olisi todella ahdistavaa. Etenkin ajatus siitä, että pakottaisin jonkun tuollaiseen, on todella ahdistava ajatus. Lapseltahan ei kysytä haluaako hän olla sinun elämäsi keksipiste vai ei. 

Ei minua kiinnosta, mikä sinusta on hyvä asia, tai minkä kuvittelet olevan hyvä asia. Itselläni se oli noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Miten sinä luulet, että ne lapset on saaneet alkunsa. Tottakai on ensin eletty parisuhteessa kahdestaan. Kyllä siis tietää, mutta sinä et voi tietää millasta se rakkaus omaan lapseen on. Jos te olette niin tyytyväisiä niin miksi tälläkin palstalla olette kauhean vihaisia ja katkeran kuuloisia 🤔"

 

Miten sä luulet että lapset saanut ihminen voi tietää miltä tuntuu elää koko elämä lapsivapaana? 🤣🤣🤣 Se että on lapseTON (lapsi puuttuu mutta haluaa sellaisen) parikymppisenä on ihan eri asia kuin elää lapsiVAPAANA koko elämä (=ei halua lasta koskaan). Ihan eri asia. Et selvästi tajua edes peruskäsitteitä. Lue kirjoja enemmän ja tule sitten takaisin keskustelemaan niin puhutaan edes samasta asiasta.😂

Oikeasti pahaa jo tekee nähdä, kuinka jatkuvasti jauhat täällä,  nostelet omia ketjujasi ja vastailet itsellesi. Missä se ihana LAPSIV

Itse tulet tänne huutelemaan typeryyksiä, etkä tiedä perusasioita. Kun saat faktapitoisen vastauksen, suutut siitä. Jos et kestä palautetta, mitä teet täällä? Käytä oikeasti sitä googlea ennen kuin tulet tänne. Hyvällä tarkoitan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä monta katkeran kuuloista lapsetonta kirjoittelemassa!

Toisilla kirjoittajilla on kokemus molemmista - lapsettomuudesta ja lapsista, toisilla vain lapsettomuudesta. Kumpikohan osaa paremmin kertoa esim. niistä lapsen kanssa koetuista onnen ja rakkauden hetkistä? 🤔

Lapseton osaa kertoa parhaiten kaipaako hän sellaisia hetkiä. Teille lapsellisille on ylivoimaisen vaikeaa tajuta, että teidän onnenhetket eivät ole kaikille mitään onnenhetkiä. Onnea ja rakkautta voi kokea myös ilman lapsia. Yllättikö?

Miten ihmeessä aikuiset lähtevät tälle tasolle?!

Sitä saa mitä tilaa. Älä tule kertomaan muiden puolesta, mitä he kokevat ellet kestä, että sinulle annetaan palautetta siitä. 

Et sinä minulle ole palautetta antanut sen enempää kuin muutkaan. Edelleen, miten ihmeessä nyt sinäkin lähdit tuolle linjalle?! Et kestänyt edes minun kysymystä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikissa länsimaissa lapsen kasvatus 18v:ksi asti maksaa 150k€ molemmin puolin ja jenkeissä tuplasti sen. Katsokaa minkä tahansa länsimaan tilastokeskuksen luvut. Suomessa se oli v.2013 yht. 130k€ per lapsi. Inflaation myötä luultavasti lähempänä jo 200k€.

Kyllä se vaan maksaa.

Jos ei usko niin osoittakaa protesti eri tilastokeskuksien tutkijoille ympäri maailmaa eri valtioihin. Kertokaa myös lähteenne joka ei ole "trust me bro"

Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap kysy lapsettomilta, mistä he jäävät paitsi. Lapselliset ryntäävät paasaamaan omaa elämäänsä, jossa lapset ovat ainut sisältö. 

Ei lapseton voi mitenkään tietää, mistä hän jää paitsi lapsettomana. Hän voi kuvitella, ei tietenkään voi tietää. En minäkään voi mitenkään tietää, mistä jään paitsi kun en ole miss Maailma.

 

 

Ei sitä kovin vaikeaa ole päätellä, kun katselee lapsiperheiden menoa vierestä. Ei me lapsettomat missään umpiossa kuitenkaan eletä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap kysy lapsettomilta, mistä he jäävät paitsi. Lapselliset ryntäävät paasaamaan omaa elämäänsä, jossa lapset ovat ainut sisältö. 

Ei lapseton voi mitenkään tietää, mistä hän jää paitsi lapsettomana. Hän voi kuvitella, ei tietenkään voi tietää. En minäkään voi mitenkään tietää, mistä jään paitsi kun en ole miss Maailma.

 

 

Maailmassa on miljoona asiaa, mistä ei voi tietää mistä jää paitsi. Kaikilla. Mutta jos ei lapsia halua, miksi niitä pitäisi hankkia? Osaatko vastata tähän?

Mitä väliä? Tällä kuitenkin nyt kaikki olemme jonkun älykkäämmän lajin tuotantoeläiminä kuin lehmät navetassa emmekä pois pääse. Hyvä jos joku nauttii lyhyestä ajastaan ennen väistämätöntä kärsimystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.

Minusta on vain ja ainoastaan hyvä asia, että elämäni ei pyöri pelkästään yhden ihmisen ympärillä. Tuollainen riippuvuussuhde olisi todella ahdistavaa. Etenkin ajatus siitä, että pakottaisin jonkun tuollaiseen, on todella ahdistava ajatus. Lapseltahan ei kysytä haluaako hän olla sinun elämäsi keksipiste vai ei. 

Ei minua kiinnosta, mikä sinusta on hyvä asia, tai minkä kuvittelet olevan hyvä asia. Itselläni se oli noin.

Mitä sitten teet KESKUSTELUpalstalla, jos et ole kiinnostunut muiden ajatuksista? Ketjun aiheenahan ei ole sinun tuntemuksesi vaan se, mistä lapsettomat kokevat jääneensä paitsi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä monta katkeran kuuloista lapsetonta kirjoittelemassa!

Toisilla kirjoittajilla on kokemus molemmista - lapsettomuudesta ja lapsista, toisilla vain lapsettomuudesta. Kumpikohan osaa paremmin kertoa esim. niistä lapsen kanssa koetuista onnen ja rakkauden hetkistä? 🤔

Lapseton osaa kertoa parhaiten kaipaako hän sellaisia hetkiä. Teille lapsellisille on ylivoimaisen vaikeaa tajuta, että teidän onnenhetket eivät ole kaikille mitään onnenhetkiä. Onnea ja rakkautta voi kokea myös ilman lapsia. Yllättikö?

Miten ihmeessä aikuiset lähtevät tälle tasolle?!

Sitä saa mitä tilaa. Älä tule kertomaan muiden puolesta, mitä he kokevat ellet kestä, että sinulle annetaan pal

Miten ihmeessä ja miten ihmeessä? Miten ihmeessä olet noin saatanan vajaa, että jäät junnaamaan johinkin aikoja sitten ohi menneeseen viestiin???

Vierailija kirjoitti:

Ap kysy lapsettomilta, mistä he jäävät paitsi. Lapselliset ryntäävät paasaamaan omaa elämäänsä, jossa lapset ovat ainut sisältö. 

Minä olen äiti, lapset 27 ja 18. Ja en, en ole sisältänyt elämääni lapsieni varaan.