Mistä asioista lapsettomat jää paitsi? Mitä myönteisiä asioita tulee mieleen?
Mulle tulee tähän vuodenaikaan mieleen lasten kevätjuhlat.
Kaikki ei niistä tietenkään tykkää, mutta kyllä itsestäni on aina ihana käydä omien lasten kevätjuhlissa ja nauttimassa siitä tunnelmasta, mikä siellä on.
Kommentit (608)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Miten sinä luulet, että ne lapset on saaneet alkunsa. Tottakai on ensin eletty parisuhteessa kahdestaan. Kyllä siis tietää, mutta sinä et voi tietää millasta se rakkaus omaan lapseen on. Jos te olette niin tyytyväisiä niin miksi tälläkin palstalla olette kauhean vihaisia ja katkeran kuuloisia 🤔"
Miten sä luulet että lapset saanut ihminen voi tietää miltä tuntuu elää koko elämä lapsivapaana? 🤣🤣🤣 Se että on lapseTON (lapsi puuttuu mutta haluaa sellaisen) parikymppisenä on ihan eri asia kuin elää lapsiVAPAANA koko elämä (=ei halua lasta koskaan). Ihan eri asia. Et selvästi tajua edes peruskäsitteitä. Lue kirjoja enemmän ja tule sitten takaisin keskustelemaan niin puhutaan edes samasta asiasta.😂
Vietän aika paljon aikaa yksin kun lapsi on isällään. Ihan samanlaista yksinoloa tää on
Mulla on vaan yksi lapsi ja hän on jo reilusti kouluiässä. Kyllä tässä on enemmän ku tarpeeksi aikaa miettiä omia asioita. Tietysti lapsen mukana tulee iso vastuu ja se on ihan ok jos joku ei sitä vastuuta halua ottaa. Ei vanhemmuus sovi kaikille. Minullakin on vaan 1 lapsi, koska olen introvertti ja pidän hiljaisuudesta. On kuitenkin turha väittää etten tietäisi millaista on olla lapseton. Olin lapseton 11vuotta sitten ja kyllähän se oli helppoa ku ei tarvinut miettiä kun omia halujaan. Halusin kuitenkin kokea äitiyden, joten tässä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta tulee lähinnä mieleen, että lasten hankinta oikeasti ei ole ollut ihan niin kivaa kun ajatteli, mutta pitää nyt löytää syitä miksi ei kaduttaisi...
Tämä. Onneaan hehkuttavat yleensä eniten ne, jotka eivät ole oikeasti onnellisia. Näkee hyvin tästäkin ketjusta. Täytyy olla todella paha olo, jos pitää pää märkänä huutaa vauvapalstalla pyyteetöntä rakkautta ja hyppiä silmille heti, jos joku sanoo, että sellaista voi koea muutenkin kuin porsimalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse koen kasvaneeni ihmisenä, kypsyneeni ja kehittyneeni lasteni ansiosta. Minusta tuli aikuinen. Omista lapsistani lapseton sinkku on itsekkäin. Hän on kiva sisarustensa lapsille, aina valmis auttamaan muita ja ihmisenä kiinnostava persoona, mutta kyllä se itselleen omistautumisen vaan huomaa.
Ehkä vanhemmuuden tärkein tehtävä on ihmisenä kasvaminen.
Lapsen hankkiminen on aina ja kaikissa tilanteissa itsekäs valinta.
Vierailija kirjoitti:
Itse koen kasvaneeni ihmisenä, kypsyneeni ja kehittyneeni lasteni ansiosta. Minusta tuli aikuinen. Omista lapsistani lapseton sinkku on itsekkäin. Hän on kiva sisarustensa lapsille, aina valmis auttamaan muita ja ihmisenä kiinnostava persoona, mutta kyllä se itselleen omistautumisen vaan huomaa.
Ehkä vanhemmuuden tärkein tehtävä on ihmisenä kasvaminen.
Tuo oli tosi raskasta lapsena, kun piti kasvattaa lattialla itkupotkuavaa emää. Ei tuntunut kovin hehkeältä, vaikka hän varmaankin itse koki kypsyvänsä ja kehittyvänsä huimasti 😑
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta kuinka paljon todistelua tarvitaan siihen kuinka upeaa ns perheellistyminen.
Todistelun tarve on suuri.
Lapsivapaat ihmiset eivät sitä tarvitse. He pärjäävät hyvin ilmankin lapsiperhettä. Heillä ei ole sellaista puutetta elämässään mikä pitäisi täyttää, jotta elämällä olisi merkitys. Lapsivapailla elämällä on koko ajan merkitys. Surullista kuinka monella oman elämän arvo on riippuvainen muista. Iso taakka kun jo vastasyntyneen tehtäväksi laitetaan velvollisuus olla vanhempiensa elämän merkitys. Entä jos lapsi ei halua olla sitä?
Miten ihmeessä väännät lapset elämän merkitykseksi. Se, että ihmiset haluavat jälkikasvua, ei tarkoita, että elämässä ei muuta ole. Kyllä velan on vaikeaa niellä perheen perustajat, johon kuuluu lapsi.
Lapsettomat jäävät paitsi lapsiperhe-elämästä. Kaikki eivät saa perhettä, kaikki eivät halua perhettä, annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta kuinka paljon todistelua tarvitaan siihen kuinka upeaa ns perheellistyminen.
Todistelun tarve on suuri.
Lapsivapaat ihmiset eivät sitä tarvitse. He pärjäävät hyvin ilmankin lapsiperhettä. Heillä ei ole sellaista puutetta elämässään mikä pitäisi täyttää, jotta elämällä olisi merkitys. Lapsivapailla elämällä on koko ajan merkitys. Surullista kuinka monella oman elämän arvo on riippuvainen muista. Iso taakka kun jo vastasyntyneen tehtäväksi laitetaan velvollisuus olla vanhempiensa elämän merkitys. Entä jos lapsi ei halua olla sitä?
Tässä on sama ilmiö kuin somen kulissikuvissa; mitä enemmän pitää todistella omaa onneaan, sitä varmemmin ei olla tyytyväisiä omaan elämään.
Miksi vela voi huoletta todistella omaa lapsettomuuttaan ja vapauttaan?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat jäävät paitsi rakkaudesta omaa lasta/lapsia kohtaan.
Sitä rakkautta saakin sitten antaa kaksin verroin niille, joille sitä haluaa antaa. En ole koskaan rakastanut tai tuntenut mitään positiivia tunteita ketään lasta kohtaan.
Mammoille varmaan vaikea ymmärtää 😂
On, on hyvin vaikea ymmärtää, ette milloinkaan ole tuntenut mitään positiivista lapsia kohtaan. Onneksi ja toivottavasti omat ja muiden lapset eivät osu tiellesi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat jäävät paitsi lapsiperhe-elämästä. Kaikki eivät saa perhettä, kaikki eivät halua perhettä, annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Ap kysyi, mistä myönteisestä jäädään paitsi. Eiköhän velat ole lähtökohtaisesti sitä mieltä, että perhe-elämä on kaikkea muuta kuin myönteinen asia. Muutenhan he olisivat vähintäänkin yrittäneet hankkia perheen itselleenkin.
Taas tämä palstahullu vauhdissa.
Muista ne LÄÄKKEET LAPSIVAPAAJANKKAAJA!!!
Taitaa olla mt-avohoitopoliklinikkakin kesälomilla ja se näkyy taas..
ÄLKÄÄ VASTATKO TÄLLE LAPSIHULLULLE!
Väsyy pian ja käpertyy sikiöasentoon peukkua imien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa myönteinen asia on se hyvin harvoin näytetty rakkaus vanhempaa kohtaan. Yleensä hyvin pienenä, poistuu 13 ikävuoteen mennessä.
Mulla pojat halaa vieläkin, vanhempi antaa suukon poskelle. Molemmat kertovat miten rakas olen. 27 ja 18 😅
Kyllä mäkin valehtelen anopille, että on kiva nähdä sitä ja se on rakas. Mutta ei se nyt sitä tarkoita, että rakastaisin oikeasti.
Eri asia halata, suukottaa ja rakastaa äitiä kuin anoppia 😂
Lapsi ei tajunnut tuon viestin pointtia ollenkaan.
Ei myöskään vela!
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat jäävät paitsi lapsiperhe-elämästä. Kaikki eivät saa perhettä, kaikki eivät halua perhettä, annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Luojan kiitos jäädään. Perhe-elämä on antoisampaa ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta kuinka paljon todistelua tarvitaan siihen kuinka upeaa ns perheellistyminen.
Todistelun tarve on suuri.
Lapsivapaat ihmiset eivät sitä tarvitse. He pärjäävät hyvin ilmankin lapsiperhettä. Heillä ei ole sellaista puutetta elämässään mikä pitäisi täyttää, jotta elämällä olisi merkitys. Lapsivapailla elämällä on koko ajan merkitys. Surullista kuinka monella oman elämän arvo on riippuvainen muista. Iso taakka kun jo vastasyntyneen tehtäväksi laitetaan velvollisuus olla vanhempiensa elämän merkitys. Entä jos lapsi ei halua olla sitä?
Tässä on sama ilmiö kuin somen kulissikuvissa; mitä enemmän pitää todistella omaa onneaan, sitä varmemmin ei olla tyytyväisiä omaan elämään.
Miksi vela voi huoletta todistella omaa lapsettomuuttaan ja vapauttaan?!
No aika harvoin sitä on tarvetta erikseen todistella samaan tyyliin kuin mammat täällä huutavat pyyteetöntä rakkauttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat jäävät paitsi rakkaudesta omaa lasta/lapsia kohtaan.
Sitä rakkautta saakin sitten antaa kaksin verroin niille, joille sitä haluaa antaa. En ole koskaan rakastanut tai tuntenut mitään positiivia tunteita ketään lasta kohtaan.
Mammoille varmaan vaikea ymmärtää 😂
On, on hyvin vaikea ymmärtää, ette milloinkaan ole tuntenut mitään positiivista lapsia kohtaan. Onneksi ja toivottavasti omat ja muiden lapset eivät osu tiellesi.
Toivottavasti ei.
Aloitetaan kokonaan uusi ketju!
Mistä ihminen on jäänyt paitsi, jos ei koskaan ole käynyt Haitissa?
Sitten kaikki ne jotka EIVÄT ole koskaan käyneet Haitissa voivat alkaa kilpaa ulista, että ei mistään!! Täällä Pihtiputtaalla on niin ihanaa, että mistään en jää ikkään paitsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta kuinka paljon todistelua tarvitaan siihen kuinka upeaa ns perheellistyminen.
Todistelun tarve on suuri.
Lapsivapaat ihmiset eivät sitä tarvitse. He pärjäävät hyvin ilmankin lapsiperhettä. Heillä ei ole sellaista puutetta elämässään mikä pitäisi täyttää, jotta elämällä olisi merkitys. Lapsivapailla elämällä on koko ajan merkitys. Surullista kuinka monella oman elämän arvo on riippuvainen muista. Iso taakka kun jo vastasyntyneen tehtäväksi laitetaan velvollisuus olla vanhempiensa elämän merkitys. Entä jos lapsi ei halua olla sitä?
Tässä on sama ilmiö kuin somen kulissikuvissa; mitä enemmän pitää todistella omaa onneaan, sitä varmemmin ei olla tyytyväisiä omaan elämään.
Miksi vela voi huoletta todistella omaa lapsettomuuttaan ja vapauttaan?!
Miksi niitä tarvitsisi todistella? Johan lyhenne vela kertoo sen, että ihmisellä ei ole lapsia. Vapaus taasen on helppoa päätellä syy-seuraussuhteena tuosta VAPAAEHTOISESTA lapsettomuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä tunteesta, kun yhtäkkiä millään muulla ei ole merkitystä, kuin sillä omalla vastasyntyneellä lapsella, josta tulee maailman tärkein asia. Elämän prioriteetit on kertaheitolla täysin selvät.
Minusta on vain ja ainoastaan hyvä asia, että elämäni ei pyöri pelkästään yhden ihmisen ympärillä. Tuollainen riippuvuussuhde olisi todella ahdistavaa. Etenkin ajatus siitä, että pakottaisin jonkun tuollaiseen, on todella ahdistava ajatus. Lapseltahan ei kysytä haluaako hän olla sinun elämäsi keksipiste vai ei.
Ei minua kiinnosta, mikä sinusta on hyvä asia, tai minkä kuvittelet olevan hyvä asia. Itselläni se oli noin.
Mitä sitten teet KESKUSTELUpalstalla, jos et ole kiinnostunut muiden ajatuksista? Ketjun aiheenahan ei ole sinun tuntemuksesi vaan se, mistä lapsettomat kokevat jääneensä paitsi.
Eihän ole aiheena "mistä lapsettomat kokevat jääneensä paitsi", vaan mistä he JÄÄVÄT paitsi. Minä tiedän, mistä lapseton jää paitsi. Lapseton ei sitä itse tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse koen kasvaneeni ihmisenä, kypsyneeni ja kehittyneeni lasteni ansiosta. Minusta tuli aikuinen. Omista lapsistani lapseton sinkku on itsekkäin. Hän on kiva sisarustensa lapsille, aina valmis auttamaan muita ja ihmisenä kiinnostava persoona, mutta kyllä se itselleen omistautumisen vaan huomaa.
Ehkä vanhemmuuden tärkein tehtävä on ihmisenä kasvaminen.
Tuo oli tosi raskasta lapsena, kun piti kasvattaa lattialla itkupotkuavaa emää. Ei tuntunut kovin hehkeältä, vaikka hän varmaankin itse koki kypsyvänsä ja kehittyvänsä huimasti 😑
Joo pitäisi olla jokin raja sikiämiselle, vähintään että on itse fyysisesti aikuinen eli 30+ ja myös henkisesti jo kypsä osallistumaan liikakansoittamiseen, ettei vastuu kasvatuksesta jää lapselle.
https://www.menshealth.com/health/a26868313/when-does-your-brain-fully-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomat jäävät paitsi rakkaudesta omaa lasta/lapsia kohtaan.
Jäävät paitsi oman lapsen tuomitsemisesta kuolemaan ja kärsimykseen.'
Tässä on niin typerä, mikä lie sepustus, ettei siihen viitsi enempää edes kommentoida.
Itse koen kasvaneeni ihmisenä, kypsyneeni ja kehittyneeni lasteni ansiosta. Minusta tuli aikuinen. Omista lapsistani lapseton sinkku on itsekkäin. Hän on kiva sisarustensa lapsille, aina valmis auttamaan muita ja ihmisenä kiinnostava persoona, mutta kyllä se itselleen omistautumisen vaan huomaa.
Ehkä vanhemmuuden tärkein tehtävä on ihmisenä kasvaminen.