Suren valtavasti, kun suomalaisista perinteistä ja käytöstavoista luovutaan
Pitäkää vaan kukkahattutätinä, mutta suren sitä, miten monista suomalaisista perinteistä on luovuttu:
1.Juhlapukeutuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Siinä missä omassa lapsuudessani ysärillä oltiin juhlavaatteissa kevätjuhlissa/ristiäisissä jne, eivät läheskään kaikki enää ole. Kevätjuhliin tullaan farkuissa ja tennareissa, ristiäisissä voi olla villapaita ja farkut. Osa tulee jopa hautajaisiin värikkäissä vaatteissa, kun mustaa/tummaa ei vaatekaapista kuulemma löydy. Juhlissa näkee myös paljastavaa pukeutumista. Ennen ei olisi tullut kuuloonkaan, että ristiäisiin/kirkkohäihin mennään vesirajamekoissa, olkapäät paljaana ja rintamus esillä, nykyään tuo on ihan tavallista. Miehillä ei mene sen paremmin, moni tulee juhliin arkivaatteissa eikä juhlakenkiäkään ole. Lapsuudessani jokaisella lapsella oli edes jonkinlaiset juhlavaatteet (myös vähävaraisissa perheissä), mutta nykyään juhliin tullaan Ryhmä Hau-paidoissa ja vilkkulenkkareissa. Enää ei kiinnosta kunnioittaa tilaisuuden luonnetta/juhlien järjestäjää juhlapukeutumisella.
2. Päiväkodeissa ja kouluissa ei enää uskalleta pitää suomalaisista perinteistä kiinni, ettei vain loukattaisi ketään. Monissa paikoissa on kielletty laulamasta suvivirttä, askartelemasta itsenäisyyspäiväksi suomenlippuja tai viettämästä kalenterivuoteen kuuluvia, kristillistaustaisia juhlia. Pyhäinpäivät ja muut on siivottu pois. Sen sijaan tilalle on otettu Halloweenit ja muut kansainväliset juhlat, kun ne eivät loukkaa ketään. Kyllä minä haluaisin, että lapset saisivat päiväkodissa ja koulussa oppia suomalaisia perinteitä.
3. Suomalaista ruokakulttuuria ja paikallisia erityispiirteitä väheksytään ja pidetään jotenkin junttina tai huonona. Joka paikassa pitää olla sushit, pizzat ja eksoottiset vaihtoehdot tarjolla. Perinneruoille naureskellaan. Miksi ei olla ylpeitä maakuntien perinneruoista? Samoin paikallisten liikkeiden tilanne tulee kansainvälisiä ketjuja, kun on niin paljon hienompaa asioida ulkomaisessa ketjussa kuin kotimaisessa pikkuliikkeessä. Samoin suomalaisille murteille ja muille erityispiirteille naureskellaan. Itsestäni taas on ihanaa kuulla erilaisia murteita.
4. Äidinkielestä luovutaan, vaikka meillä on lakisääteinen oikeus pitää siitä kiinni. Monissa paikoissa tarjotaan infot englanniksi, vaikka mikään ei siihen velvoita. Monissa ravintoloissa/kahviloissa saa palvelua vain englanniksi, kun työntekijät eivät vaivaudu opettelemaan yksinkertaista asiakaspalvelukieltä. Lapset ja nuoret oppivat todennäköisemmin ilmaisemaan itseään sujuvasti englanniksi kuin suomeksi. Pienestä, maailman mittakaavassa vähemmistökielestä kannattaisi pitää kiinni. Esimerkiksi Virossa ihan toisella tavalla suosivat omaa äidinkieltään, eivätkä todellakaan jätä sitä englannin jalkoihin.
5. Äidinkielen näivettymisen lisäksi suren käytöstapojen vähentymistä ja kiroilun massiivista lisääntymistä. Aiemmin aikuiset hillitsivät kieltään lasten kuullen, mutta nykyisin kiroillaan menemään pientenkin lasten kuullen. Ennen teinit kiroilivat keskenään paljon, mutta aikuisten, opettajien yms. säästeltiin sanoja. Nykyisin haistatellaan ihan avoimesti eikä yhtään hillitä kieltä, vaikka vieressä seisoisi joku opettaja/pappi/vanhus tms. Ylipäätään toisten kunnioittaminen on hävinnyt: kävellään toisia päin, ei pyydetä anteeksi, käyttäydytään itsekkäästi jne.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitittely. Sitä kaipaan paljon vaikka ammattikoulussa opetettiin ettei enää kuulu asiakas palvelu tilanteissa käyttää.
Miksi ihmeessä opetetaan, ettei pitäisi teititellä? Mua ärsyttää, kun asiakaspalvelutilanteessa moikkaillaan ja puhutellaan kuin olisimme vanhoja tuttuja, ja chattipalveluissa pääosa kommunikaatiosta on hymiöitä...
Siis pitäisikö sinua kohdella kuin kuninkaallista? Ajatteletko olevasi ylempiarvoinen kuin tuo asiakaspalvelija?
Tuo on todella ärsyttävää, miten jotkut vanhemmat ihmiset kuvittelevat olevansa ylempiarvoisia kuin asiakaspalvelijat ja kohtelevat heitä huonosti. Hyvä, ettei teititellä ja vahvisteta tuollaisia käsityksiä.
Niinpä. Surettaa hirveästi kun tuvassa ryypättäessä ei enää häveliäästi pidetä viinapulloa pöydän jalan vieressä ja v i tunhuudanta järvien rannoilla kesäyössä huolestuttavasti vähentynyt. Eikä perinteisiä häjyjäkään enää juurikaan roikasta ja puukoota ketää vaikkolis körttiseurat :(
Mihkä tää mailma viälä menöö...
aikkolis körttiseurat
En ota muuhun potaskaan kantaa muuhun kuin, että suomen kieli(ei siis kieli kieli suussa vaan niin)on kitkettävä pois. Ei, ei alkuunkaan kukaan tarvitse tätä monsterimaista hirvittävyyttä opeteltavaksi. Ehdotan viralliseksi kieleksi englannin kieltä.
Noin niinkun aika nopeesti mielellään.
Vierailija kirjoitti:
Niinpä. Surettaa hirveästi kun tuvassa ryypättäessä ei enää häveliäästi pidetä viinapulloa pöydän jalan vieressä ja v i tunhuudanta järvien rannoilla kesäyössä huolestuttavasti vähentynyt. Eikä perinteisiä häjyjäkään enää juurikaan roikasta ja puukoota ketää vaikkolis körttiseurat :(
Mihkä tää mailma viälä menöö...
aikkolis körttiseurat
Juuri niin. Oi aikoja, oi tapoja
Ai, mua taas surettaa kun kaikilla ei ole varaa juhlavaatteisiin ja lapsia elää köyhyydessä tän hallituksen leikattua tuet pois.
-Ap-Irmeli vois miettiä vähän
Vierailija kirjoitti:
Tavat ja etiketit helpottavat sosiaalista käyttäytymistä! Itse kaipaan suoraa ja rehellistä emännän/isännän velvollisuutta esitellä vieraat toisilleen, jos paikalla on ihmisiä, jotka eivät toisiaan tunne. Sama velvollisuus on myös niillä, jotka tuntevat kummankin osapuolen. Tätä tapahtuu nykyään tosi harvoin! Pieni ele olisi sanoa: Juha, tässä on Pasi, joka pyörittää putkifirmaa. Juha taas on opiskelemassa amkissa logistiikkaa. Teitä kumpaakin taitaa yhdistää laskettelu. Mutta tällä avaa sen näkymättömän muurin kahden toisilleen tuntemattoman välillä ja auttaa keskustelun jatkumiseen. Meillä töissä ei enää esitellä edes uusia työkavereita ja se on kyllä todella ankeaa!!
Onpa väkinäistä elämää. Kiinnostaako sinua joka ikinen hetki keskustella tuntemattomien kanssa vaikka kuinka kyseessä olisi mieliharrastuksesi? Jos minä olen juhlissa, mieluummin keskityn siihen hetkeen, enkä rupea vuodattamaan elämääni tuntemattomalle. Yleensä käy muutenkin niin, että keskustelu katkeaa kun paikalle tulee joku toinen, jota aihe ei kiinnosta tai juttelukumppani haluaakin lähteä hakemaan lisää kakkua tai emäntä alkaa pitää puhetta.
Swoman kirjoitti:
Tuo ettei hautajaisiin pukeuduta tilaisuuden edellyttämällä tavalla on kyllä aivan käsittämätöntä. Siinähän mennään varmaankin kunnioittamaan itse tuntemansa henkilön muistoa muiden sukulaisten kanssa ja sitten olet pukeutunut kuin h*ora tai spurgu.
Noi muut kohdat sitten johtuukin yhteiskunnan mädättämisestä, mutta mikä on tekosyysyi, että sinä itse henkilökohtaisesti et osaa käyttäytyä?
Käyttekö te seksityöntekijöiden ja päihdeongelmaisten hautajaisissa? Se on toki hieno juttu, mutta ehkei kannata ihmetellä, jos pukeutuminen on vähän kirjavaa.
Minulle on valitettavasti sattunut aika paljonkin hautajaisia elämääni sekä yksityiselämän että viran puolesta, ja hyvin asiallista hautajaispukeutumista olen todistanut, harvoin muistan nähneeni edes sinistä tai harmaata pukua.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on Pass-Ka maa
Niin, niinhän se Kreml teidän käskee kirjoittaa. Minä viihdyn täällä ja aika moni venäläinenkin, paljon paremmin kuin itärajan takana.
Ihmettelin kun erään tuttavan mies oli vaimonsa ja lapsensa hautajaisissa farkuissa ja kauluspaidassa. Vanhemmilla teini-ikäisillä tytöillä oli sentään tummat hameet ja paidat, vaikka musta leninki olisi ollut sopivampi. Tiedän että muutkin hautajaisvieraat ihmetteli perheen asuvalintoja, olisi voinut enemmän kunnioittaa.
Kristinuskonto on tuotu meille pakottamalla Lähii-Idästä. Me suomalaiset olemme eläneet karun luonnon armoilla, ja oppineet kunnioittamaan luonnonvoimia. Minä suren, että luonnon kunnioittaminen ja sen kanssa sopusoinnussa eläminen on väkivalloin syrjäytetty lähi-itäläisen uskonnon tieltä. Terveisin aito, perinteitä rakastava suomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin kun erään tuttavan mies oli vaimonsa ja lapsensa hautajaisissa farkuissa ja kauluspaidassa. Vanhemmilla teini-ikäisillä tytöillä oli sentään tummat hameet ja paidat, vaikka musta leninki olisi ollut sopivampi. Tiedän että muutkin hautajaisvieraat ihmetteli perheen asuvalintoja, olisi voinut enemmän kunnioittaa.
No just
Ei tipu enää korven kyynel, ei kaadu metsäsika.
Ei tule tupen rapinat, ei lue loitsuja Tulilapin noita.
Tyhjyys kumisee tervahaudalla, kymmenen tikkua yksin laudalla.
Mihin Suomi meni?
Vierailija kirjoitti:
Mua taas nyppii se, että jos perinteistä (esim. juhlapukeutuminen) yrittää pitää kiinni, niin tullaan pätemään miten "ei nämä kevätjuhlat/valmistujaiset/ristiäiset tms ole mikään pukujuhla".
Koska meno on muuttunut tällaiseksi?
No kun eivät ole! 😂😂😂😂😂😂😂
On hyvä, että ihmiset ottavat valtaansa ja persoonaansa takaisin herroilta ja auktoriteeteilta. Esimerkiksi kuolema ei ole kaikille surullinen asia, vaan joku on vaan päättänyt, että tähän asiaan suhtaudutaan nyt näin. Itse kannatan vapaampaa elämäntapaa, enkä niinkään tuollaista koreografista touhua, kuten "kaikki pukeutuvat nyt mustaan ja ovat surullisesti". Se ei ole inhimillistä
Kyseessä ei myöskään ole mitkään "suomalaiset" perinteet. Sauna on suomalainen perinne ja tällaisista pidetäänkin kiinni, siinä missä niillä on aito ja tarpeellinen funktio. Saunalla on. Pula-ajan ruuilla, muista kulttuureista matkituilla perinteillä, ym. ei ole
Suomalaisiin perinteisiin kuuluu myös paljon ongelmallisia asioita, jotka pitäisi kitkeä ihan koko ihmiskunnasta, ei vain suomalaisista. Siksi, että kaikilla tänne syntyvillä ihmisillä olisi parempi olla. On typerää kultivoida jotain väkivaltaista puukkojunkkari tai naisvihaperinnettä vain siksi, että "no kun isät ja isät teki näin". Kyllä meillä riittää kulttuuria ihan muutenkin, ilman että tarvitsee kantaa näitä negatiivisia plöräyksiä mukana kuin kivirekeä
Kulttuuria myös luodaan koko ajan uutta. Suomessa on iso kulttuurikenttä, jossa jotkut tekevät ihan uusiakin asioita. Toki sielläkin on paljon näitä vanhojen paskojen elvyttäjiä, mutta kuten näkyy, niin esimerkiksi koko elokuva-ala menee hautaansa näiden sotahullujen ja muiden mukana. Rohkeat ja modernit, uudistavat konseptit otetaan vastaan ilolla
Elämän ei kuulu stagnoitua vaan uusiutua ja jalostua koko ajan. Pieni osa sitten jää ylläpitämään jotain "perinnemaisematiloja" ja muuta vastaavaa, se museoidaan. Ei elämän tarvitse olla museota
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin kun erään tuttavan mies oli vaimonsa ja lapsensa hautajaisissa farkuissa ja kauluspaidassa. Vanhemmilla teini-ikäisillä tytöillä oli sentään tummat hameet ja paidat, vaikka musta leninki olisi ollut sopivampi. Tiedän että muutkin hautajaisvieraat ihmetteli perheen asuvalintoja, olisi voinut enemmän kunnioittaa.
Itse en omista yhtäkään mustaa vaatetta ihan periaatesyistä. Elämän ei tarvitse olla synkistelyä ja kärsimystä, eikä poismenonkaan. Tyyppihän saattoi olla helpottunut päästessään kivuistaan. En tosin varmaan edes menisi hautajaisiin, koska kyseessä on juurikin tällainen tarkoituksellinen synkistelyjuhla. Mutta nämä vieraat sentään halusivat kunnioittaa teitä läsnäolollaan, olkaa kiitollisia siitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Swoman kirjoitti:
Tuo ettei hautajaisiin pukeuduta tilaisuuden edellyttämällä tavalla on kyllä aivan käsittämätöntä. Siinähän mennään varmaankin kunnioittamaan itse tuntemansa henkilön muistoa muiden sukulaisten kanssa ja sitten olet pukeutunut kuin h*ora tai spurgu.
Noi muut kohdat sitten johtuukin yhteiskunnan mädättämisestä, mutta mikä on tekosyysyi, että sinä itse henkilökohtaisesti et osaa käyttäytyä?
Entä jos tuntee vainajan sen verran hyvin, että tietää hänen inhonneen pukupönötystä?
Tämä! Omissa hautajaisissani saavat kaikki pukeutua niinkuin haluavat, toivottavasti ovat mahdollisimman rennosti ja tuntevat saavansa olla omia itsejään.
Itse en edes halua hautajaisia. Kyllä ne ihmiset, joiden kanssa olen elämääni jakanut, ovat hyväksyneet poismenoni ja tietävät suhtautumiseni asiaan. Jos joku sellaiset minulle järjestää niin tietää, ettei ollut todellakaan ystäväni. Itseäni ei tietysti siinä vaiheessa kiinnosta :-p
Vierailija kirjoitti:
Hautajaispukeutuminen ei aiemminkaan ole ollut sellaista että kaikilla olisi mustaa tai tummaa. Esimerkiksi isomummoni hautajaisissa mummolla ja enollani oli vaaleanharmaat takit, samoin muulla hautajaisväellä oli valkoista, vaaleanharmaat, yleensäkin harmaan eri sävyjä, vihreää, sinistä, khakia ja beigeä. Hautajaispukeutumisessa tärkeintä on, että pukeutuminen on asiallista ja hillittyä.
Toisaalta, värikkäät vaatteet hautajaiset saattaa joskus olla jopa vainajan oma tai lähimpien omaisten toive. Olen ollut hautajaisissa missä nuorena kuolleen vainajan pienillä lapsilla oli punaiset asut, kuten myös muilla lähimmillä omaisilla.
Toisaalta jossain meksikossa kuolleiden juhlat ovat erittäin värikkäitä. Ei kuoleman tarvitse olla synkkä ja väkivaltainen tapahtuma, vaikka siihen liittyisikin tunteita.
Juuh