Suren valtavasti, kun suomalaisista perinteistä ja käytöstavoista luovutaan
Pitäkää vaan kukkahattutätinä, mutta suren sitä, miten monista suomalaisista perinteistä on luovuttu:
1.Juhlapukeutuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Siinä missä omassa lapsuudessani ysärillä oltiin juhlavaatteissa kevätjuhlissa/ristiäisissä jne, eivät läheskään kaikki enää ole. Kevätjuhliin tullaan farkuissa ja tennareissa, ristiäisissä voi olla villapaita ja farkut. Osa tulee jopa hautajaisiin värikkäissä vaatteissa, kun mustaa/tummaa ei vaatekaapista kuulemma löydy. Juhlissa näkee myös paljastavaa pukeutumista. Ennen ei olisi tullut kuuloonkaan, että ristiäisiin/kirkkohäihin mennään vesirajamekoissa, olkapäät paljaana ja rintamus esillä, nykyään tuo on ihan tavallista. Miehillä ei mene sen paremmin, moni tulee juhliin arkivaatteissa eikä juhlakenkiäkään ole. Lapsuudessani jokaisella lapsella oli edes jonkinlaiset juhlavaatteet (myös vähävaraisissa perheissä), mutta nykyään juhliin tullaan Ryhmä Hau-paidoissa ja vilkkulenkkareissa. Enää ei kiinnosta kunnioittaa tilaisuuden luonnetta/juhlien järjestäjää juhlapukeutumisella.
2. Päiväkodeissa ja kouluissa ei enää uskalleta pitää suomalaisista perinteistä kiinni, ettei vain loukattaisi ketään. Monissa paikoissa on kielletty laulamasta suvivirttä, askartelemasta itsenäisyyspäiväksi suomenlippuja tai viettämästä kalenterivuoteen kuuluvia, kristillistaustaisia juhlia. Pyhäinpäivät ja muut on siivottu pois. Sen sijaan tilalle on otettu Halloweenit ja muut kansainväliset juhlat, kun ne eivät loukkaa ketään. Kyllä minä haluaisin, että lapset saisivat päiväkodissa ja koulussa oppia suomalaisia perinteitä.
3. Suomalaista ruokakulttuuria ja paikallisia erityispiirteitä väheksytään ja pidetään jotenkin junttina tai huonona. Joka paikassa pitää olla sushit, pizzat ja eksoottiset vaihtoehdot tarjolla. Perinneruoille naureskellaan. Miksi ei olla ylpeitä maakuntien perinneruoista? Samoin paikallisten liikkeiden tilanne tulee kansainvälisiä ketjuja, kun on niin paljon hienompaa asioida ulkomaisessa ketjussa kuin kotimaisessa pikkuliikkeessä. Samoin suomalaisille murteille ja muille erityispiirteille naureskellaan. Itsestäni taas on ihanaa kuulla erilaisia murteita.
4. Äidinkielestä luovutaan, vaikka meillä on lakisääteinen oikeus pitää siitä kiinni. Monissa paikoissa tarjotaan infot englanniksi, vaikka mikään ei siihen velvoita. Monissa ravintoloissa/kahviloissa saa palvelua vain englanniksi, kun työntekijät eivät vaivaudu opettelemaan yksinkertaista asiakaspalvelukieltä. Lapset ja nuoret oppivat todennäköisemmin ilmaisemaan itseään sujuvasti englanniksi kuin suomeksi. Pienestä, maailman mittakaavassa vähemmistökielestä kannattaisi pitää kiinni. Esimerkiksi Virossa ihan toisella tavalla suosivat omaa äidinkieltään, eivätkä todellakaan jätä sitä englannin jalkoihin.
5. Äidinkielen näivettymisen lisäksi suren käytöstapojen vähentymistä ja kiroilun massiivista lisääntymistä. Aiemmin aikuiset hillitsivät kieltään lasten kuullen, mutta nykyisin kiroillaan menemään pientenkin lasten kuullen. Ennen teinit kiroilivat keskenään paljon, mutta aikuisten, opettajien yms. säästeltiin sanoja. Nykyisin haistatellaan ihan avoimesti eikä yhtään hillitä kieltä, vaikka vieressä seisoisi joku opettaja/pappi/vanhus tms. Ylipäätään toisten kunnioittaminen on hävinnyt: kävellään toisia päin, ei pyydetä anteeksi, käyttäydytään itsekkäästi jne.
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Esim eduskunnassa ruutupaidoissa ja paskereissa esiintyvät, eivät ole kovin nuoria. Antavat esimerkkiä. Sama puhumisesta. Toisista saa puhua halveksivasti, siitä.otetaan esimerkkiä.
Näin se menee. Ilkeys on vallalla eduskunnassa, arvot ja käytöstavat unohtuneet. Ja se huonotapaisuus valuu alaspäin.
Meille on tulossa kaksi juhlaa suvussa ihan kohta. Ei ole varaa juhlaviin vaatteisiin. Ei ole ollut pitkiin aikoihin. Ei muutenkaan ole varaa vaatteisiin vaan kaapissa on mitä on. Vaihtoehtona olla menemättä rakkaiden juhliin ja pahoittaa heidän mielensä tai laittaa päälle jotain jota on. Mitä tehdä?
Hautajaispukeutuminen ei aiemminkaan ole ollut sellaista että kaikilla olisi mustaa tai tummaa. Esimerkiksi isomummoni hautajaisissa mummolla ja enollani oli vaaleanharmaat takit, samoin muulla hautajaisväellä oli valkoista, vaaleanharmaat, yleensäkin harmaan eri sävyjä, vihreää, sinistä, khakia ja beigeä. Hautajaispukeutumisessa tärkeintä on, että pukeutuminen on asiallista ja hillittyä.
Toisaalta, värikkäät vaatteet hautajaiset saattaa joskus olla jopa vainajan oma tai lähimpien omaisten toive. Olen ollut hautajaisissa missä nuorena kuolleen vainajan pienillä lapsilla oli punaiset asut, kuten myös muilla lähimmillä omaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Maailma muuttuu, on aina muuttunut ja tulee aina muuttumaan.
Valitettavasti ei aina parempaan suuntaan!
Vierailija kirjoitti:
Meille on tulossa kaksi juhlaa suvussa ihan kohta. Ei ole varaa juhlaviin vaatteisiin. Ei ole ollut pitkiin aikoihin. Ei muutenkaan ole varaa vaatteisiin vaan kaapissa on mitä on. Vaihtoehtona olla menemättä rakkaiden juhliin ja pahoittaa heidän mielensä tai laittaa päälle jotain jota on. Mitä tehdä?
Kirpputorejakin voisi katsastaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitittely. Sitä kaipaan paljon vaikka ammattikoulussa opetettiin ettei enää kuulu asiakas palvelu tilanteissa käyttää.
Milloin olet syntynyt? Minulle 60-luvun lapselle se on jäänne jostain hyvin kaukaa. Äitini teititteli anoppiaan ja selän takana ja välillä suoraankin haukkui tämän alimpaan hlvettiin, sellaista kaksinaamaisuudesta minulle teitittely kertoo.
Kyllä mä teitittelen tuntemattomia vanhuksia. Vähän nuorempiakin, itseäni nuorempia en teitittele.
N50
Minä taas en teitittele ketään, koska teitittelyyn ei ole mitään perusteita. Tilanteet voi hoitaa asiallisesti keskustellen ilman teitittelyäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on päinvastaisia havaintoja.
Millaisia?
Nykyään ihmiset käyttäytyvät paremmin ja kunnioittavat toisiaan.
Perinteistä luopuminen ei ole kunnioittamista . Nykyään varotaan loukkaamasta ketään, kaikki on hyvin laimeaa ja neutraalia. Samalla tullaan loukanneeksi niitä, jotka perinteitä arvostavat. Perinteiden ja käytöstapojen katoamisen myötä katoaa yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunnetta ja opettaa luonnoĺisella tavalla arvostamaan muita ja muiden tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on päinvastaisia havaintoja.
Millaisia?
Nykyään ihmiset käyttäytyvät paremmin ja kunnioittavat toisiaan.
Perinteistä luopuminen ei ole kunnioittamista . Nykyään varotaan loukkaamasta ketään, kaikki on hyvin laimeaa ja neutraalia. Samalla tullaan loukanneeksi niitä, jotka perinteitä arvostavat. Perinteiden ja käytöstapojen katoamisen myötä katoaa yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunnetta ja opettaa luonnoĺisella tavalla arvostamaan muita ja muiden tapoja.
Mitään perinteitä tarkoitat
Vierailija kirjoitti:
Teitittely. Sitä kaipaan paljon vaikka ammattikoulussa opetettiin ettei enää kuulu asiakas palvelu tilanteissa käyttää.
Miksi ihmeessä opetetaan, ettei pitäisi teititellä? Mua ärsyttää, kun asiakaspalvelutilanteessa moikkaillaan ja puhutellaan kuin olisimme vanhoja tuttuja, ja chattipalveluissa pääosa kommunikaatiosta on hymiöitä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on päinvastaisia havaintoja.
Millaisia?
Nykyään ihmiset käyttäytyvät paremmin ja kunnioittavat toisiaan.
Perinteistä luopuminen ei ole kunnioittamista . Nykyään varotaan loukkaamasta ketään, kaikki on hyvin laimeaa ja neutraalia. Samalla tullaan loukanneeksi niitä, jotka perinteitä arvostavat. Perinteiden ja käytöstapojen katoamisen myötä katoaa yhteisöllisyys. Yhteisöllisyys luo turvallisuuden tunnetta ja opettaa luonnoĺisella tavalla arvostamaan muita ja muiden tapoja.
Sinä loukkaannut, koska muut eivät noudata sinun perinteitäsi? Ymmärsinkö oikein?
Hautajaispukeutuminen on kyllä aina ollut hyvin vaihtelevaa, en varmaan koskaan ole ollut hautajaisissa missä olisi ollut vain mustaa tai tummaa.
Itse en adhd/autistina jaksa jäykkiä tilaisuuksia, joissa ihmiset eivät saa olla omia itsejään. Jätän mieluummin menemättä. Jos kaipaan sosiaalista kanssakäymistä, vietän aikaa mukavien ja rentojen ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitittely. Sitä kaipaan paljon vaikka ammattikoulussa opetettiin ettei enää kuulu asiakas palvelu tilanteissa käyttää.
Miksi ihmeessä opetetaan, ettei pitäisi teititellä? Mua ärsyttää, kun asiakaspalvelutilanteessa moikkaillaan ja puhutellaan kuin olisimme vanhoja tuttuja, ja chattipalveluissa pääosa kommunikaatiosta on hymiöitä...
Siis pitäisikö sinua kohdella kuin kuninkaallista? Ajatteletko olevasi ylempiarvoinen kuin tuo asiakaspalvelija?
Järkytyin tänään kun kävin Itäkeskuksen kauppakeskuksessa.
Miten ihmiset pukeutuu siellä niin tylsästi? Omituisia halaatteja. Ja muodottomia vaatteita. Tummia huiveja. Ei mitään koruja. Tai kauniita värejä. Ihankuin pikkutyttöjen pukeutumista aikuisilla naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Swoman kirjoitti:
Tuo ettei hautajaisiin pukeuduta tilaisuuden edellyttämällä tavalla on kyllä aivan käsittämätöntä. Siinähän mennään varmaankin kunnioittamaan itse tuntemansa henkilön muistoa muiden sukulaisten kanssa ja sitten olet pukeutunut kuin h*ora tai spurgu.
Noi muut kohdat sitten johtuukin yhteiskunnan mädättämisestä, mutta mikä on tekosyysyi, että sinä itse henkilökohtaisesti et osaa käyttäytyä?
Entä jos tuntee vainajan sen verran hyvin, että tietää hänen inhonneen pukupönötystä?
Tämä! Omissa hautajaisissani saavat kaikki pukeutua niinkuin haluavat, toivottavasti ovat mahdollisimman rennosti ja tuntevat saavansa olla omia itsejään.
Samoin.