Suren valtavasti, kun suomalaisista perinteistä ja käytöstavoista luovutaan
Pitäkää vaan kukkahattutätinä, mutta suren sitä, miten monista suomalaisista perinteistä on luovuttu:
1.Juhlapukeutuminen ei ole enää itsestäänselvyys. Siinä missä omassa lapsuudessani ysärillä oltiin juhlavaatteissa kevätjuhlissa/ristiäisissä jne, eivät läheskään kaikki enää ole. Kevätjuhliin tullaan farkuissa ja tennareissa, ristiäisissä voi olla villapaita ja farkut. Osa tulee jopa hautajaisiin värikkäissä vaatteissa, kun mustaa/tummaa ei vaatekaapista kuulemma löydy. Juhlissa näkee myös paljastavaa pukeutumista. Ennen ei olisi tullut kuuloonkaan, että ristiäisiin/kirkkohäihin mennään vesirajamekoissa, olkapäät paljaana ja rintamus esillä, nykyään tuo on ihan tavallista. Miehillä ei mene sen paremmin, moni tulee juhliin arkivaatteissa eikä juhlakenkiäkään ole. Lapsuudessani jokaisella lapsella oli edes jonkinlaiset juhlavaatteet (myös vähävaraisissa perheissä), mutta nykyään juhliin tullaan Ryhmä Hau-paidoissa ja vilkkulenkkareissa. Enää ei kiinnosta kunnioittaa tilaisuuden luonnetta/juhlien järjestäjää juhlapukeutumisella.
2. Päiväkodeissa ja kouluissa ei enää uskalleta pitää suomalaisista perinteistä kiinni, ettei vain loukattaisi ketään. Monissa paikoissa on kielletty laulamasta suvivirttä, askartelemasta itsenäisyyspäiväksi suomenlippuja tai viettämästä kalenterivuoteen kuuluvia, kristillistaustaisia juhlia. Pyhäinpäivät ja muut on siivottu pois. Sen sijaan tilalle on otettu Halloweenit ja muut kansainväliset juhlat, kun ne eivät loukkaa ketään. Kyllä minä haluaisin, että lapset saisivat päiväkodissa ja koulussa oppia suomalaisia perinteitä.
3. Suomalaista ruokakulttuuria ja paikallisia erityispiirteitä väheksytään ja pidetään jotenkin junttina tai huonona. Joka paikassa pitää olla sushit, pizzat ja eksoottiset vaihtoehdot tarjolla. Perinneruoille naureskellaan. Miksi ei olla ylpeitä maakuntien perinneruoista? Samoin paikallisten liikkeiden tilanne tulee kansainvälisiä ketjuja, kun on niin paljon hienompaa asioida ulkomaisessa ketjussa kuin kotimaisessa pikkuliikkeessä. Samoin suomalaisille murteille ja muille erityispiirteille naureskellaan. Itsestäni taas on ihanaa kuulla erilaisia murteita.
4. Äidinkielestä luovutaan, vaikka meillä on lakisääteinen oikeus pitää siitä kiinni. Monissa paikoissa tarjotaan infot englanniksi, vaikka mikään ei siihen velvoita. Monissa ravintoloissa/kahviloissa saa palvelua vain englanniksi, kun työntekijät eivät vaivaudu opettelemaan yksinkertaista asiakaspalvelukieltä. Lapset ja nuoret oppivat todennäköisemmin ilmaisemaan itseään sujuvasti englanniksi kuin suomeksi. Pienestä, maailman mittakaavassa vähemmistökielestä kannattaisi pitää kiinni. Esimerkiksi Virossa ihan toisella tavalla suosivat omaa äidinkieltään, eivätkä todellakaan jätä sitä englannin jalkoihin.
5. Äidinkielen näivettymisen lisäksi suren käytöstapojen vähentymistä ja kiroilun massiivista lisääntymistä. Aiemmin aikuiset hillitsivät kieltään lasten kuullen, mutta nykyisin kiroillaan menemään pientenkin lasten kuullen. Ennen teinit kiroilivat keskenään paljon, mutta aikuisten, opettajien yms. säästeltiin sanoja. Nykyisin haistatellaan ihan avoimesti eikä yhtään hillitä kieltä, vaikka vieressä seisoisi joku opettaja/pappi/vanhus tms. Ylipäätään toisten kunnioittaminen on hävinnyt: kävellään toisia päin, ei pyydetä anteeksi, käyttäydytään itsekkäästi jne.
Kommentit (135)
Juhlakutsuissa ilmoitetaan pukukoodi ja tilaisuudessa portsari, joka estää retkujen pääsyn sisään.
Mua taas nyppii se, että jos perinteistä (esim. juhlapukeutuminen) yrittää pitää kiinni, niin tullaan pätemään miten "ei nämä kevätjuhlat/valmistujaiset/ristiäiset tms ole mikään pukujuhla".
Koska meno on muuttunut tällaiseksi?
Tavat ja etiketit helpottavat sosiaalista käyttäytymistä! Itse kaipaan suoraa ja rehellistä emännän/isännän velvollisuutta esitellä vieraat toisilleen, jos paikalla on ihmisiä, jotka eivät toisiaan tunne. Sama velvollisuus on myös niillä, jotka tuntevat kummankin osapuolen. Tätä tapahtuu nykyään tosi harvoin! Pieni ele olisi sanoa: Juha, tässä on Pasi, joka pyörittää putkifirmaa. Juha taas on opiskelemassa amkissa logistiikkaa. Teitä kumpaakin taitaa yhdistää laskettelu. Mutta tällä avaa sen näkymättömän muurin kahden toisilleen tuntemattoman välillä ja auttaa keskustelun jatkumiseen. Meillä töissä ei enää esitellä edes uusia työkavereita ja se on kyllä todella ankeaa!!
Vierailija kirjoitti:
Tavat ja etiketit helpottavat sosiaalista käyttäytymistä! Itse kaipaan suoraa ja rehellistä emännän/isännän velvollisuutta esitellä vieraat toisilleen, jos paikalla on ihmisiä, jotka eivät toisiaan tunne. Sama velvollisuus on myös niillä, jotka tuntevat kummankin osapuolen. Tätä tapahtuu nykyään tosi harvoin! Pieni ele olisi sanoa: Juha, tässä on Pasi, joka pyörittää putkifirmaa. Juha taas on opiskelemassa amkissa logistiikkaa. Teitä kumpaakin taitaa yhdistää laskettelu. Mutta tällä avaa sen näkymättömän muurin kahden toisilleen tuntemattoman välillä ja auttaa keskustelun jatkumiseen. Meillä töissä ei enää esitellä edes uusia työkavereita ja se on kyllä todella ankeaa!!
Tämä!!
Ennen oli myös tavallista, että jos Anna ja Laura kävelivät kadulla ja törmäsivät Lauran tuttuun, niin Laura esitteli tutun Annalle. Enää tuollaista ei tehdä. Laura juttelee Tiinan kanssa Annan seisoessa hölmistyneenä vieressä. Eikä se ole sen Annan tehtävä kysyä, että kukas se sinä oletkaan ja mistä tunnet Lauran.
Olen myös surullinen siitä että nykyään ei ole näitä käytöstapoja nuoremmilla ihmisillä. Ainakaan kaikilla. Täälä maaseudulla vielä tapoja on jonkillaisia. Mut pukeutuminen on usein hukassa nykyään monella. Ainakin johonkin juhliin tai tapahtumaa.
Nykyään ei olla tiukkapipoisia joka asiassa. Elämä on erilaista tänä päivänä.
55v.
Teen töitä kirkon suntiona ja todella on tuo pukeutuminen muuttunut.
Ennen kaasoilla/morsiusneidoilla oli kauniit, polvipituiset/pitkät mekot sekä huivi hartioilla. Nykyisin ei huiveista ole tietoakaan ja mekot ovat paljastavia. Hautajaisissa näkee myös kesäaikaan revittyjä farkkushortseja, biletoppeja ja muita vastaavia vaatteita.
En ymmärrä, kenestä tuo on juhlavaa ja kaunista pukeutumista.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään ei olla tiukkapipoisia joka asiassa. Elämä on erilaista tänä päivänä.
55v.
Minusta on hassua sanoa käytöstapoja tiukkapipoiseksi.
äsken kun kävin koiran kanssa lenkillä, täällä koulu lähellä, niin kyllä sieltä aika moni näytti valuvan mekossa tai pojat puvuissa pois eli kohtuullisen juhlavaa settiä. Toki voi olla että on alueellisia eroja.
mutta vanhemmistahan se lasten pukeutuminen lähtee, jos vanhemman mielestä on ok että lapsi lähtee hupparissa ko. tilaisuuteen, niin niin..toisaalta ne vanhemmat taitaa itsekin hillua epämääräisissä tamineissa ympäri vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavat ja etiketit helpottavat sosiaalista käyttäytymistä! Itse kaipaan suoraa ja rehellistä emännän/isännän velvollisuutta esitellä vieraat toisilleen, jos paikalla on ihmisiä, jotka eivät toisiaan tunne. Sama velvollisuus on myös niillä, jotka tuntevat kummankin osapuolen. Tätä tapahtuu nykyään tosi harvoin! Pieni ele olisi sanoa: Juha, tässä on Pasi, joka pyörittää putkifirmaa. Juha taas on opiskelemassa amkissa logistiikkaa. Teitä kumpaakin taitaa yhdistää laskettelu. Mutta tällä avaa sen näkymättömän muurin kahden toisilleen tuntemattoman välillä ja auttaa keskustelun jatkumiseen. Meillä töissä ei enää esitellä edes uusia työkavereita ja se on kyllä todella ankeaa!!
Tämä!!
Ennen oli myös tavallista, että jos Anna ja Laura kävelivät kadulla ja törmäsivät Lauran tuttuun, niin Laura esitteli tutun Annalle. Enää tuollaista ei tehdä. Laura juttel
Olen ollut niin monta kertaa tilanteessa, jossa olen lopulta itse joutunut kysymään, kuka tuo henkilö on, kun ei ole vaivauduttu esittelemään meitä toisillemme. Moukkamaista käytöstä. Itselläni esittely lähtee ihan automaattisesti, en osaisi olla tekemättä sitä. Taidan olla niitä harvoja nykyään, jotka sitä enää tekee.
Tavat ovat muuttuneet aina.
Suvivirsi ja kristillistaustaiset juhlat ovat tuontitavaraa siinä missä Halloween.
Itselläni on päinvastaisia havaintoja.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on päinvastaisia havaintoja.
Millaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on päinvastaisia havaintoja.
Millaisia?
Nykyään ihmiset käyttäytyvät paremmin ja kunnioittavat toisiaan.
Muistan, miten vanhempi veljeni aloitti akateemisen työuransa 1990-luvulla (jota ap muisteli hyvän pukeutumisen vuosikymmenenä) Euroopassa. Hän noudatti kotimme sääntöä ja käyttää pukua sekä kravattia tärkeissä seminaareissa niin kuin Suomessa oli tapana. Veljeni oli ainoa siinä huippuälyköiden tapahtumassa jäykkähenkinen asu yllään ja vaihtoi nopeasti farkkuihin sekä villapaitaan niin kuin muiden maiden edustajat. Jatkossa puku jäi kotiin, eikä veli sitä kaivanut enää työasioissa esille. Näin ollen voin vakuuttaa, että jos Suomessa olikin vielä "juhlavaatteet" se oli joskus erittäin jäykkää ja jopa mautonta tilaisuudesta riippuen. Olen mummeli-ikäisenä hyvin iloinen, että se nipotus on jäänyt ja ihmiset osaavat rohkeammin valita asunsa kuin noudattaa jäykkää protokollaa. Myös hautajaisissa.
Mitä tulee kohteliaisiin käytöstapoihin, etikettiin, oma-aloitteinen ja reipas vieras osaa itsekin tervehtiä ja esitellä itsensiä. On myös aika epäkohteliasta nököttää nurkassa odottamassa, että kiireinen isäntäväki luovii yhtä vierastaan tilaisuudessa ja huolehtii hänen esittelystään kaikille. Työelämässä edellytys on myös sama, että osataan itsekin sanoa päivää. On opeteltava tekemään aloitteita.
Perinteitä opetellaan ensijaisesti kotona, eikä valitella miten muut eivät niitä neuvo ja opeta. En käsitä tuollaista valittamista, miten muut eivät tee sitä tai tätä .Arvot opitaan ensisijaisesti kodista, suvusta kuin toivotaan, että joku päiväkotitäti niistä kertoisi.
KUn täällä pohditaan lahjoja valmistuneille kiinnitin huomiota, ettei kukaan enää muista kirjoja. Äidinkielien oppiminen on myös lukemista itse tai ääneen. Siitä vain ap nyt uusi linjaus oman suvun lahjaongelmiin: osta kirja tai oikeus kuunnella kirjoja.
No mutta vanhemmathan ne käytösmallit opettaa. Jos ei vanhemmat välitä, ei välitä lapsetkaan.
Tuo ettei hautajaisiin pukeuduta tilaisuuden edellyttämällä tavalla on kyllä aivan käsittämätöntä. Siinähän mennään varmaankin kunnioittamaan itse tuntemansa henkilön muistoa muiden sukulaisten kanssa ja sitten olet pukeutunut kuin h*ora tai spurgu.
Noi muut kohdat sitten johtuukin yhteiskunnan mädättämisestä, mutta mikä on tekosyysyi, että sinä itse henkilökohtaisesti et osaa käyttäytyä?