Lue keskustelun säännöt.
Lapset jäi tekemättä. Sitä sopivaa aikaa ei vaan koskaan tullut.
31.05.2025 |
Asia on sinänsä ihan ok, sillä ei minulle lapsien saaminen ole ikinä ollut mikään elämän päätavoite. En tosin ole myöskään vela, vaan ajattelin aina, että ehkä sitten joskus. Sitten joskus kun ja jos on sopiva hetki.
No minulle sitä sopivaa hetkeä ei ikinä tullut. Löysin nykyisen puolisoni vasta liki kolmekymppisenä, eikä ennen häntä ollut ketään kenen kanssa olisi perhettä voinut edes ajatella perustaa.
Sitten oli työttömyyttä, uudelleen opiskelua, työn perässä muuttamista, oman vanhemman vakava sairastuminen yms. Paljon asioita jotka veivät niin paljon energiaa, ettei siinä perheen perustaminen ollut päällimmäisenä mielessä, kun piti omasta jaksamisestakin huolehtia.
Nyt olisin ensimmäistä kertaa elämässä siinä tilanteessa, että olisi oikeasti ne puitteet mihin perheen voisi hyvillä mielin perustaa. Minun osaltani se juna kuitenkin meni jo. Olen jo yli neljän kymmenen ja mieheni vielä minua viisi vuotta vanhempi. Meillä sopivaa hetkeä ei vain osunut kohdalle.
Tällä tekstillä haluan sanoa, mutta aina se ei todellakaan ole vain itsestä kiinni. Välillä elämä vain menee näin. En ole katkera. Elämäni on oikein hyvää ja olen onnellinen. Kaikilta meiltä jää jotain kokematta. Minulla se oli omat lapset. Lähipiirissä lapsia kuitenkaan on, joten eivät he toki minulle täysin vieraaksi konseptiksi jää.
Kommentit (155)
Itse olen saanut lapseni yli neljäkymppisenä luomusti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tarinasi jakamisesta. Hyvä kuulla, että olet sinut asian kanssa eikä katkeruutta ole jäänyt.
Toisaalta haluan sanoa, että älkää ihmiset jääkö odottamaan sitä 100% täydellistä tilannetta. Jos elämän perusasiat olisi kohtuu kunnossa (katto pään päällä, ruokaa pöydässä, turvallinen elämäntilanne), niin kyllä elämä kantaa.
Tarkoitatko että lapset pitää tehdä parikymppisenä jonkun random baaripanon kanssa?
Lapsia ei tehdä, niitä saadaan. Valitettavasti jotkut vanhemmiksi sopimattomat vain saavat lapsia vaikka eivät haluaisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Siksi kannattaakin varautua ja vielä kerran varautua, kun tulevasta ei ole mitään varmuutta. Ei se ole mikään huono asia, jos lapset jäävät lopulta tekemättä. Paitsi jos se lisääntyminen on ainoa haave elämässä.
Jos todella haluaa lapsia, ei pidä jäädä odottamaan sopivaa hetkeä. Lasten saaminen oli minulle ja miehelle niin tärkeää, että aloitimme yrittämisen kun olimme 23v. Minulla olikin sitten oireeton endometrioosi ja saimme lapset vasta monen vuoden hoitojen jälkeen. Jos olisin jäänyt odottamaan sopivaa hetkeä, se ei olisi luultavasti enää silloin onnistunut. Ensimmäisen vakituisen työpaikan esimerkiksi sain vasta 40-vuotiaana, sitä ennen olin jatkuvasti parin viikon, parin kuukauden pätkätöissä. Pelottihan se hankkia lapsia niin epävarmassa työtilanteessa, mutta ei ollut vaihtoehtojakaan, jos lapsia halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Osasitko sinä tehdä juuri sellaisia lapsia kuin halusit? Saitko mitä tilasit?
Vierailija kirjoitti:
😂😂😂😂
Kuuden lapsenlapsen sydänmummi 💜 💚
Ja tuo idiootti nauraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tarinasi jakamisesta. Hyvä kuulla, että olet sinut asian kanssa eikä katkeruutta ole jäänyt.
Toisaalta haluan sanoa, että älkää ihmiset jääkö odottamaan sitä 100% täydellistä tilannetta. Jos elämän perusasiat olisi kohtuu kunnossa (katto pään päällä, ruokaa pöydässä, turvallinen elämäntilanne), niin kyllä elämä kantaa.
Tarkoitatko että lapset pitää tehdä parikymppisenä jonkun random baaripanon kanssa?
Ei pidä, mutta halutessaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Siksi kannattaakin varautua ja vielä kerran varautua, kun tulevasta ei ole mitään varmuutta. Ei se ole mikään huono asia, jos lapset jäävät lopulta tekemättä. Paitsi jos se lisääntyminen on ainoa haave elämässä.
Kyllä se monille on yksi isoimmista haaveista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Osasitko sinä tehdä juuri sellaisia lapsia kuin halusit? Saitko mitä tilasit?
Sain lapset, jotka tuovat minulle enemmän onnea ja iloa kuin olis edes kuvitellut mahdolliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olet säästynyt monelta sellaiselta huolelta ja ahdistukselta, joita et olisi edes arvannut tuleviksi. Rauhallista jatkoa!
Minä olen niin ruma ja tyhmä etten ole halunnut geenejäni jatkaa.
M57
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kävi sama kuin aloittajalla. Olen 37-vuotias eli muuten ehtisi mutta olen sinkku. Ero tuli reilu vuosi sitten eikä uutta miestä ole löytynyt. Vuosiin mahtuu pätkätöitä, uudelleen kouluttautumista, silloisen puolison vakava sairastuminen yms. Nyt voisin vihdoin työnäkymien ja taloudellisen tilanteen puolesta, mutta...Kaikki ei ole itsestä kiinni
Otin yh miehen jolla 3 lasta. Aika ulina harrastusten läksyjen ym kanssa, Selvisi sitten että mies ei haluakkaan omia lapsia. Olen pulassa kun tkisi mieli erota ja noi lapset ja itse kerettiin tutustumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Osasitko sinä tehdä juuri sellaisia lapsia kuin halusit? Saitko mitä tilasit?
Sain lapset, jotka tuovat minulle enemmän onnea ja iloa kuin olis edes kuvitellut mahdolliseksi.
Niin, itsekkäistä syistä suurin osa lapsia tekee.
Minulle taas lähipiirin lapset ovat tehneet selväksi, etten koskaan halua sellaisia itse. On hyvä tietää, jos joku ei ole itseä varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Osasitko sinä tehdä juuri sellaisia lapsia kuin halusit? Saitko mitä tilasit?
Sain lapset, jotka tuovat minulle enemmän onnea ja iloa kuin olis edes kuvitellut mahdolliseksi.
Niin, omaksihan ne tehdään eikä kenellekään muulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opit aloittajan tilanteesta: ei kannata jäädä odottamaan sopivaa aikaa.
Ei niitä lapsia kyllä kannata tehdä huonoon tilanteeseen vaan kyllä pitää olla hyvä työ saatu ennen lapsia ja taloudellinen tilanne pitää olla myös hyvä koska lapsi vie rahaa.
Eli kyllä kannattaa odottaa sopivaa aikaa.
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.
Siksi kannattaakin varautua ja vielä kerran varautua, kun tulevasta ei ole mitään varmuutta. Ei se ole mikään huono asia, jos lapset jäävät lopulta tekemättä. Paitsi jos se lisääntyminen on ainoa haave elämässä.
Kyllä se monille
Yhtä lailla monille myös ei ole. Etenkään nykyään, kun on niin monta muutakin tapaa elää kuin perustaa lapsiperhe.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hyvä, että että saaneet lapsia. Lähipiirissä on yksi tuollainen perhe, adoptioperhe. Minusta heidän toiminnastaan paistaa se, että lapsen erityisyys on riesa.
Lapsen kanssa on aina epämukavuusalueella. Ja tosiaan, lapsi voi olla myös sairas. Niin vaikeasti, että tarvitsee koko elämän hoitoa.
Se mitä monet eivät tosiaan ymmärrä on se että lapsi voi syntyä pahasti sairaana tai sairastua myöhemmin. Omaa lapsuuttani varjosti toisen sisaruksen kuolema ja toisen vaativa sairaus, ja päätin jo lapsena että en halua omia lapsia. Se miten nuo tragediat söivät vanhempieni kaiken jaksamisen oli niin kylmäävää katsottavaa. Lisäksi se että olimme mieheni kanssa koko opiskeluaikamme ja pitkälle valmistumisen jälkeen tosi köyhiä: laskimme onko varaa ostaa juustoa leivänpäälle tai sukkia rikkinäisten tilalle (valmistuimme lamaan ja yhtäkkiä töitä ei sitten ollutkaan missään). Tukiverkostoja ei käytännössä ollut, suku oli tosi pieni ja vanhempani ilmoittivat että he eivät lastenlapsia sitten hoida. Mikä oli toisaalta ihan ymmärrettävää kaiken heidän kokemansa jälkeen. Mieheni vanhemmat olivat muutenkin poissa kuviosta. Laskettiin yksi yhteen ja päädyttiin siihen että lapselle voi olla parempi syntyä toisille vanhemmille kuin me olisimme olleet. Eli ymmärsimme että meistä ei välttämättä ole sille epämukavuusalueelle.
Noita "lapsi tuo leivän tullessaan" hokemia on saanut kuulla usein. Itse laman lapsena ymmärrän että tuollainen on täyttä toiveajattelua tai valmiiksi hyväosaisten itsetyytyväistä lässytystä.
Kannattaa oikeasti miettiä että pärjää henkisesti, psyykkisesti ja taloudellisesti. Rikas ei tarvitse olla, mutta jonkinlaiset tukiverkot ja toimintavalmiudet kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Otin yh miehen jolla 3 lasta. Aika ulina harrastusten läksyjen ym kanssa, Selvisi sitten että mies ei haluakkaan omia lapsia. Olen pulassa kun tkisi mieli erota ja noi lapset ja itse kerettiin tutustumaan.
Eikö nuo kolme lasta ole sitten miehen biologisia lapsia ?
Ei kannata. Lapset kannattaa tehdä silloin kun ja jos niitä haluaa. Tulevasta ei koskaan ole mitään varmuutta.