Lue keskustelun säännöt.
Miksi koulujen oppimistulokset on laskenut eniten maaseudulla??
30.05.2025 |
Miksi maaseudulla on heikkotasoisia oppilaita?
Peruskoulun oppimistuloksissa on selviä eroja sekä alueellisesti että tyttöjen ja poikien kesken, käy ilmi Opetushallituksen tuoreesta selvityksestä. Selvityksen mukaan pääkaupunkiseutu menestyy vertailussa muuta maata paremmin ja Pohjois-Suomi huonommin. Tytöt puolestaan pärjäävät koulussa poikia paremmin.
Selvitys osoitti, että menestyneimmät koulut löytyvät kaupungeista. Kaupunkikoulujen taso on korkeampi kuin taajamissa tai maaseudulla olevien. Etenkin pääkaupunkiseudun parhaiden koulujen oppimistulokset ovat selvästi parempia kuin muualla maassa. Suur-Helsingin alueella on suhteessa enemmän menestyviä oppilaita kuin muualla Suomessa.
Asukasmäärään suhteutettuna eniten huonosti menestyviä kouluja taas on Lapin ja Oulun lääneissä. Muualla maassa yli puolet kouluista sijoittuu vertailun keskitasolle.
Kommentit (99)
40 % Espoolaisista lapsista ei osaa lukea suomea vielä yläasteellakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: 40 % Espoolaisista lapsista ei osaa lukea suomea vielä yläasteellakaan.
Tilanne oli paljon parempi silloin vuonna 2004 kun ap:n viittaama tutkimus tehtiin. Välissä ovat rahat loppuneet, vuosi 2015 koettu ja kouluissa taso romahtanut.
Vierailija kirjoitti:
AP viittaa nyt selvitykseen, joka on tehty vuonna 2004 eli yli 20 vuotta sitten.
Itse siihen aikaan maalla koulua käyneenä resurssit revittiin mistä revittiin. Kieltenopettaja ajoi päivässä varmaan lähemmäs 100 km että saatiin kaikille kyläkouluille valinnainen saksa järjestettyä
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota selvitystä, mutta jos se tehtiin vertailemalla opettajien antamia arvosanoja, niin kysehän on vain siitä, että maalla vaaditaan enemmän. Omien lasten kanssa kokemus oli se, että kun maalla sai 6. luokan päättöarvioksi keskiarvon 7,6, sai sama lapsi Helsingissä 7. luokalla keskiarvon 9,2. Opetus ei parantunut lainkaan, mutta koska vaatimustaso oli alhainen, oli helppo menestyä.
Lukiovertailussa menestyvät pienten paikkakuntien lukiot.
Kaupunkikoulujen tasosta ei voida sanoa yhtään mitään ellei meillä ole käytössä valtakunnallisia kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä kokeita. PISA-tutkimukseenkin oppilaat valikoidaan, se ei kerro todellista tasoa.
Suomessa on haluttu korostaa opettajan autonomista asemaa ja professiota. Monessa muussa maassa opettajat ovat enemmänkin "opetusteknikkoja", kuten Tampereen yliopiston kasvatustieteiden luennolla heitä kutsuttiin.
Kaikessa on puolensa. Nyt Suomessa opettajilla on iso valta, ja siinä on omat hyvät puolensa. Toisaalta mikäli opetus olisi yhdenmukaisempaa, olisi siinä omat etunsa. Esimerkiksi tuo eri opetusyksiköiden vertailu.
Vaikka koulu koskettaa meitä kaikkia jollain tavalla, moni ei ymmärrä esimerkiksi opettajan roolia syvällisesti.
t. kasvatustieteilijä
Menestyneimmät koulut sijaitsevat kaupungeissa, no shit Sherlock? Tietysti ne sijaitsevat kaupungissa. Opetuksen tasoa kun vertailin aikanaan, niin serkku kävi Helsingissä SYKkiä ja minä pientä maaseutukoulua. Resurssit oli aika lailla eri luokkaa, myös opettajat. Tämä 80-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut tuota selvitystä, mutta jos se tehtiin vertailemalla opettajien antamia arvosanoja, niin kysehän on vain siitä, että maalla vaaditaan enemmän. Omien lasten kanssa kokemus oli se, että kun maalla sai 6. luokan päättöarvioksi keskiarvon 7,6, sai sama lapsi Helsingissä 7. luokalla keskiarvon 9,2. Opetus ei parantunut lainkaan, mutta koska vaatimustaso oli alhainen, oli helppo menestyä.
Lukiovertailussa menestyvät pienten paikkakuntien lukiot.
Kaupunkikoulujen tasosta ei voida sanoa yhtään mitään ellei meillä ole käytössä valtakunnallisia kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä kokeita. PISA-tutkimukseenkin oppilaat valikoidaan, se ei kerro todellista tasoa.
Suomessa on haluttu korostaa opettajan autonomista asemaa ja professiota. Monessa muussa maassa opettajat ovat enemmänkin "opetusteknikkoja", kuten Tampereen yliopiston kasvatustieteiden luennolla heitä kuts
Täytyy muistaa, että Suomessa työskentelee myös epäpäteviä opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy muistaa, että Suomessa työskentelee myös epäpäteviä opettajia.
Oman kokemukseni perusteella opettajan muodollinen pätevyys ei mitenkään takaa hyvää oppimistulosta. Eikä tuon pätevyyden puuttuminen myöskään kerro opettajan olevan kelvoton tekemään työtään.
M59+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää rasistien trolliketjut rupeaa olemaan sitä luokkaa, että oksat pois.
Lähdetään faktoista:
-kaupungeissa on tutkitusti yliedustus älykkäistä ihmisistä
-persujen nk. älykkyys on taito soittaa rikkinäistä levyä peräkälviän pierukellarista käsin
-Aallon teknillisellä näkee yllättävän paljon somalitaustaisia nuoria naisia. Maalaisia onkin sitten aika lailla vähemmän, aliedustettuna suhteessa väkimäärään koko maassa. Heistäkin valtaosa naisia.
Nojaa, Aalto Yliopiston opiskelijoista reilu kolmannes on Aalto yliopiston tutkimuksen mukaan yli 50 kilometrin päästä kampukselta, ja reilu 10% ulkomaalaisia. Aika hyvin seuraa yleistä väestötrendiä minusta..?
Taisin puhua Aallon TEKNILLISESTÄ. Lisäksi 50km kampu
En esittänyt väitettä VALTAOSASTA, joten lopeta paskapuhe ja opettele lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin mitä suurempi kaupunki, sitä enemmän sinne hakeutuu älyllisesti kehittyineimpiä pariskuntia. Jos hankkivat akateemisen tai ammattikorkeasaaren koulutuksen, niin kyllä heidän lapsensakin yleensä peruskoulussa menestyvät. Toista on maaseudulla kun työttömät hankkivat muutaman lippispään jotka ajavat jollain ikälopuilla autonraadoilla ja alkavat lisääntyä jo nuorena.
Kyllä älykkäitä on kaikkilalla mutta älykkäät hakeutuvat kaupunkeihin tai lähiseudulle
Se on totta että porukka joutuu muuttamaan tyydyttävän työelämän perässä esim Uudellemaalle
Mutta kun se pesti on selkokielellä sinulle selitetty.
Ei voi lusikalla vaatia jos on sormustimella annettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas oman elämänsä ekspertit mutuilevat. Mites jos maalaiset kehittäisitte hieman itsetuntoa.
Osaamista voi sitten tulla mittaamaan kaupunkiin.
Vierailija kirjoitti:
26,8% teknisen alan yliopisto-opiskelijoista oli vuonna 2023 ulkomaalaisia (lähde, tilastokeskus), ja vaikken Otaniemessä työskentelekään kuten tämä "soveltavaa matematiikkaa työkseen tutkiva" alkoholisti, niin minulla on sellainen käsitys, että Otaniemen kampus lie niitä kansainvälisimpiä. Maakuntien nuorille on siis aivan älyllistä epärehellisyyttä suuttua siitä, ettei paikalliset nuoret pääse Aaltoon. Vähintään kolmannes opiskelupaikoista on viety jo aivan eri haussa.
Taisi muuten puhua yliopistosta, ei esim Aallosta. Alkoholismista en osaa sanoa, kuulostaa arvailulta sekä panettelulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä? Ainahan ne maalaiset ovat tyhmiä olleet!
Ap ei tullut ajatelleeksi, että isoissa kaupungeissa on eliittilukioita, joihin ei edes pääse kovin vaatimattomat oppilaat. Ne nostavat keskiarvoa. Maalla otetaan kaikki vaikka viitosen keskiarvolla. En tiedä, kysytäänkö sitä edes ulkomaalaisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän maaseudulle jää jokaisesta ikäryhmästä kuin se heikoin aines. Muut lähtevät heti kun pääsevät. Ja tämä aines kun lisääntyy, ei luvassa ole Einstein-lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP viittaa nyt selvitykseen, joka on tehty vuonna 2004 eli yli 20 vuotta sitten.
Itse siihen aikaan maalla koulua käyneenä resurssit revittiin mistä revittiin. Kieltenopettaja ajoi päivässä varmaan lähemmäs 100 km että saatiin kaikille kyläkouluille valinnainen saksa järjestettyä
Ei kyläkouluilla mitään valinnaista saksaa ollut vaan se kiertävä kielenopettaja opetti englantia. Yläkoulun tunnit olivat isommassa koulussa, osa etänä.
Vierailija kirjoitti:
Eihän maaseudulle jää jokaisesta ikäryhmästä kuin se heikoin aines. Muut lähtevät heti kun pääsevät. Ja tämä aines kun lisääntyy, ei luvassa ole Einstein-lapsia.
Ihan normaaliälyisiä ihmisiä maalaiskylissäkin asuu, moni käy kaupungissa töissä tai tekee etänä. Jotkut tekee ulkomailla. Maatilayrittäjistäkin osa koulutettuja.
Mutta noin yleisellä tasolla maalla on varmaan enempi niitä, joilla on matalammat vaatimukset varsinkin pojille. Ihanteet jotain moottorikelkkailua ja mopoilla rälläilyä, ja sille tasolle jämähtämistä. Ei tietty kaikilla.
Mun poika, joka rämpi alisuoriutuen läpi peruskoulun ja löysi itsensä vihdoin ammattikoulussa, tekee nyt omassa yrityksessään miljoonabisnestä. Että ei ne oppimistulokset ihan aina kaikkea kerro.
Vierailija kirjoitti:
Mun poika, joka rämpi alisuoriutuen läpi peruskoulun ja löysi itsensä vihdoin ammattikoulussa, tekee nyt omassa yrityksessään miljoonabisnestä. Että ei ne oppimistulokset ihan aina kaikkea kerro.
Hienoa! En tosin ymmärrä miten tämä liittyy maaseudun heikkoihin oppimistuloksiin muuten kuin tunnettua totuutta vahvistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Täällä taas oman elämänsä ekspertit mutuilevat. Mites jos maalaiset kehittäisitte hieman itsetuntoa.
Osaamista voi sitten tulla mittaamaan kaupunkiin.
Kauan sitten eli 1980-luvulla keskiarvoni maalaiskunnan yläasteella oli 8.2 jolla tuolloin niukasti pääsi sisälle Helsingin I normaalikoulun lukioon. Ekan lukiovuoden päättyessä keskiarvo oli jo 9.0. Syynä se, että oppimisympäristö oli niin paljon miellyttävämpi ja koulukiusaaminen loppui yläasteen päättyessä.
Ei siis voi yleistää.
Linkissäsi oli ongelma. Tämän pitäisi toimia:
https://yle.fi/a/3-5161748
"Peruskoulujen oppimistuloksissa isoja eroja
3.9.2004 11:08 Päivitetty 9.6.2008 22:34"
Ap siis kirjoittaa vuonna 2004 tehdystä tutkimuksesta ikäänkuin sen tulokset olisivat edelleen uskottavia. Tuossa välissä kuluneiden 20 vuoden aikana Suomi on muuttunut hyvin paljon.
M59+