Lue keskustelun säännöt.
Lapseni on päivänkodin aikuisista työläs ja hankala - miten tätä jaksaa henkisesti?
28.05.2025 |
Minulle on raskas asia, että lapseni on päiväkodin aikuisten mielestä työläs ja hankala. On sanottu monesti, miten lapsemme on työläs ja työntekijät selvästi huokaisevat helpotuksesta, jos kerromme lapsen olevan hoidosta pois esim. loman vuoksi. Lapsestamme ei sanota, että "onpa ihanaa, kun Pirjo-Taneli on meidän ryhmässä/hän on niin mukava lapsi", mitä kuulen muista lapsista sanottavan.
Lapsessa ei ole todettu mitään poikkeavaa neuvolassa. Siitä päiväkodissa on sentään kehuttu, että lapsi on hyvin omatoiminen. Päiväkodissa valitetaan kuitenkin mm. seuraavista asioista:
-Lapsi syö päiväkodissa huonosti. Lapsi kokee ruokailutilanteet levottomina ja ei halua syödä. Lapsi syö hyvin kotona ja kasvaa tasaisesti käyrällään.
-Lapsi kaipaa paljon liikuntaa. Liikutaan kotonakin päivittäin, ulkoillaan leikkipuistoissa, käydään metsäretkillä jne. Lapsi kaipaa päiväkodissakin paljon liikuntaa, touhottaa menemään ympäriinsä. Ei rauhoitu rauhassa näpertämään jotain palapeliä, vaan leikit ovat usein liikunnallisia ja lapsi paljon hyräilee ja juttelee leikkiessään.
-Lapseni puhuu paljon ja kaipaa aikuisista jutteluseuraa. Lapsella on hyvä mielikuvitus ja laaja sanavarasto, päiväkodista sanotaan samaa. Työntekijöitä kuitenkin häiritsee, kun lapsi haluaisi jutella heidän kanssaan paljon, kun ryhmän pienimmistä (vuoden ikäisistä) ei ole juttuseuraksi.
-Lapsi voi joissakin asioissa voimakastahtoinen ja saattaa kieltäytyä tekemästä jotakin, jos ei huvita. Jos lasta käsketään vaikka piirtämään paperille punainen ympyrä, niin hän haluaa piirtää punaisen neliön. Ymmärtää siis ympyrän ja neliön eron, mutta haluaa mieluummin piirtää neliön kuin ympyrän.
-Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista.
-Lasta ei ole siirretty isompien ryhmään, vaan hän on yhä pienten ryhmässä, koska ruokailu ei suju ja lapsella on välillä vaikeuksia rauhoittua. Lasta itseään harmittaa, kun hän kaipaisi isompien ryhmään.
Olen jotenkin ihan puhki tämän negatiivisen palautteen kanssa. Tuntuu, että lapsen pitäisi olla hiljainen, rauhallinen ja kiltti kelvatakseen. Onko muilla tällaista?
Kommentit (167)
Lapsessa ei ole todettu mitään poikkeavaa neuvolassa.
Alle kouluikäisistä ei vielä diagnooseja tehdä. Eiköhän sinunkin lapselle se saada kun koulu alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunnallinen ja levoton ovat kaksi eri asiaa. Päiväkodissa on kyllä yleensä tarjolla ulkoilua ja liikuntaa - sen vastapainona pitäisi pystyä myös keskittymään ja rauhoittumaan. Lapsi lienee jo sen ikäinen, että tähän voi sanallisesti kotonakin kannustaa ja kehua kun onnistuu. Lapset on erilaisia ja harjoittelevat eri asioita. :)
Kannattaa nyt vaan yrittää selvittää, että onko taustalla ADHD:tä tai autisminkirjoa. Kuvauksen perusteella lapsi selvästi kuormittuu hoitopaikassa, ärsykkeitä on liikaa ja toisaalta lasta miellyttävää tekemistä on liian vähän tarjolla. Lasta yritetään selkeästi savustaa ulos ja saada lapsi siirtymään kotihoitoon, mutta jos suinkin mahdollista niin varsinkin tuollaisen diagnoosin saaneelle tuollainen kaikkien kannalta parasta. Joissakin tapauksessa se äidin töistä pois jääminen, lapsen itse hoitaminen ja yhteiskunnan tuilla eläminen on vaan paras vaihtoehto. Toki itse irtisanoutumisesta seuraa karenssi, mutta nykyisessä tilanteessa kun työn saaminen on muillakin vaikeaa ei kukaan palkkaa erityislapsen äitiä, joten rauhassa sitä virallisesti työttömänä saa olla.
Lapsi kokee turvaa keskusteltaessa sillä sitä tehdään kotonakin paljon. Tähän liittyy varmasti myös se miksi haluaa perustelut eri väittämille. Niinhän aikuisten välisissä keskusteluissa yleensä toivotaan ja siihen lapsi on tottunut. Tavallaan ymmärrän sen, että tiedostava ja älykäs lapsi voi siinä mielessä tuntua raskaammalta kuin "yksinkertainen" ja leikkisä lapsi kuka ei pahemmin päätä asioilla vaivaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lapsesi olisi raskas!
Vierailija kirjoitti:
Vaatisin, että lapsi siirretään sinne vanhempien ryhmään. Ei se syöminen siitä varmaan miksikään muutu niiden pikkuisten kanssa. Jos kasvaa ja syö kotona niin minkäs sille päiväkodissa tekee. Voisi jopa ottaa mallia niistä vanhemmista lapsista syömistilanteissa.
Oma lapsi on tuollainen ja oli siis ihan pienestä asti. Ei hänestäkään oikein pidetty päiväkodissa ennenkuin muut lapset oli hänen kanssaan samalla tasolla, eli jossain 3-4v. nuo ominaisuudet muuttuikin kummasti hyveiksi. Esimerkiksi päiväkodissa ei tykätty, kun kertoi kotona kaikkea mitä siellä aikuiset oli puhuneet, kun luulivat ettei ne siellä pienten ryhmässä vielä ymmärrä. Ja ne jutut ei tosiaan olleet mitään mairittelevia.
Jep, juuri näin. Jos lapsi on ikäkehitystään edellä niin hänet pitäisi siirtää VANHEMPIEN ryhmään, ei nuorempien. Tuo että häntä pidetään pienempien kanssa on asia mihin täytyy puuttua välittömästi lapsen kehityksen vuoksi. Pahimmassa tapauksessa tuollainen lyttääminen ja kehittymisen kieltäminen lopettaa kasvun lopullisesti. Käsittämätöntä toimintaa tantoilta, ja miten he eivät itse ymmärrä tätä? Ovatko kenties jotain sadisteja, jotka haluavat ihan tarkoituksella tuhota lapsen kehityksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siltä lapselta muuta vaadita kuin sitä että hän käyttäytyy kuin tuhannet muut.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vaan yrittää selvittää, että onko taustalla ADHD:tä tai autisminkirjoa. Kuvauksen perusteella lapsi selvästi kuormittuu hoitopaikassa, ärsykkeitä on liikaa ja toisaalta lasta miellyttävää tekemistä on liian vähän tarjolla. Lasta yritetään selkeästi savustaa ulos ja saada lapsi siirtymään kotihoitoon, mutta jos suinkin mahdollista niin varsinkin tuollaisen diagnoosin saaneelle tuollainen kaikkien kannalta parasta. Joissakin tapauksessa se äidin töistä pois jääminen, lapsen itse hoitaminen ja yhteiskunnan tuilla eläminen on vaan paras vaihtoehto. Toki itse irtisanoutumisesta seuraa karenssi, mutta nykyisessä tilanteessa kun työn saaminen on muillakin vaikeaa ei kukaan palkkaa erityislapsen äitiä, joten rauhassa sitä virallisesti työttömänä saa olla.
No ei todellakaan ole älykäs lapsi mikään nepsynipsu. Tämä maa on aivan sekaisin, kun kehitystä pidetään retardiutena ja se lääkitään pois. S a i r a s t a . Turvaan pitää ottaa älykkäät lapset näiltä hulluilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista."
Aina ei tarvitse perustella. Koita nyt kasvattaa se pentus
Ei aina tarvitsekaan perustella. Ja kyllä mielestäni yritän parhaani mukaan kasvattaa lastani, meillä on selkeät rajat.
Ap
Kumpi ne rajat määrittelee sinä vai lapsi? Aloituksen perusteella, lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta kuulostaa siltä, että lapsi on täysin normaali, mutta kaikkea hänen käytöstään ja impulssejaan yliymmärretään. Ts kaikki on ok, koska hän nyt vaan on tuollainen, esim liikunnallinen. Lapsi ei selvästikään ymmärrä, ettei aina ja joka paikassa voi olla "liikunnallinen". Masentavaa, tiedän, mutta tällä menolla hänellä tulee olemaan vaikeuksia sopeutua kouluun, ehkä jopa työelämäänkin, kun aina saa tehdä mitä haluaa yksilöllisyyteen vedoten. Nyt pitäisi keksiä tapa, jolla tuetaan yksilöllisyyttä ja persoonaa ilman, että lapsesta kasvaa narsisti tai tyranni. Elämässä on paljon tilanteita, joissa omia mielihalujaan joutuu kontrolloimaan, eikä aina saa (tehdä) haluamiaan asioita.
Lapsesi vaikuttaa kivalta tyypiltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi mitään perusteluja halua. Se on oppinut sen sanan joltain jankkaajalta, ehkä katsonut vanhempiensa riitelyä ja häiriintynyt siitä. Lapset omaksuu ympäristöstä, ne on pieniä apinoita.
Minulla ei yksinkertaisesti rekisteröidy mitkään "käskyt" yhtään keneltäkään, ellei niille ole joku järkevä perustelu, joka on myös uskottava. Jos sellainen on, sitä ei ole koskaan mitään ongelmaa kertoa.
Esimerkki omasta lapsuudestani: äiti sanoi useita kertoja, että rätti pitää puristaa kuivaksi, kun sitä on käyttänyt. Ei rekisteröitynyt, enkä koskaan muistanut. Lopulta kysyin miksi, ja hän kertoi että se homehtuu muuten. Tämän jälkeen muistin asian aina. Konteksti auttaa asioiden ymmärtämisessä.
"Tottelevaisuuden" opettaminen on sitten asia erikseen ja sellaista ei välttämättä kannata lapsille opettaa. Olette naiiveja jos kuvittelette, että esimekiksi kaikki "ammattilaisten" eli ylhäältä päin saneltu "suositus", ym. on yksilön tai yhteisöjen kannalta edullista. On elintärkeää pystyä harkitsemaan ja punnitsemaan eri vaihtoehtoja, sen sijaan että tottelee sokeasti. Siis ihan oikeasti elintärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vaan yrittää selvittää, että onko taustalla ADHD:tä tai autisminkirjoa. Kuvauksen perusteella lapsi selvästi kuormittuu hoitopaikassa, ärsykkeitä on liikaa ja toisaalta lasta miellyttävää tekemistä on liian vähän tarjolla. Lasta yritetään selkeästi savustaa ulos ja saada lapsi siirtymään kotihoitoon, mutta jos suinkin mahdollista niin varsinkin tuollaisen diagnoosin saaneelle tuollainen kaikkien kannalta parasta. Joissakin tapauksessa se äidin töistä pois jääminen, lapsen itse hoitaminen ja yhteiskunnan tuilla eläminen on vaan paras vaihtoehto. Toki itse irtisanoutumisesta seuraa karenssi, mutta nykyisessä tilanteessa kun työn saaminen on muillakin vaikeaa ei kukaan palkkaa erityislapsen äitiä, joten rauhassa sitä virallisesti työttömänä saa olla.
No ei todellakaan ole älykäs lapsi mikään nepsynipsu. Tämä maa on aivan sekaisin, kun kehitystä pidetään
Autistinen lapsi saattaa hyvinkin olla pikkuvanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista."
Aina ei tarvitse perustella. Koita nyt kasvattaa se pentus
Ei aina tarvitsekaan perustella. Ja kyllä mielestäni yritän parhaani mukaan kasvattaa lastani, meillä on selkeät rajat.
Ap
Jos lapsi koetaan päiväkodissa työlääksi, ei rajoja selvästikään ole tai lapsi ei ole oppinut ymmärtämään niitä. Ehkä sun rajat on niin laajat, ettei lapsi enää edes hahmota missä ne on?
Tai sitten ne päiväkodin työntekijät ei osaa työtänsä jos yksi lapsi niin mahdottomasti heitä työllistää.
Vierailija kirjoitti:
Lapsessa ei ole todettu mitään poikkeavaa neuvolassa.
Alle kouluikäisistä ei vielä diagnooseja tehdä. Eiköhän sinunkin lapselle se saada kun koulu alkaa.
Tehdään. Mulla on kaksi saanut diagnoosit jo kuusivuotiaana.
Moni vanhempi ei usko miten paljon se lapsen persoonallisuus muuttuu kun hän sulkee sen kotioven takanaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vaan yrittää selvittää, että onko taustalla ADHD:tä tai autisminkirjoa. Kuvauksen perusteella lapsi selvästi kuormittuu hoitopaikassa, ärsykkeitä on liikaa ja toisaalta lasta miellyttävää tekemistä on liian vähän tarjolla. Lasta yritetään selkeästi savustaa ulos ja saada lapsi siirtymään kotihoitoon, mutta jos suinkin mahdollista niin varsinkin tuollaisen diagnoosin saaneelle tuollainen kaikkien kannalta parasta. Joissakin tapauksessa se äidin töistä pois jääminen, lapsen itse hoitaminen ja yhteiskunnan tuilla eläminen on vaan paras vaihtoehto. Toki itse irtisanoutumisesta seuraa karenssi, mutta nykyisessä tilanteessa kun työn saaminen on muillakin vaikeaa ei kukaan palkkaa erityislapsen äitiä, joten rauhassa sitä virallisesti työttömänä saa olla.
No ei todellakaan ole älykäs lapsi mikään nepsynipsu. Tä
Ja älykkyys sekä korkea kognitio ylitulkita autismiksi, jos on esim. lääkepsykoottinen ja haluaa nähdä sairautta kaikkialla. Diagnooseja on niin paljon, että jokaiselle löytyy 1-10 jos ihan kaivamalla kaivaa.
Tuohon pompotteluun ei kannata yhdenkään aikuisen lastaan altistaa. Tässä tapauksessa vaka toimii väärin ja jos siitä alkaa syyttämään lasta, se tuhoaa lapsen elämän. Jos jotakin, niin vaka pitäisi "vapauttaa" virastaan, ennen kuin tuhoaa muidenkin elämät alistamalla ja kirjaimellisesti alentamalla kognitiivisesti kyvykästä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa nyt vaan yrittää selvittää, että onko taustalla ADHD:tä tai autisminkirjoa. Kuvauksen perusteella lapsi selvästi kuormittuu hoitopaikassa, ärsykkeitä on liikaa ja toisaalta lasta miellyttävää tekemistä on liian vähän tarjolla. Lasta yritetään selkeästi savustaa ulos ja saada lapsi siirtymään kotihoitoon, mutta jos suinkin mahdollista niin varsinkin tuollaisen diagnoosin saaneelle tuollainen kaikkien kannalta parasta. Joissakin tapauksessa se äidin töistä pois jääminen, lapsen itse hoitaminen ja yhteiskunnan tuilla eläminen on vaan paras vaihtoehto. Toki itse irtisanoutumisesta seuraa karenssi, mutta nykyisessä tilanteessa kun työn saaminen on muillakin vaikeaa ei kukaan palkkaa erityislapsen äitiä, joten rauhassa sitä virallisesti työttömänä saa olla.
No ei todellakaan ole älykäs lapsi mikään nepsynipsu. Tä
"Pikkuvanha" on myös erittäin halventava ja vihamielinen tapa puhua siitä, että joku on kognitiivisesti ikäryhmäänsä edellä. Onko sen ryhmän alentamisen taustalla joku samanlainen viha-asenteellisuus? Miksi tämä edes ärsyttää niin, että pitää alkaa solvaamaan ja diagnosoimaan?
Mun keskimmäinen oli päiväkodissa "hankala". Halusi asioihin perustelut ja oli pienestä saakka sellainen, että asiat piti mennä kuten oli luvattu ja esim peleissä piti toimia sääntöjen mukaan. Ei ollut koskaan hyvä leikkimään, halusi lukea (luki 4v) ja tehdä palapelejä. Tämä oli päiväkodissa ongelma. Oli myös tietyllä tapaa introvertti. Aina moitittiin, kun hain päiväkodista. Joku oli aina mennyt väärin, ei myöskään nukahtanut päivällä vaikka näin tätit toivoivat.
No, kun siirtyi kouluun, niin tuli vain kehuja. Älykäs poika, sanottiin aina opettajien taholta Viime vuonna kirjoitti ylioppilaaksi ja nyt opiskelee lääkäriksi. Ei huolta tästä lapsesta.
Tsemppiä, lasten päiväkotivuodet oli elämäni raskaimmat.
Ei lapsi mitään perusteluja halua. Se on oppinut sen sanan joltain jankkaajalta, ehkä katsonut vanhempiensa riitelyä ja häiriintynyt siitä. Lapset omaksuu ympäristöstä, ne on pieniä apinoita.