Lapseni on päivänkodin aikuisista työläs ja hankala - miten tätä jaksaa henkisesti?
Minulle on raskas asia, että lapseni on päiväkodin aikuisten mielestä työläs ja hankala. On sanottu monesti, miten lapsemme on työläs ja työntekijät selvästi huokaisevat helpotuksesta, jos kerromme lapsen olevan hoidosta pois esim. loman vuoksi. Lapsestamme ei sanota, että "onpa ihanaa, kun Pirjo-Taneli on meidän ryhmässä/hän on niin mukava lapsi", mitä kuulen muista lapsista sanottavan.
Lapsessa ei ole todettu mitään poikkeavaa neuvolassa. Siitä päiväkodissa on sentään kehuttu, että lapsi on hyvin omatoiminen. Päiväkodissa valitetaan kuitenkin mm. seuraavista asioista:
-Lapsi syö päiväkodissa huonosti. Lapsi kokee ruokailutilanteet levottomina ja ei halua syödä. Lapsi syö hyvin kotona ja kasvaa tasaisesti käyrällään.
-Lapsi kaipaa paljon liikuntaa. Liikutaan kotonakin päivittäin, ulkoillaan leikkipuistoissa, käydään metsäretkillä jne. Lapsi kaipaa päiväkodissakin paljon liikuntaa, touhottaa menemään ympäriinsä. Ei rauhoitu rauhassa näpertämään jotain palapeliä, vaan leikit ovat usein liikunnallisia ja lapsi paljon hyräilee ja juttelee leikkiessään.
-Lapseni puhuu paljon ja kaipaa aikuisista jutteluseuraa. Lapsella on hyvä mielikuvitus ja laaja sanavarasto, päiväkodista sanotaan samaa. Työntekijöitä kuitenkin häiritsee, kun lapsi haluaisi jutella heidän kanssaan paljon, kun ryhmän pienimmistä (vuoden ikäisistä) ei ole juttuseuraksi.
-Lapsi voi joissakin asioissa voimakastahtoinen ja saattaa kieltäytyä tekemästä jotakin, jos ei huvita. Jos lasta käsketään vaikka piirtämään paperille punainen ympyrä, niin hän haluaa piirtää punaisen neliön. Ymmärtää siis ympyrän ja neliön eron, mutta haluaa mieluummin piirtää neliön kuin ympyrän.
-Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista.
-Lasta ei ole siirretty isompien ryhmään, vaan hän on yhä pienten ryhmässä, koska ruokailu ei suju ja lapsella on välillä vaikeuksia rauhoittua. Lasta itseään harmittaa, kun hän kaipaisi isompien ryhmään.
Olen jotenkin ihan puhki tämän negatiivisen palautteen kanssa. Tuntuu, että lapsen pitäisi olla hiljainen, rauhallinen ja kiltti kelvatakseen. Onko muilla tällaista?
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Olen todennut päiväkodin väelle vastaavassa tilanteessa, että teillä on koulutus ja osaaminen varhaiskasvatukseen, joten keskustelkaa työnohjaajanne kanssa, jos ette osaa työtänne. Lapset ovat yksilöitä, heidän tehtävänsä ei ole miellyttää ryhmän aikuisia. Jos työskentelyolot eivät ole kunnossa, ei siitä valiteta vanhemmille vaan esihenkilölle.
Jos hoitaja kuormittuu, hän voi miettiä, mikä omassa osaamisessa on pielessä.
Miksi et hoida lastasi itse, jos mielestäsi päiväkodin henkilökunta ei osaa työtään? Olet tastusti niitä vanhempia, jotka myöhemmin nostavat metelin opettajien ammattitaidottomuudesta, kun pikku Ville- Liisukkasi ei saakaa kokeista kymppejä. Suosittelen että hoidat penskasi itse kotona.
Vierailija kirjoitti:
"Ei rauhoitu rauhassa näpertämään jotain palapeliä, vaan leikit ovat usein liikunnallisia ja lapsi paljon hyräilee ja juttelee leikkiessään."
Miksi ei rauhoitu? Osaako se koota palapelejä?
Mitä jos vaan inhoaa palapelejä kuten minä? Inhoan kaikenlaista näpräämistä kuten palapelejä, hama-helmiä, askartelua.
Sitähän se vakaopettajan työ on, ainaista tasapainottelua resurssien niukkuuden takia oman työssäjaksamisen kanssa. Siihen sitten yksi vaativampi ja huomiota enemmän vaativa lapsi niin ei ihmekään jos pinna on tiukilla vakaopettajalla.
Eli nyt vakaopettaja siirtää omaa kuormittumistaan kyseisen lapsen vanhemmalle tekemällä hänet tietoiseksi lapsensa vaativasta käytöksestä, mikä sinänsä onkin ihan oikein jos asiaa tarkastelee pelkästään vakaopettajan näkökulmasta.
Siihen, onko aloittajan lapsi väärässä ryhmässä en ota kantaa. Mutta säälittää kaikki vakaopettajat, itse en kestäisi päivääkään kyseisessä työssä.
Päiväkotien henkilökunta ei nykyään saa pitää kuria lapsille koska uusi varhaiskasvatuslaki kieltää sen. Eli jos lapsi ei tottele heitä niin se on kodin vastuulla torua ja rangaista lasta käytöksestään. Päiväkodin henkilökunta voi vaan sanoittaa.
Isompien lasten ryhmässä lapsi pääsisi liikkumaan ikätasoisemmin. Lapset myös katsovat mallia toisistaan ja oppivat ja tekevät asioita vierekkäin, luultavasti syöminenkin parantuisi, kun kaveritkin syövät reippaasti.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän se vakaopettajan työ on, ainaista tasapainottelua resurssien niukkuuden takia oman työssäjaksamisen kanssa. Siihen sitten yksi vaativampi ja huomiota enemmän vaativa lapsi niin ei ihmekään jos pinna on tiukilla vakaopettajalla.
Eli nyt vakaopettaja siirtää omaa kuormittumistaan kyseisen lapsen vanhemmalle tekemällä hänet tietoiseksi lapsensa vaativasta käytöksestä, mikä sinänsä onkin ihan oikein jos asiaa tarkastelee pelkästään vakaopettajan näkökulmasta.
Siihen, onko aloittajan lapsi väärässä ryhmässä en ota kantaa. Mutta säälittää kaikki vakaopettajat, itse en kestäisi päivääkään kyseisessä työssä.
Totta kai se vakaope kertoo vanhemmalle havaintonsa jos pitää lapsen käytöstä haastavana. Ihan älytön ajatuskin, että ei sitä kertoisi. Vetäisin itse tuhannet kilarit, jos saisin tietää, että minulle ei ole kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän se vakaopettajan työ on, ainaista tasapainottelua resurssien niukkuuden takia oman työssäjaksamisen kanssa. Siihen sitten yksi vaativampi ja huomiota enemmän vaativa lapsi niin ei ihmekään jos pinna on tiukilla vakaopettajalla.
Eli nyt vakaopettaja siirtää omaa kuormittumistaan kyseisen lapsen vanhemmalle tekemällä hänet tietoiseksi lapsensa vaativasta käytöksestä, mikä sinänsä onkin ihan oikein jos asiaa tarkastelee pelkästään vakaopettajan näkökulmasta.
Siihen, onko aloittajan lapsi väärässä ryhmässä en ota kantaa. Mutta säälittää kaikki vakaopettajat, itse en kestäisi päivääkään kyseisessä työssä.
Vakaopettajat haluaisivat tehdä vaan toimistotöitä koska siihen heidät on yliopistossa koulutettu. Ei haluta liata käsiä ruohonjuuritason lastenhoitotyössä.
Voi jospa saisi perinteiset tarhatädit takaisin näiden vakaopejen tilalle.
Aina, kun menin hakemaan lapsia, niin vastassa oli joku joka ei tiennyt päivästä tai lapsista mitään. Tai vastassa oli joku, joka huokaili miten oli taas huonosti nukkunut, syönyt tai käyttäytynyt. Koulussa nämä ongelmat kummasti loppuivat, vaikka pelkäsin pahinta. Molemmilla koulu on mennyt kiitettävästi eikä ole ollut ongelmia oppimisessa tai kaverisuhteissa. Molemmat lapset jo yläasteella. Suomen varhaiskasvatusta kehutaan, mutta oma kokemus päiväkodista on huono ja raskas sekä lapsena että äitinä.
Lapsi tod. näk. on vain keskivertoa fiksumpi ja siksi nyppii tuo pienten ryhmässä oleminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko hän ainoa lapsi ja paljon tottunut juttelemaan aikuisten kanssa? Mulla oli juuri tämä tilanne plus superpuhelias. Päiväkodissa ei tykätty. En osaa muuten neuvoa.
Meillä sama. Päiväkodista ihan suoraan sanottiin, että syytä olisi hankkia sisarus, niin lapsi oppisi jakamaan vanhempien huomion sisaruksen kanssa. Ei todellakaan lähdetty toista lasta tekemään siksi, että päiväkodissa siihen kehotettiin.
Kyllä sen lapsen on opittava ja ymmärrettävä, että kotona ja hoidossa toimitaan eri tavoilla. Ei voi olla keskipisteenä odottamassa jotain privaatti kohtelua. Ei tuo kerro mistään kehittyneisyydestä vaan päin vastoin. Ei osaa siis toimia ryhmässä ja tilannetaju puuttuu. Vaatii napakkaa kasvatusta, että sooloilu loppuu
Samanlaisen tilanteen kanssa painiskelen itsekin.
Lapsi ollaan siirtämässä vasta nyt isojen ryhmään, ikää on jo 4,5 v. Surettaa lapsen puolesta, sillä lapsi on ihmetellyt miksi omanikäiset kaverit ovat siirtyneet isojen (3-5 v ryhmään) jo aikaa sitten ja hän on ainoa noin vanha tuossa pienten (1-3 v) ryhmässä.
Mitään diagnosoitua haastetta lapsella ei ole, neuvolassa yms suoriutuu ikätasoisesti kaikesta. Ongelma on kuulemma päiväunien nukkumattomuus, huono ruokahalu ja se, että lapsi ei aina osaa käsitellä tunnetilojaan, vaan tarvitsee siihen aikuisen tukea.
Joskus mietin, kuinka "täydellisiä" ne muut lapset ovat, kun omaa lastani pidetään vaikeana tapauksena.
Juu, kyllä henkilökunnan pitää perustella jokaiselle kahdellekymmenelle ainoanselmille, miksi kurahousut täytyy pukea. Ja sama neuvottelu taas iltapäivällä. Ja huomenna uudestaan...
Tai sitten ne ne kurikset puetaan, koska on märkää ja aikuinen sanoo niin.
Tai henkilökunnan täytyy perustella sadannen kerran, miksei kiveä saa heittää kaverin päähän.
Mutta yhyy, viisas lapsemme kaipaa keskustelua ja perustelut.
Kokeilepa ite olla päikyssä töissä!
Ps. minä en ole mutta olen nähnyt riittävästi sitä maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
"Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista."
Aina ei tarvitse perustella. Koita nyt kasvattaa se pentus
Joka ainoa kerta pitää perustella! Minäkään en tee mitään typerää mitä pomo äskee, jos ei perustele miksi minun pitäisi koristella hänen polkunsa reuna kivillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän ainoa lapsi ja paljon tottunut juttelemaan aikuisten kanssa? Mulla oli juuri tämä tilanne plus superpuhelias. Päiväkodissa ei tykätty. En osaa muuten neuvoa.
On ainoa lapsi ja enempää lapsia ei ole terveydellisistä syistä tulossa. Lapsi on tottunut juttelemaan aikuisten kanssa paljon, sekä meidän vanhempien, isovanhempien että meidän kavereiden kanssa.
Ap
Meillä oli tällainen tuttavaperhe, jonka ainokainen oli aina äänessä. Hän selvitti mitä päiväkodissa tai pihalla oli tapahtunut/nähnyt ja koko ajan olisi pitänyt silmä kovana katsoa, että minkä kuperkeikan osasi tehdä. Voi vitsi, että oli rasittavaa ja vanhemmat tuijottivat lastaan haltioituneen näköisinä. En tarkoita, että teillä olisi näin, mutta kyllä se meidän, ja monen muunkin, vierailuhaluja söi.
Vierailija kirjoitti:
"Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista."
Aina ei tarvitse perustella. Koita nyt kasvattaa se pentus
Ei tuo minusta ole lainkaan huono asia. Jos töissä pomo huutaa vaan eitä eikä perustele lainkaan mitä ja miksi,niin kyllä aikuinenkin sen kyseenalaistaa. Tai koira, eikä ymmärrä mitä ei tarkoittaa ellei sitä opeteta sille.
Vierailija kirjoitti:
Juu, kyllä henkilökunnan pitää perustella jokaiselle kahdellekymmenelle ainoanselmille, miksi kurahousut täytyy pukea. Ja sama neuvottelu taas iltapäivällä. Ja huomenna uudestaan...
Tai sitten ne ne kurikset puetaan, koska on märkää ja aikuinen sanoo niin.
Tai henkilökunnan täytyy perustella sadannen kerran, miksei kiveä saa heittää kaverin päähän.
Mutta yhyy, viisas lapsemme kaipaa keskustelua ja perustelut.
Kokeilepa ite olla päikyssä töissä!
Ps. minä en ole mutta olen nähnyt riittävästi sitä maailmaa.
Ei tarvitse neuvotella vaan tekee kuten sanot itse : kurikset puetaan päälle koska ulkona on märkää ja aikuinen päättää pukeutumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Lapseni kaipaa perusteluja, jos häntä kielletään tekemästä jotakin. Pelkkä ei ei yleensä riitä. Itse perustelen lapselle, miksi kiellän jotakin ja pysyn kannassani. Toki ymmärrän, ettei tämä ole aina päiväkodissa mahdollista."
Aina ei tarvitse perustella. Koita nyt kasvattaa se pentus
Ei tuo minusta ole lainkaan huono asia. Jos töissä pomo huutaa vaan eitä eikä perustele lainkaan mitä ja miksi,niin kyllä aikuinenkin sen kyseenalaistaa. Tai koira, eikä ymmärrä mitä ei tarkoittaa ellei sitä opeteta sille.
Jos pomo sanoo minulle töissä, että jotain asiaa ei tehdä, niin miksi tarvitsisin siihen perustelut? Eikä se koirakaan mitään perusteluja tarvitse, riittää, että ymmärtää sanan "ei".
Lapsi on siis ammattikasvattajien mielestä haastavampi ja työläämpi kuin kukaan muu ryhmässä?
Mulle lapsi näyttäytyy jatkuvasti puhuvana ja säheltävänä ADHD lapsena, joka ei pysty syömään ruokalassa kun on liikaa asioita, jotka vievät huomion.
t. kahden hyppivän, pomppiva, loputtomasti pälättävän ADHD:n äiti