Lue keskustelun säännöt.
En jaksa 2-vuotiasta
28.05.2025 |
Mulla on 2 lasta, esikoinen poika 6 ja pienempi tyttö 2. Muistan että esikoisenkin kanssa oli rankkaa, mutta hänen kanssa luettiin paljon. Jaksoi tuntikaupalla kuunnella kirjoja, ja mä jaksan lukea ja jutella kirjoista kyllä miten paljon tahansa. Tämä nuorempi haluaa aina vaan leikkiä, ei suostu kuuntelemaan kirjoja. Haluaa että minä leikin mukana tai piirrän jotain. Ei leiki tai piirrä yksin ollenkaan. Lapset ovat päiväkodissa, mutta olen töiden jälkeen väsynyt ja mies työmatkoilla paljon. Mulla meinaa järki lähteä, kun ei pysty tekemään oikein mitään asioita arkena, jotka tuntuisi itsestä mukavalta tai jotenkin palauttaisi stressistä.
Kommentit (298)
Yritä saada itsellesi päivän tai parin irtiotto kun mies kotona, ja mene vaikka yksin hotelliin. Kun olet levännyt, mieti ylätasolla millaista arkea jaksaisit.
Jaksatko leikkiä 15min? Hyvä, se on sitten ensimmäinen raja. Lapsille 1h ruutuaikaa, kehitystä tukevaa ohjelmaa kuten muskari tai Pikku kakkonen. Sinä levähdät sillä aikaa.
Isommalle lapselle voi alkaa jo vastuuttaa asioita, kuten siskon leikittäminen 30min. Kerrot lapselle säännöt: ei riehumista, ei satuttamista, ei rajuja leikkejä. Jos ei tottele, lähtee mieluisa lelu tai leikki jäähylle. Palkinnoksi lapselle jotain mieluisaa, kuten saa valita kerran viikossa mitä syödään.
Lopuksi yhteistä tekemistä vaikka 30min, sen jälkeen lapset siivoavat sotkunsa pois ja menette iltapesuille.
Aikarajoja voi auttaa munakellolla ainakin alussa, jotta lapset oppivat uuden arkirutiinin etkä itse huku ajan vellomiseen. Palkinnoksi hyvästä käytöksestä lapsille mieluista tekemistä tai vaikutusvaihtoehtoja perheen pieniin päätöksiin.
Tarkoitat hyvää, mutta nyt et aseta lapsille mitään rajoja ja se kuormittaa sinua valtavasti, ihan ymmärrettävästi. Sinun vastuullasi on määritellä mitä jaksat ja mitä et, ja kertoa etenkin vanhemmalle lapselle rajat tekemiseen. Lapset eivät osaa lukea ajatuksia vaan heille pitää kertoa konkreettisesti, miten tehdään ja millä tavalla. Tylsäänkin menoon pitää mielestäni tottua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten 2-vuotias esittää vaatimuksen ?
Itkemällä aina kun en tee sitä mitä halutaan. Ja minä tietenkin lohdutan koska niin kuuluu tehdä. Aika vaikea nauttia vaikka oman biisin kuuntelusta tai laulamisesta kun toinen itkee siihen päälle. Ap
Kuulostaa kummalta, ei kai sitä täysin "omaa aikaa" voi olettaakaan saavansa kun on noin pieni lapsi kotona. Miksi isi ei ota vastuuta iltaisin ?
Ei ole toisen asia yksin jaksaa kaikkea. Voimia kuitenkin. Pian ne lapset jo lentää pesästä, kuten sanonta kuuluu. MInä olen vanha, jaksoin silti hyvin leikkiä 2-3 vuotiaan lapsenlapseni kanssa, kun oli 50+.
Mies on paljon työmatkoilla. Isovanhempia ei kiinnosta, matkustelevat ympäri maailmaa. Mulla on veli, mutta on aina töissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeeta on, joko sinun pitäisi harkita sijaiskotia lapsille ?
Eiköhän tämmöisessä tilanteessa, jossa vain vanhemmat kärsivät toistaiseksi, tarjottaisi ensin jotain höpöhöpö-keskusteluapua (jota en tarvitse kun käyn terapiassa), sijoitus kun on lapsille traumaattinen kokemus. Ap
Sijaiskoti voi olla sellainen jossa käydään sovitusti vaikkapa 2 vkl per kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin että voisit laskea vaatimustasoasi. Lapsiperheessä ei tarvitse olla niin siistiä ja ei lapsia tarvitse pumpuliin kääriä. Laita sun lempibiisi soimaan vaikka keittiössä kun teet ruokaa tai mene töiden jälkeen sänkyyn ottamaan vähän lepoa. Katso mitä lapset tekee, ehkä pienin seuraa sun perässä. Ei tarvitse häärätä lasten ympärillä koko ajan.
Olisipa se semmoista. Pieni seuraa perässä kyllä ja vaatii leikkiä. Ap
Niin, olet lapsen ainoa ÄITI !
Valitettavasti. Ei olis pitänyt ruveta tähän. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo sisarukset siis voivat tehdä toisilleen jos et ole koko ajan metrin päässä vahtimassa?
Esimerkiksi isompi laittaa peiton 2v:n naamalle ja menee siihen itse vielä päälle, vaikka olen sanonut sata kertaa että noin ei tehdä. Ei tarkoita pahaa, mutta ei muista mitä voi tapahtua, kun on vaan niin hauskaa hänen mielestään. Ap
Kuulostaa siltä, että sillä isommalla on ongelmia. Ei tuon ikäisiä pitäisi joutua koko ajan vahtimaan.
Tämä. 6v pitäisi jo ymmärtää tuollainen ja omata suojeluvietti 2-vuotiaaseen, ja toisaalta se 6v on ollut myös nuorempana outo kun jaksanut 2-vuotiaana tuntikausia vaan kirjojen lukemista.
Herää tosiaan kysymys onko tuo vanhempi lapsi ihan ok?
En tiedä, voi olla jonkinlainen nepsy kun on ollut päiväkodissa ongelmia. Nykyään koen hänet todella helppona ja tykkään olla hänen kanssaan. Mullakin nuorena todettu add että ehkä me ollaan jotenkin samalla aaltopituudella. Ei ole tutkimuksia tehty hänelle kun ei päiväkodista tai neuvolasta isoa huolta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin pieni kaipaa päiväkotipäivän jälkeen läheisyyttä. Ottaisin joka päivä heti aluksi 15-30 minuutin intensiivisen hetken, jossa keskittyisin vain lapseen ja leikkisin hänen kanssaan. Tämän jälkeen lapselle voi laittaa alulle jonkun oman jutun, jota jatkaa itsenäisesti, kun läheisyyden tarve on tyydytetty. Ja sitten kotitöihin tuon ikäinen kannattaa ottaa mukaan. Osaa hyvin täyttää pyykkikonetta ja auttaa tiskikoneen tyhjennyksesssä. Meillä ainakin tykkää pyyhkiä pölyjä, kun antaa rätin. Eli enemmän lasta mukaan yhteisiin kotijuttuihin. Sitten jos itse haluaa tehdä jumpan niin lapselle voi laittaa jonkun oman lastenjumpan, jonka tekee samalla.
Läheisyyttä kyllä saavat ihan niin paljon kuin haluavat, ei ole siitä kiinni. Ap
Oletko ihan varma? Kuulostaa nimittäin siltä, että sinä et j
Voihan se olla, yritän parhaani kuitenkin. Tarkoitin tuossa fyysistä läheisyyttä ja hellittelyä sanoin, niistä ei ole puutetta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo sisarukset siis voivat tehdä toisilleen jos et ole koko ajan metrin päässä vahtimassa?
Esimerkiksi isompi laittaa peiton 2v:n naamalle ja menee siihen itse vielä päälle, vaikka olen sanonut sata kertaa että noin ei tehdä. Ei tarkoita pahaa, mutta ei muista mitä voi tapahtua, kun on vaan niin hauskaa hänen mielestään. Ap
Kuulostaa siltä, että sillä isommalla on ongelmia. Ei tuon ikäisiä pitäisi joutua koko ajan vahtimaan.
Ei häntä joudukaan silloin kun ei ole pienen kanssa. Isompi on oikein hyvää seuraa enkä hänestä enää kaipaa ns. taukoa ollenkaan. Ap
Mutta kyllä melkein koulussa olevan lapsen pitää ymmärtää, että toista ei saa satuttaa ja pienempien kanssa leikkiessä pitää olla varovaisempi. Oma 3-vuotiaskin ymmärtää sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haiskahtaa trolli tässä aloituksessa.
Jos ei ole, niin vastaan: Kerrot, että sinä olet masentunut, uneton ja käyt terapiassa. Miehesi oli ainakin aiemmin masentunut, mikä hänen mielenterveytensä tila nyt? Teillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Mies tekee reissutöitä ja olet paljon lasten kanssa kolmisin. Koet tämän hyvin rasittavaksi ja olet niin väsynyt, että puhut jo katuvasi lasten hankintaa.
Näillä spekseillä saat lastensuojelun perhetyöstä helposti apua. Ota sinne yhteyttä, kerro tilanteestasi rehellisesti. Sinulle olisi iso apu siitä, että vaikka kerran viikossa muutaman tunnin joku toinen aikuinen tulisi kotiin ja leikkisi lasten kanssa tai veisi heitä ulos.
Jos lastensuojeluun yhteydenottaminen tuntuu liian korkealta kynnykseltä (mitä sen ei pitäisi olla) niin palkkaa itse joku teini-ikäinen tyttö hoitamaan lapsia muutamaksi tunniksi silloin tällöin. Varmasti löytyy joku hyvä vaikka ihan Facebookin palveluja tarjotaan tai kaupunginosaryhmästä. Tämä on selkeästi asia, johon kannattaa nyt käyttää rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nuo sisarukset siis voivat tehdä toisilleen jos et ole koko ajan metrin päässä vahtimassa?
Esimerkiksi isompi laittaa peiton 2v:n naamalle ja menee siihen itse vielä päälle, vaikka olen sanonut sata kertaa että noin ei tehdä. Ei tarkoita pahaa, mutta ei muista mitä voi tapahtua, kun on vaan niin hauskaa hänen mielestään. Ap
Kuulostaa siltä, että sillä isommalla on ongelmia. Ei tuon ikäisiä pitäisi joutua koko ajan vahtimaan.
Ei häntä joudukaan silloin kun ei ole pienen kanssa. Isompi on oikein hyvää seuraa enkä hänestä enää kaipaa ns. taukoa ollenkaan. Ap
Mutta kyllä melkein koulussa olevan lapsen pitää ymmärtää, että toista ei
Ymmärtää periaatteessa, ilmeisesti vaan innostuu niin kauheasti leikin huumassa että ei osaa varoa. Ei siis tahallaan koskaan satuta, mutta just tommoset peiton alle laittamiset ja autoilla ajeluttamiset niin kovaa että mennään päin seiniä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapset mukaan kotitöihin, luulis äkkiä tajuavan että itsekseen leikkiminen onkin kivempaa.
Ei pysty ottamaan tuota 2-vuotiasta kun tulee niin järkyttävä sotku ja on monilta osin vaarallistakin. Ap
Ei lapsiperheen kodin tarvitse olla aina siisti, ota lapset mukaan leipomaan, laittamaan salaattia, jne. Sinulla taitaa olla liian tiukka malli millaista pitää lapsiperheessä olla. Leikkikää piilosta, tehkää palapelejä, entäs annatko lasten katsoa televisiosta mitään lastenohjelmia ?
Lastenohjelmia katsovat aina sen aikaa kun teen ruokaa, siinä se ruutuaikasuositus täyttyy. Tykkään periaatteessa leipoa, mutta lasten kanssa se on niin j
Ota se lapsi osaksi jumppaa. Mikään ei ole niin hauskaa, kun olla lentokoneena äidin jalkojen päällä. Nyt kuulostaa siltä, että haluat tehdä asioita yksin ja lapsesi haluavat pitkän erossa olon jälkeen olla kanssasi.
Jumppa kannattaa tehdä aamulla aikaisin kun lapset vielä nukkuu, tai sitten illalla kun ovat jo nukkumassa jos energiaa vielä silloin riittää. Aamu on mielestäni hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haiskahtaa trolli tässä aloituksessa.
Jos ei ole, niin vastaan: Kerrot, että sinä olet masentunut, uneton ja käyt terapiassa. Miehesi oli ainakin aiemmin masentunut, mikä hänen mielenterveytensä tila nyt? Teillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Mies tekee reissutöitä ja olet paljon lasten kanssa kolmisin. Koet tämän hyvin rasittavaksi ja olet niin väsynyt, että puhut jo katuvasi lasten hankintaa.
Näillä spekseillä saat lastensuojelun perhetyöstä helposti apua. Ota sinne yhteyttä, kerro tilanteestasi rehellisesti. Sinulle olisi iso apu siitä, että vaikka kerran viikossa muutaman tunnin joku toinen aikuinen tulisi kotiin ja leikkisi lasten kanssa tai veisi heitä ulos.
Jos lastensuojeluun yhteydenottaminen tuntuu liian korkealta kynnykseltä (mitä sen ei pitäisi olla) niin palkkaa itse joku teini-ikäinen tyttö hoitamaan lapsia muutamaksi tunniksi silloin tällöin. Varmasti löytyy joku hyvä vaikka iha
Tämä kuulostaa oikealta ratkaisulta. Saisit sen hengähdystauon ja ehkä myös työkaluja siihen, miten jaksaa. Nuo munakellojutut ovat myös hyvä vinkki.
Vierailija kirjoitti:
Haiskahtaa trolli tässä aloituksessa.
Jos ei ole, niin vastaan: Kerrot, että sinä olet masentunut, uneton ja käyt terapiassa. Miehesi oli ainakin aiemmin masentunut, mikä hänen mielenterveytensä tila nyt? Teillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. Mies tekee reissutöitä ja olet paljon lasten kanssa kolmisin. Koet tämän hyvin rasittavaksi ja olet niin väsynyt, että puhut jo katuvasi lasten hankintaa.
Näillä spekseillä saat lastensuojelun perhetyöstä helposti apua. Ota sinne yhteyttä, kerro tilanteestasi rehellisesti. Sinulle olisi iso apu siitä, että vaikka kerran viikossa muutaman tunnin joku toinen aikuinen tulisi kotiin ja leikkisi lasten kanssa tai veisi heitä ulos.
Jos lastensuojeluun yhteydenottaminen tuntuu liian korkealta kynnykseltä (mitä sen ei pitäisi olla) niin palkkaa itse joku teini-ikäinen tyttö hoitamaan lapsia muutamaksi tunniksi silloin tällöin. Varmasti löytyy joku hyvä vaikka iha
Meillä käy kahdesti kuussa lapsenvahti, yleensä käytetään siihen että käydään miehen kanssa jossain tai sitten mun omaan taukoon kun mies on työmatkoilla. Meillä on siis tämä kaikki ja asiat näin hyvin, ja olen ihan loppu. Mietin jatkuvasti sitä että en meinaa jaksaa näitä työmatka-aikoja. Unettomuus on iso ongelma ja se pahenee aina kun mies lähtee työmatkalle. Se ilmaantui kun esikoinen syntyi, ja kokeiltu on aivan kaikkea, en ole löytänyt apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jumppa kannattaa tehdä aamulla aikaisin kun lapset vielä nukkuu, tai sitten illalla kun ovat jo nukkumassa jos energiaa vielä silloin riittää. Aamu on mielestäni hyvä.
Mulla ei ole työmatkojen aikana yhtään sellaista aikaa, jota en olisi töissä, lasten kanssa tai nukkumassa, jos en palkkaa lapsenvahtia.
Vierailija kirjoitti:
Tulkaa nyt joku edes vähän vittuilemaan jotain jooko
Pyydä Supernänni apuun!!!
Unettomuus vaikuttaa varmasti paljon jaksamiseen, jos se vaivaa. Unettomuushan on sellainen helvetti, että ihmisen jaksaminen elämässä kärsii yleensä pahasti, jos unta ei saa. Ihan riippumatta siitä mikä elämäntilanne on ja onko lapsia tai minkä ikäisiä lapsia ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota lapset mukaan kotitöihin, luulis äkkiä tajuavan että itsekseen leikkiminen onkin kivempaa.
Ei pysty ottamaan tuota 2-vuotiasta kun tulee niin järkyttävä sotku ja on monilta osin vaarallistakin. Ap
Ei lapsiperheen kodin tarvitse olla aina siisti, ota lapset mukaan leipomaan, laittamaan salaattia, jne. Sinulla taitaa olla liian tiukka malli millaista pitää lapsiperheessä olla. Leikkikää piilosta, tehkää palapelejä, entäs annatko lasten katsoa televisiosta mitään lastenohjelmia ?
Lastenohjelmia katsovat aina sen aikaa kun teen ruokaa, siinä se ruutuaikasuositus täyttyy. Tykkään periaatteessa leipoa, mutta lasten kanssa se on niin j
Disco pystyyn. Jokainen saa ehdottaa lempikappaleitaan ja sitten huone hämäräksi, discovalot päälle ja musiikki soimaan.
No tuota, lapset aistivat sen, että et halua olla heidän kanssaan ja lopputulemana sitten roikkuvat koko ajan kiinni, se on ihmislapsen tapa selviytyä, ettei äiti vaan hylkää.
Tuo pienempi ei vielä osaa toimia yksin ja kaikki pitää hänelle opettaa ja taitoja pitää harjoitella pitkään lämmöllä ja suurella empatialla. Siis myös yksin leikkimisen ja tekemisen taitoja. Nyt hän varmasti ymmärtää olevansa sinulle riesa ja tosiaan takertuu entistä enemmän, tässä on se vaara, että siitä tulee hallaa hänen itsetunnolleen, kun saa koko aja kokea olevansa väärin.
Tarvitsette siis oikeasti apua perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja toimintaan sekä vanhemmuuteen. Lapsi ei ole vääränlainen, hän on vaan teidän toimintanne tuotos.
Vierailija kirjoitti:
Unettomuus vaikuttaa varmasti paljon jaksamiseen, jos se vaivaa. Unettomuushan on sellainen helvetti, että ihmisen jaksaminen elämässä kärsii yleensä pahasti, jos unta ei saa. Ihan riippumatta siitä mikä elämäntilanne on ja onko lapsia tai minkä ikäisiä lapsia ym.
Tää on iso ongelma kyllä. Useampi terapia käytynä, lääkkeet auttaa joskus, mutta ei aina. Jatkuvasti 2 lääkitystä siihen päällä. Ap
Oletko ihan varma? Kuulostaa nimittäin siltä, että sinä et jaksa kovin kauaa tehdä lapsen kanssa hänen toivomaansa asiaa, teet ehkä samalla muuta tai olet poissaoleva. Lapsi kokee yhteyden puutetta ja roikkuu koko loppuillan sinussa vaatimassa jotain.
Suosittelen lukemaan kirjat Hyvän vanhemman salaisuus sekä Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja. Näistä saattaisit saada jotain uutta näkökulmaa teidän arkeen ja ehkä toimivampia tapoja.