En jaksa 2-vuotiasta

Vierailija kirjoitti:

Ap olisiko mahdollista, että tekisit lyhennettyä työviikkoa työssä?  

  

Ja hyvä tuo idea aikaisemmin ikkunaan ja seinään maalaaminen. Olisiko mahdollista tehdä liitutauluseinä mihin lapset voisivat piirtää liiduilla? Ei tarvitse maalata liitutaulumaalilla koko seinää, vaan seinään kiinnittää iso maalattu levy.

On se mahdollista, mutta sitten taas välttämättä ei olisi varaa palkata sitä lastenvahtia enää. Ap

Vierailija kirjoitti:

Eihän leipomuksia tarvitse paistaa, voi ohjata lapsia tekemään kakkutaikina mihin ei tarvita vatkainta. Pieni taikina minkä voivat lopuksi syödä. 6-v oppii sen kohta tekemään ilman opastustasi se pienempi apunaan. 

Juu, tiedän mitä lasten kanssa voi tehdä. En vaan pidä leipomisesta lasten kanssa, enkä askartelusta. Ongelmana on se, että en palaudu töistä enkä lasten kanssa lasten asioiden tekemisistä niin, että voisin nukkua. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä 6-vuotiaan päiväunien nukkumista voi ihan hyvin rajoittaa päiväkodissa. Lapset kuten me aikuisetkin olemme yksilöitä ja toisiin päiväunet vaikuttavat ja toisiin eivät, mitä tulee yöunien sujumiseen. 

 

Meillä on rajoitettu jo 3-vuotiaan päiväunia koska illalla olisi valvonut sitten puoleen yöhön. Päiväkodissa ei ollut ongelmaa asian suhteen, eikä lapsi ollut siellä väsynyt vaikka nukkuikin lyhyemmän pätkän. 4-vuotiaana päiväunet jäivät pois kokonaan. 

Meillä rajoitettiin jo 2-vuotiaan päiväunia, kun ne vaikuttivat öihin. Päiväkodin mielestä yöunet olivat päiväunia tärkeämpiä, eikä lapsen kuulunut olla hereillä enää yhdeksän jälkeen. Rajoittaminen tarkoitti sitä, että lapsi nukutettiin viimeisenä ja hänen annettiin nukkua vain tunti. Toki, jos nukahti itse aiemmin, nii

Lepohetki on meilläkin pakollinen vaikka lapsi ei ole päiväunia nukkunut vuoteen. Silloin lapsi lepää nukkarissa ja vuoteesta saa poistua, kun kaikki päiväunia nukkuvat lapset on nukutettu. Ja ihan kaikkia oikkuja päiväkodissa ei suostuta tekemään mutta on esimerkiksi mahdollista, että annetaan nukkua 30 minuuttia, tunti tai puolitoista. Mutta ihan käytännön syistä vartin unet ei onnistu, koska niille nukkujillekin pitää antaa rauha, eikä siellä voi koko ajan ravata herättämässä lapsia.

Mutta kannattaa nyt mainita asiasta ja kysyä päiväkodissa olisiko mahdollista löytää jokin ratkaisu, jotta saatte tarpeeksi unta yöllä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap olisiko mahdollista, että tekisit lyhennettyä työviikkoa työssä?  

  

Ja hyvä tuo idea aikaisemmin ikkunaan ja seinään maalaaminen. Olisiko mahdollista tehdä liitutauluseinä mihin lapset voisivat piirtää liiduilla? Ei tarvitse maalata liitutaulumaalilla koko seinää, vaan seinään kiinnittää iso maalattu levy.

On se mahdollista, mutta sitten taas välttämättä ei olisi varaa palkata sitä lastenvahtia enää. Ap

 

Pyytäkää apua neuvolasta. Joku perhetyöntekijä voisi olla teille tarpeen eikä maksaisi mitään. Saisit apua myös silloin, kun isä on työmatkoilla ja se aika olisi pyhitetty sinun tarpeillesi. 

Jotenkin Ap kommentit on kummallisia. Ei millään pahalla. 

11 sivua koitettu auttaa sinua toimimaan ja tekemään niin, että jaksaisit touhuta lasten kanssa ja jaksaisit itsekin. Tuntuu että torppaat kaikki hyvät neuvot mitä olet saanut. Joku ei vaan nyt toimi. Miksei se isä tee mitään? Ei kai hän voi olla aina poissa kotoa? Olisi silloin vaikka ulkona lasten kanssa että saisit nukkua. Tai nukuttaisi lapset illalla teidän sänkyyn ja sinä voisit nukkua lastenhuoneessa yksin. 

 

Jotenkin tullut matkan varrella sellainen kutina, että onko tämä provo? Ellei ole niin Ap sinä tarvitset jonkun neuvomaan, että voisit vähän höllätä vaatimustasoasi itseäsi kohtaan. 

Ap, sinä käytännössä nyt sanot, että annat 2-vuotiaan lapsen sanella mitä teidän perheessä iltaisin tehdään. Ymmärrän että olet uupunut etkä nyt näe metsää puilta. Aseta sille lapselle rajoja ja opettele sanomaan ei. Sinä olet aikuinen ja siitä hommasta vastuussa. 

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin Ap kommentit on kummallisia. Ei millään pahalla. 

11 sivua koitettu auttaa sinua toimimaan ja tekemään niin, että jaksaisit touhuta lasten kanssa ja jaksaisit itsekin. Tuntuu että torppaat kaikki hyvät neuvot mitä olet saanut. Joku ei vaan nyt toimi. Miksei se isä tee mitään? Ei kai hän voi olla aina poissa kotoa? Olisi silloin vaikka ulkona lasten kanssa että saisit nukkua. Tai nukuttaisi lapset illalla teidän sänkyyn ja sinä voisit nukkua lastenhuoneessa yksin. 

 

Jotenkin tullut matkan varrella sellainen kutina, että onko tämä provo? Ellei ole niin Ap sinä tarvitset jonkun neuvomaan, että voisit vähän höllätä vaatimustasoasi itseäsi kohtaan. 

 

Olen minä sanonut kiitos monesta kommentista ja joistain neuvoista sanonut kokeilevani niitä. Lähinnä ärsyttävät yrittänyt jättää huomiotta, osaan tuli vastattua hieman kiukkuisesti. Kai minä tällä ketjulla eniten olen kaivannut huomiota, kun eivät läheiseni jaksa enää näitä jatkuvia valitusvirsiä kuunnella. Pitäisi vaan keksiä jonkinlainen parannus tähän arkeen, etten ajaisi itseäni vähän väliä ihan piippuun. Ap

Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat. 

En kaikkea lukenut, viitisen ekaa sivua ja tämän viimeisen. Jos tilanne on nyt kestämätön, ei ole olemassa jotain unelmaratkaisua, joka noin vain olisi pelkkää plussaa. Joskus ne on lapsille näennäisesti ikävämpiä, esim. se päivähoidon pidentäminen, mutta luulen, että ottavat sen mieluummin kuin lopullisesti romahtaneen äidin, joka vain makaa kuukausitolkulla sängyssä (mihin se meni itsellä).

Tyhjästä kupista ei voi kaataa. Jos sulla ei ole itsellä mitään annettavaa, ei ne voi sulta mitään saada. Itselle ensin happimaski. Jne.

Millä lailla sanoitat sen, ettet halua/jaksa leikkiä tai piirtää asiaa x tai y? Mä sanoin ihan pienille jo todella selvästi ettei huvita tai en halua, jos asia oli niin. Niin pienet ei tajua vihjeitä, niille pitää sanoa selvästi. "En halua piirtää virtahepoa, en tykkää virtahepojen piirtämisestä. Mä piirrän nyt kirahvin. Haluutko tän harmaan kynän jos piirrät sen ite?" Ja sit välittömästi alat piirtään tai tekeen sitä mitä sanoit, etkä odota reaktiota.

Sit jos alkaa heittää kyniä ja huutaan "kynät hajoaa sieltä sisältä, älä heitä kun niillä on sit hankala värittää kun ne katkee heti". Jos huutaa, voit sanoo et älä huuda. Itkeminen ei ole vaarallista. Jos sä olet läsnä eikä ole vaaraa, itku on vaan opittu keino saada sut tekeen mitä haluaa. Se kyllä loppuu jos sillä ei sitä halua. Voi sanoa et "sua kauheesti harmittaa kun olisit halunnu et mä piirrän virtahevon". Sit oot tehnyt kaiken mitä siihen voi tehdä. 

Pikku hiljaa se harminsietokyky kasvaa kun 2veellä on mahdollisuuksia sitä harjoitella, tai sit huomaa ettei itkulla saa haluamaa. Käytä korvatulppia. Raivareita on paljon helpompi jaksaa jos ne ei kuulu niin kovaa. Niiden läpi kuuluu puhe ihan hyvin.

Jaksamista! Omat on 12 ja 15, toi päiväkotivaihe on kaikkein hankalin mut samalla ihan häviävän pieni aika sun elämässä, jos elät siihen johonkin odotettuun 80v+. Nyt se on ikuista, mutta kun sen ikuisuuden yli pääsee, tulee perspektiiviä. Pitkät päivät ja lyhyet vuodet on ihan tosi totta.

Ap läheisistäsi et ollutkaan vielä maininnut. Eikö heistä olisi apua? Mummolaan lapset joskus yökylään. Heistä joku remmiin mukaan.  Kohtahan saat varmaan kesäloman joten siltä osin helpottaa ja isäkin varmaan lomailee. 

Huhhuh! Ap ei kyllä sovi yhtään vanhemmaksi! Olen oikeasti pahoillani puolestasi, kun menit pilaamaan elämäsi lisääntymällä. Onneksi itse en tehnyt sitä virhettä. Nautin vapaasta, rennosta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat. 

Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän leipomuksia tarvitse paistaa, voi ohjata lapsia tekemään kakkutaikina mihin ei tarvita vatkainta. Pieni taikina minkä voivat lopuksi syödä. 6-v oppii sen kohta tekemään ilman opastustasi se pienempi apunaan. 

Juu, tiedän mitä lasten kanssa voi tehdä. En vaan pidä leipomisesta lasten kanssa, enkä askartelusta. Ongelmana on se, että en palaudu töistä enkä lasten kanssa lasten asioiden tekemisistä niin, että voisin nukkua. Ap

Tämän saikkupäivän kuitenkin vietit tällä palstalla etkä edes yrittänyt nukkua, niinkö ? Oletko kokeillut melatoniinia ?

Miten puolisosi viettää isä-poika-aikaa, mitä touhuavat ?

Vierailija kirjoitti:

En kaikkea lukenut, viitisen ekaa sivua ja tämän viimeisen. Jos tilanne on nyt kestämätön, ei ole olemassa jotain unelmaratkaisua, joka noin vain olisi pelkkää plussaa. Joskus ne on lapsille näennäisesti ikävämpiä, esim. se päivähoidon pidentäminen, mutta luulen, että ottavat sen mieluummin kuin lopullisesti romahtaneen äidin, joka vain makaa kuukausitolkulla sängyssä (mihin se meni itsellä).

Tyhjästä kupista ei voi kaataa. Jos sulla ei ole itsellä mitään annettavaa, ei ne voi sulta mitään saada. Itselle ensin happimaski. Jne.

Millä lailla sanoitat sen, ettet halua/jaksa leikkiä tai piirtää asiaa x tai y? Mä sanoin ihan pienille jo todella selvästi ettei huvita tai en halua, jos asia oli niin. Niin pienet ei tajua vihjeitä, niille pitää sanoa selvästi. "En halua piirtää virtahepoa, en tykkää virtahepojen piirtämisestä. Mä piirrän nyt kirahvin. Haluutko tän harmaan kynän jos piirrät sen ite?" Ja sit välittömästi a

Uskon kyllä, että helpottaa, etenkin kun tuo 6v on jo sellainen, että hänen kanssaan on ihan mielellään. Toivottavasti vaan en saa täyttä uupumusta ennen sitä. Pitää miettiä, millaisia muutoksia arkeen voisi tehdä. Teini-ikää jne en osaa vielä ajatella, liekö koko yhteiskuntaa olemassa enää silloin. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän leipomuksia tarvitse paistaa, voi ohjata lapsia tekemään kakkutaikina mihin ei tarvita vatkainta. Pieni taikina minkä voivat lopuksi syödä. 6-v oppii sen kohta tekemään ilman opastustasi se pienempi apunaan. 

Juu, tiedän mitä lasten kanssa voi tehdä. En vaan pidä leipomisesta lasten kanssa, enkä askartelusta. Ongelmana on se, että en palaudu töistä enkä lasten kanssa lasten asioiden tekemisistä niin, että voisin nukkua. Ap

Joutuu sitä vaan tekemään asioita joista ei pidä. Yleensä asiat sujuu myös paljon helpommalla kun lapsi saa tehdä mieleisiä asioita, vaikka vanhemmalle se ei olisikaan niin kivaa. Laita lapsille vaikka kylpyhuoneen lattialle astia jossa on vehnäjauhoja ja anna vettä kulhossa niin että saavat sotkea ihan rauhassa ja sekoitella vettä ja jauhoja. 

 

leikkimiseenkin usein riittää se että vähän heiluttaa jotain nukkea tai liikuttaa pikkuautoa matolla. Monesti lapsella leikki lähtee siitä vähän kuin itsekseen sujumaan itsenäisesti ja voi vetäytyä leikistä. Itse monesti ojentelen vaan työkaluja lapselle joka sitten kovasti korjaa jotain leluaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän leipomuksia tarvitse paistaa, voi ohjata lapsia tekemään kakkutaikina mihin ei tarvita vatkainta. Pieni taikina minkä voivat lopuksi syödä. 6-v oppii sen kohta tekemään ilman opastustasi se pienempi apunaan. 

Juu, tiedän mitä lasten kanssa voi tehdä. En vaan pidä leipomisesta lasten kanssa, enkä askartelusta. Ongelmana on se, että en palaudu töistä enkä lasten kanssa lasten asioiden tekemisistä niin, että voisin nukkua. Ap

Tämän saikkupäivän kuitenkin vietit tällä palstalla etkä edes yrittänyt nukkua, niinkö ? Oletko kokeillut melatoniinia ?

Yritin, mutta olo on sellainen, että tiesin, että ei tule onnistumaan. Olen kokeillut ties mitä lääkettä tähän vaivaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, mitäs lisäännyit. Olet itsekäs ja kaikki pitäisi pyöriä sinun ympärilläsi. 

Kuvittelin että yhteiskunta kaipaisi lisää lapsia ja että kunnon ihmisen on hyvä niitä hankkia. Nyt on vähän myöhäistä kauheasti miettiä tätä katumista, se ei auta yhtään. Olen kyllä myös aina pitänyt lapsista, mutta kuvittelin että vanhemmuus jakautuisi tasaisemmin. Ap

Miksi kuvittelit, että yhteiskunta kaipaisi yhtäkään masentuneen, uupuneen naisen ja tunnekylmän miehen ADHD-mukulaa tänne muiden elätettäväksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat. 

Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap

Hankkikaa kotiapulainen, rahalla saa, niin voitte uraanne rakennella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat. 

Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap

Hankkikaa kotiapulainen, rahalla saa, niin voitte uraanne rakennella.

No meillä on 2 kertaa kuussa lapsenvahti, enempään ei riitä. Ap