En jaksa 2-vuotiasta
Mulla on 2 lasta, esikoinen poika 6 ja pienempi tyttö 2. Muistan että esikoisenkin kanssa oli rankkaa, mutta hänen kanssa luettiin paljon. Jaksoi tuntikaupalla kuunnella kirjoja, ja mä jaksan lukea ja jutella kirjoista kyllä miten paljon tahansa. Tämä nuorempi haluaa aina vaan leikkiä, ei suostu kuuntelemaan kirjoja. Haluaa että minä leikin mukana tai piirrän jotain. Ei leiki tai piirrä yksin ollenkaan. Lapset ovat päiväkodissa, mutta olen töiden jälkeen väsynyt ja mies työmatkoilla paljon. Mulla meinaa järki lähteä, kun ei pysty tekemään oikein mitään asioita arkena, jotka tuntuisi itsestä mukavalta tai jotenkin palauttaisi stressistä.
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mitäs lisäännyit. Olet itsekäs ja kaikki pitäisi pyöriä sinun ympärilläsi.
Kuvittelin että yhteiskunta kaipaisi lisää lapsia ja että kunnon ihmisen on hyvä niitä hankkia. Nyt on vähän myöhäistä kauheasti miettiä tätä katumista, se ei auta yhtään. Olen kyllä myös aina pitänyt lapsista, mutta kuvittelin että vanhemmuus jakautuisi tasaisemmin. Ap
Miksi kuvittelit, että yhteiskunta kaipaisi yhtäkään masentuneen, uupuneen naisen ja tunnekylmän miehen ADHD-mukulaa tänne muiden elätettäväksi?
Erittäin hyvä kysymys tietysti. Ei kai se ole itsestäänselvää silti, ettei lapsistamme tulisi nettomaksajia, kun me vanhemmatkin olemme kuitenkin korkeakoulutettuja ja töissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap on saanut päiväänsä edullista hupia satuilemalla tällaisen keissin. Täällä on annettu vaikka millä mitalla erinomaisia vinkkejä, joihin tulee automaattibumerangi. Jos olisi oikeasti tämä tilanne eikä provo, ap olisi jotenkin eri tavalla mukana keskustelussa, ottaen huomioon miten paljon aikaa näihin vastauksiin kuitenkin laittaa. Tai sitten ei millään halua päästää irti tuosta uhrin viitasta. Tilanne on mikä on, ja jotain sille on tehtävä, todella hyviä vinkkejä annettu. Paska on housuissa, nyt se pitää siivota tai sitten jatkaa elämää se haiseva muhkura pöksyissä. Ja siis haiskahtaa kyllä erityisesti myös tuo "mutku ei se taapero halua tehdä mitään mitä mä haluan".
Kyllä mä ihan oikea ihminen olen, olen vaan väsynyt ja masentunut, eikä kukaan läheinen jaksa enää mun valitusta kuunnella näistä asioista. Ap
Jos perheneuvolasta pyytäisi apua? Sieltä voidaan tulla esim kotiin ja kartoittaa tilannetta ja antaa ohjeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat.
Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap
Nyt se lusikka kauniiseen käteen ja myönnät missä se ongelma oikeasti on. Sinun urasi kärsii sen takia, että sinulla on ongelmia, masennusta ja unettomuutta. Se ei ole miehesi tai lastesi vika. Vaikka miehen ja lapset poistaisi elämästäsi, voisit olla yhtä kuormittunut.
Sinä joudut tekemään kompromisseja oman hyvinvointisi takia. Oli sukupuoli mikä tahansa, niin jos terveys pettää, niin ura jää toiseksi. Tai ainakin pitäisi jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen isä on?
Töissä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos perheneuvolasta pyytäisi apua? Sieltä voidaan tulla esim kotiin ja kartoittaa tilannetta ja antaa ohjeita.
Tätä on ap:lle ehdotettu monesti mutta ohittaa sen joka kerta. Tämä olisi kuitenkin kaikkein hyödyllisin vinkki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat.
Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap
Nyt se lusikka kauniiseen käteen ja myönnät missä se ongelma oikeasti on. Sinun urasi kärsii sen takia, että sinulla on ongelmia, masennusta ja unettomuutta. Se ei ole miehesi tai lastesi vika. Vaikka miehen ja lapset poistaisi elämästäsi, voisit olla yhtä kuormittunut.
Sinä joudut tekemään kompromisseja oman hyvinvointisi takia. Oli
No jaa, en minä ole päivääkään ollut mielenterveyssaikulla tai töistä pois näiden asioiden takia ennen tätä päivää. En varsinkaan silloin, kun minulla ei ollut lapsia. Eikä vointini olisi tällainen, jos en lapsista olisi niin paljon yksin vastuussa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perheneuvolasta pyytäisi apua? Sieltä voidaan tulla esim kotiin ja kartoittaa tilannetta ja antaa ohjeita.
Tätä on ap:lle ehdotettu monesti mutta ohittaa sen joka kerta. Tämä olisi kuitenkin kaikkein hyödyllisin vinkki.
Voisi kai sitä. Pelkään vaan, että heillä ei ole resursseja hoitaa suht hyvin rahallisesti pärjäävien ihmisten lapsia veronmaksajien rahoilla. Meillä kuitenkin on se mahdollisuus että palkataan lapsenvahti silloin tällöin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat.
Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap
Nyt se lusikka kauniiseen käteen ja myönnät missä se ongelma oikeasti on. Sinun urasi kärsii sen takia, että sinulla on ongelmia, masennusta ja unettomuutta. Se ei ole miehesi tai lastesi vika. Vaikka miehen ja lapset poistaisi elämästäsi, voisit olla yhtä kuormittunut.
Sinä joudut te
Silti sanot, ettet palaudu töistä. Töistä pitäisi pystyä palautumaan työpäivän aikana. Jos se jää aina työpäivän jälkeiseen aikaan, niin loppuunpalaminen on ovella. Tästä olisi hyvä jutella työpaikalla.
Kyllä yksinhuoltajatkin pärjää, sinä et sitä kuitenkaan ole.
Kiitoksia kuitenkin kaikille kommenteista ja näkökulmista, kyllä tästä jäi paljon hyviä vinkkejä, mitä voisi tehdä. Ja etenkin hieman huomiota ja seuraa, lohtua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä yksinhuoltajatkin pärjää, sinä et sitä kuitenkaan ole.
Kyllä, ja sehän tässä painaakin, että minulla on kaikki tosi hyvin, enkä meinaa pärjätä ollenkaan. Ap
Meillä oli hieman sama tilanne. 2-vuotias ei välttämättä vielä ohjaudu itse leikkiin. Kyllä muistan kun yritin taikinaa tehdä toisella kädellä ja toisella leikkiä. Leikkitaidot alkoivat vahvistua vasta 3-vuotiaana. Joten on ihan mahdollista, että tilanne uuvuttaa. Perheneuvolasta käytiin meillä ja sieltä sai kyllä tukea. Mutta se ilta on lähtökohtaisesti kyllä järjestettävä niin että se aika on lapselle. Ruoat kannattaisi tehdä etukäteen jossain kohtaa. Jos toinen vanhempi on mukana niin kyllä häneltäkin voi vaatia jotain.
Ei se nyt niinkään voi mennä, että toinen vanhempi vain (vapaa)matkustaa eikä ole koskaan kotona ja päästä toista omiin menoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perheneuvolasta pyytäisi apua? Sieltä voidaan tulla esim kotiin ja kartoittaa tilannetta ja antaa ohjeita.
Tätä on ap:lle ehdotettu monesti mutta ohittaa sen joka kerta. Tämä olisi kuitenkin kaikkein hyödyllisin vinkki.
Voisi kai sitä. Pelkään vaan, että heillä ei ole resursseja hoitaa suht hyvin rahallisesti pärjäävien ihmisten lapsia veronmaksajien rahoilla. Meillä kuitenkin on se mahdollisuus että palkataan lapsenvahti silloin tällöin. Ap
Niitä resursseja on. On paljon halvempaa auttaa perheitä silloin kun ongelmat ovat pieniä ja tarpeet esimerkiksi lepohetkiä kuin odottaa, että ne lapset oireilevat ja tarvitaan vaikkapa sijoitusta. Sinäkin olet arjessa paljolti yksinhuoltajana ilman turvaverkkoja, joten olet avun varmasti ansainnut oli tulotasosi mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se osa-aikainen työ olisi? Sanoit ettei olisi silloin varaa lastenhoitajaan, mutta ethän silloin sitä tarvitsekaan kun saisit omaa aikaa sillä aikaa kun et olisi työssä ja lapset olisivat päikyssä. Silloin voisit tehdä mitä itse haluat.
Tarvittaisiin tietysti myös parisuhdeaikaan, koska ei meillä ole muuta hoitajaa. Lisäksi kyllä se ärsyttäisi, että minun ura kärsii ja mies sen kun reissaa ja etenee. Naisen on aina oltava se kompromissien tekijä. Ap
Nyt se lusikka kauniiseen käteen ja myönnät missä se ongelma oikeasti on. Sinun urasi kärsii sen takia, että sinulla on ongelmia, masennusta ja unettomuutta. Se ei ole miehesi tai lastesi vika. Vaikka miehen ja lapset poistaisi elämästäsi, voisi
Miten käytännössä töistä palaudutaan töissä? Tauoilla ja lounaalla? Aika normi minusta, että asiantuntijatöistä on päivän jälkeen väsynyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten 2-vuotias esittää vaatimuksen ?
Itkemällä aina kun en tee sitä mitä halutaan. Ja minä tietenkin lohdutan koska niin kuuluu tehdä. Aika vaikea nauttia vaikka oman biisin kuuntelusta tai laulamisesta kun toinen itkee siihen päälle. Ap
Hän siis kiukuttelee itkemällä jos ei saa tahtoaan periksi ja sillä itkulla sinä annat hänelle aina kaikki periksi? Olet tainnut opettaa lapsellesi, miten äidin saa tottelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos perheneuvolasta pyytäisi apua? Sieltä voidaan tulla esim kotiin ja kartoittaa tilannetta ja antaa ohjeita.
Tätä on ap:lle ehdotettu monesti mutta ohittaa sen joka kerta. Tämä olisi kuitenkin kaikkein hyödyllisin vinkki.
Voisi kai sitä. Pelkään vaan, että heillä ei ole resursseja hoitaa suht hyvin rahallisesti pärjäävien ihmisten lapsia veronmaksajien rahoilla. Meillä kuitenkin on se mahdollisuus että palkataan lapsenvahti silloin tällöin. Ap
Ei siellä rahoja kyselty. Tärkein kriteeri oli se, että pyysivätkö vanhemmat itse sieltä apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä lapsen isä on?
Töissä. Ap
Miten pitkää päivää isä tekee kun ei hänestä ole apua?Ja mitä hän tekee kun sanoit, että olette ihan hyvätuloisia? Miten isä(kään) ei voi yhtään joustaa?
Entä ne mummot ym? Kai sinulla on ystäviäkin keitä voisit tavata ja mennä vaikka kahvittelemaan?
Ap on saanut päiväänsä edullista hupia satuilemalla tällaisen keissin. Täällä on annettu vaikka millä mitalla erinomaisia vinkkejä, joihin tulee automaattibumerangi. Jos olisi oikeasti tämä tilanne eikä provo, ap olisi jotenkin eri tavalla mukana keskustelussa, ottaen huomioon miten paljon aikaa näihin vastauksiin kuitenkin laittaa. Tai sitten ei millään halua päästää irti tuosta uhrin viitasta. Tilanne on mikä on, ja jotain sille on tehtävä, todella hyviä vinkkejä annettu. Paska on housuissa, nyt se pitää siivota tai sitten jatkaa elämää se haiseva muhkura pöksyissä. Ja siis haiskahtaa kyllä erityisesti myös tuo "mutku ei se taapero halua tehdä mitään mitä mä haluan".