Silloin kun olit lapsi, mitä vanhempasi tekivät illalla töiden jälkeen?

Joskus ryyppäsivät ja silloin eivät tehneet mitään järkevää. Muutoin kotiruokaa, tv, ja varmaan jtn isän projekteja. 

Äiti raivosi kun teki niin paljon kotitöitä, muttei silti osannut niitä delegoida. Isä alkoi vanhemmiten vasta vihamieliseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Minun äiti joi viinaa yleensä töiden jälkeen ja pian sillä ei ollutkaan töitä. Sitten isä lähti ja erosivat ja äiti löysi jonkun miehen ja juominen oli jokapäiväistä. Meinasin joutua lastenkotiin mutta siellä ei ollut tilaa joten sain sossusta asunnon ja muutin siihen yksin 15 vuotiaana.

Onpa ikävä kuulla. Toivottavasti Sinulla on nykyään kaikki hyvin :(

Eivät ainakaan tehneet mitään lasten kanssa. Äiti teki ruokaa ja isä luki lehteä tai katsoi uutisia ja käski lasten pitää turpansa kiinni. Tai sitten olivat omissa harrastuksissa ja jättivät minut illaksi yksin isoon omakotitaloon missä pelkäsin ja koin yksinäisyyttä. Isompi sisko oli jossain kavereiden kanssa vaikka hänen piti olla minun kanssa. Ikäviä kokemuksia jotka muistan vieläkin. Siellä sitten parhaani mukaan koitin viihtyä siihen ilta klo 22 kun vanhemmat tulivat kotiin kinkereistään. Olivat hyvin toimeentulevia, mutta henkisesti jäin yksin. Olen sitä vielä tänäkin päivänä ja koen helposti huonommuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei pienintäkään muistikuvaa, ei siis minkäänlaista.

Isäni oli väkivaltainen alkoholisti joka teki kai "uransa" kaikenlaisissa hanttihommissa mm rautateillä (mutta mitään säänn päivittäistä työtä en häneltä muista) ja äitini oli teini minit saadessaan ja ensimm 10 elinvuottani olivat väkivaltaa, pelkoa ja alkoholia. Muistikuvia ehkä 5-10kpl joista niistäkin suurin osa kamalia.

Onpa tosi ikävä kuulla. Toivottavasti elämässäsi on nykyään kaikki hyvin ,:(

Minun isäni kävi syömässä ja seuraavan kerran näin hänet yleensä puoli ysin uutisten aikaan. Äitini touhusi kaikenlaista kotona. Siivosi, katseli televisiota, jutteli ystävien kanssa puhelimessa teki pihahommia, jutteli meidän lasten kanssa ja oli kaikin tavoin läsnä meille lapsille. 

Isästä tosiaan muista lähinnä poissaolon ja äidistäni läsnäolon. Erosivat, kun olin aikuistumassa ja myöhemmin isäni oli syyttänyt äitiäni siitä, että äitini muka oli kasvattanut meidät lapset vain itselleen...

Vierailija kirjoitti:

Eivät ainakaan tehneet mitään lasten kanssa. Äiti teki ruokaa ja isä luki lehteä tai katsoi uutisia ja käski lasten pitää turpansa kiinni. Tai sitten olivat omissa harrastuksissa ja jättivät minut illaksi yksin isoon omakotitaloon missä pelkäsin ja koin yksinäisyyttä. Isompi sisko oli jossain kavereiden kanssa vaikka hänen piti olla minun kanssa. Ikäviä kokemuksia jotka muistan vieläkin. Siellä sitten parhaani mukaan koitin viihtyä siihen ilta klo 22 kun vanhemmat tulivat kotiin kinkereistään. Olivat hyvin toimeentulevia, mutta henkisesti jäin yksin. Olen sitä vielä tänäkin päivänä ja koen helposti huonommuutta ja hylätyksi tulemisen pelkoa. 

Piti lisäämäni tähän, että joinakin iltapäivinä kuskasivat minut minun omaan harrastukseen mutta teininä tämäkin jäi. Äiti oli ihana kun olin pieni, hän luki minulle iltaisin. Sen muistan aina.Isä oli julma ja äkkipikainen mutta ei väkivaltainen.

Auttoivat lapsia läksyissä, tekivät ruokaa, juttelivat ,lukivat sanomalehtiä, katsoivat telkusta "Alfred Hitchcock esittää" ja "Peyton Place"a kunhan olivat saaneet lapset unten maille.

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni kävi syömässä ja seuraavan kerran näin hänet yleensä puoli ysin uutisten aikaan. Äitini touhusi kaikenlaista kotona. Siivosi, katseli televisiota, jutteli ystävien kanssa puhelimessa teki pihahommia, jutteli meidän lasten kanssa ja oli kaikin tavoin läsnä meille lapsille. 

Isästä tosiaan muista lähinnä poissaolon ja äidistäni läsnäolon. Erosivat, kun olin aikuistumassa ja myöhemmin isäni oli syyttänyt äitiäni siitä, että äitini muka oli kasvattanut meidät lapset vain itselleen...

Ai niin, ihan unohdin. Äitini myös kuljetti meitä lapsia koko ajan esim. harrastuksiin, jne. Tämä oli 80 -luvun maaseudulla vielä melko harvinaista. Siis se, että äidilläni oli ajokortti, oma auto ja halu kuskata meitä lapsia. 

Näitä muistoja, kun tässä kirjoittelen, niin en voi muuta todeta kun, että äitini teki lapsuudestani kyllä onnellisen. Minulla on ikävä sinua äiti!

Jaa-a. Isä teki ruoan ja syötiin kaikki neljä (isä äiti minä ja veli) saman pöydän ääressä. Ilman puhelimen näpräilyä vaan seurustellen: kuulumisia vaihtaen ja ajankohtaisista asioista keskustellen. Isä käytti koiran välillä pitkilläkin lenkeillä lähimetsässä, äiti pyykkäsi, jne. Illalla kai molemmat katsoivat televisiota: isä "taivaskanavia" (ei uskovaisten ohjelmia kuitenkaan) eli satelliitti tv:n kautta ulkomaisia elokuvia, sarjoja, jne. (oletettavasti). Äiti taasen katsoi omassa huoneessaan videokasetille tallennettuja Teho-osasto jaksoja, Salattuja elämiä, ym. Siideriä tai olutta juoden, niin kuin hänellä oli tapana. 

Onneksi eivät riidelleet, tms. oikeastaan ikinä. Aina osasivat yleensä olla rauhassa keskenään ja meidän lasten läsnä ollessa sulassa sovussa. Tästä kai olen itse näin kolmekymppisenä aikuisena oppinut suhteellisen terveitä parisuhdetaitoja. Toivottavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun isäni kävi syömässä ja seuraavan kerran näin hänet yleensä puoli ysin uutisten aikaan. Äitini touhusi kaikenlaista kotona. Siivosi, katseli televisiota, jutteli ystävien kanssa puhelimessa teki pihahommia, jutteli meidän lasten kanssa ja oli kaikin tavoin läsnä meille lapsille. 

Isästä tosiaan muista lähinnä poissaolon ja äidistäni läsnäolon. Erosivat, kun olin aikuistumassa ja myöhemmin isäni oli syyttänyt äitiäni siitä, että äitini muka oli kasvattanut meidät lapset vain itselleen...

Ai niin, ihan unohdin. Äitini myös kuljetti meitä lapsia koko ajan esim. harrastuksiin, jne. Tämä oli 80 -luvun maaseudulla vielä melko harvinaista. Siis se, että äidilläni oli ajokortti, oma auto ja halu kuskata meitä lapsia. 

Näitä muistoja, kun tässä kirjoittelen, niin en voi muuta todeta kun, että äitini teki lapsuudestani kyllä onnellisen.

Äidit :> . Minun äiti luki minulle ja vei vaikka keräämään yrttejä kesällä ja sieneen. Isä vei ehkä kerran kalaan,koska olen tyttö,mutta muuten oli ankara ja poissaoleva. Tämä oli 80- luvulla. Minullakin on äitiä ikävä. :(

Jotain kotitöitä. Ensin laittoivat ruokaa, yhteisen aterian jlk äiti jäi tiskaamaan ja siistimään keittiötä. Isä teki yleensä jotain muita kotihommia. Jossain vaiheessa avattiin telkka ja katsottiin sitä yhdessä. Äiti keitti vielä iltakahvit. Joskus kävi vieraita, joskus me vierailtiin jossain. Isompana en enää lähtenyt mukaan.