Silloin kun olit lapsi, mitä vanhempasi tekivät illalla töiden jälkeen?

Olivat iloisia kun olin paljon yökylässä kaverin luona,

saivat nauttia alkoholia ja toisiaan.

Inhosin olla kotona, koska äitini ei hyväksynyt minua mitenkään koskaan.

Biologinen isäni soitti aina vain kännissä, selitti olevansa jokin Läänin lääkäri, ylikonstaapeli jne

lopulta oli niin sekaisin että kyseli seksielämästäni. Siihen loppui vastailuni, kun olin vailla vain rahaa, itse ensin rahoja tyrkyttäen.

Iso isät kuoli, toinen hukassa jossain etelä ruotsissa. 

Isoäitini myös inhosi minua haukkui, toinen isoäiti dementoitui. Sisko syntyi 17v myöhemmin, hän oli lellikki.

En tuntenut turvallista lapsuutta. enkä minkäänlaista hyväksyntää. Elämä ollut melko pazkaa itselläkin itseni kanssa, 

vaikka yritän parhaani. Olen kuullut että nämä olisi sukupolvien sotatraumoja monilla.

Vierailija kirjoitti:

Tekivät ruokaa, siivottiin yhdessä pihatöitä ja oman yrityksen kirjanpitoa ym. asioita. Katsoivat uutiset, urheilut ja luonto-ohjelmat ja pelattiin lautapelejä. Käytiin mökillä, kalastettiin ja paistettiin makkaraa, saunottiin ja kuljettiin metsässä, telttailtiin. Usein meillä oli vieraita, joita kestittiin ja seurusteltiin. Sukulaiset tuli lomille meille ja itsekin kylästeltiin paljon. Tämä oli 70-80-lukua.

Ai noita kaikkia teitte vanhempien päästyä töistä arki-iltoina? Telttailemassa, kuljeskelemassa metsässä,mökillä.....?

Isä ja äiti nussivat aina töiden jälkeen.

Töiden jälkeen katsoivat senaikaista ruutua, telkkaria. Iltaisin lueskelivat sängyssä. Ruoka meillä tehtiin itse, ei oikeastaan koskaan syöty eineksiä.

Äiti kävi kävelyllä tai jumpassa naapurin rouvan kanssa, luki kirjoja, virkkasi tai leipoi. Isä oli yrittäjä ja aina töissä. 

Äiti teki aamu- ja iltanavetan välillä ruokaa ja siivosi. Isä nukkui tai rassasi autoa. Iltanavetan jälkeen katsoivat telkkaria.

Isä teki töitä, äiti kotitöitä, katsoivat telkkaria. Me lapset leikittiin, luettiin, oltiin kavereiden kanssa, ulkona tai harrastuksissa. Tvstä tuli pari kolme hyvää ohjelmaa viikossa. 

Koko perhe vanhemmat mukaanlukien harrasti liikuntaa. Kesällä suunnistettin ja talvella hiihdettiin. Myös omakotitalon piha- ja kotitöihin meni melko paljon aikaa, usein oli joku remontti jossain puolella työn alla.

Olivat baarissa, lähes aina, arki-iltoinakin. Muistan että jos haluttiin puhua äidille niin piti soittaa sinne baariin ku ei ollu vielä kännyköitä. 

Vierailija kirjoitti:

Ajatelkaa kuinka turhia kaikkien elämät on/oli. Töitä, lapsia, ruokaa, kirjan lukemista, puhelimessa jankutusta, perheriitoja ja kotitöitä. Ei ole hääviä.

Eipä se sen kummoista ole nytkään. 

Kävivät saunassa ja sitten nukkumaan. Eläinten hoitamisen, lypsyjen ym jälkeen olivat jo aika uupuneita ja iltakin jo pitkällä. Jos aikaa oli., äiti teki käsitöitä ja isä korjasi milloin mitäkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olivat yleensä aika pitkään töissä, meillä oli arkena lastenhoitaja siksi koulupäivien jälkeen auttamassa läksyjen kanssa ja pitämässä vahtia. 

Yleensä isä luki sanomalehden ja katsoi puoli yhdeksän uutiset, jos oli jotain pihahommia niin sitten he toki tekivät ne ensin. Äiti teki joinain iltoina ruokaa valmiiksi seuraaville päiville, välillä luki. 

 

Mikä vtun lastenhoitaja?  😅

 

Minullakin oli lastenhoitaja ollessani pieni 1960-luvulla.   Äitini oli virkanainen ja isänikin teki melko pitkiä työpäiviä. Meillä luettiin paljon, pelattiin pelejä, vietettiin harmonista perhe-elämää.  

Äiti teki käsitöitä isän kanssa.

Hakivat meidät hoitopaikasta n , klo 16.30-17.00. Äiti oli käynyt töistä tullessa kaupassa ja isä haki hoitopaikasta. Söimme, me lapset lekottelimme, leikimme ja vanhemmat katsoi telkkaria. Talvella saatoimme käydä luistelemassa koko perhe. Isä kuskasi jumppaharrastukseen. Soittotunti oli koulupäivän jatkeena ja alle kouluikäisenä soitonope kävi kotona , kunnäidillä oli vp viikolla ( oli lau töissä.)

Ei äiti ja isä lähteneet minnekkään iltaisin yksin. Perheen kanssa ulkoiltiin  sään ja vuodenaikojen mukaan.

Telkkua. Kotitöitä ja esim. polttopuu ja pihahommia. Ja molemmat myös lukivat iltaisin. Välillä tosin minullekkin, silloin kun en vielä itse osannut. Hämärästi muistan asian. 

Ei kovin paljon leikitty. Se on aika tuore vaatimus vanhemmuudessa, että vanhemman pitäisi muksun kanssa leikkiä ja olla läsnä. 

Kotitöitä ja telkkaria. Ei kummallakaan mitään vaarsinaisia harrastuksia ollut.

Isä oli komennushommissa joten en tiedä, varmaan teki ruokaa, söi ja lepäsi. Äiti teki meille ruokaa, tiskasi, käsitöitä, talvella lämmitti, kävi hiihtämässä. Vkl siivosimme, joskus kävimme kaupungissa koska isä oli kotona ja vei meidät autolla, asuimme maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olivat yleensä aika pitkään töissä, meillä oli arkena lastenhoitaja siksi koulupäivien jälkeen auttamassa läksyjen kanssa ja pitämässä vahtia. 

Yleensä isä luki sanomalehden ja katsoi puoli yhdeksän uutiset, jos oli jotain pihahommia niin sitten he toki tekivät ne ensin. Äiti teki joinain iltoina ruokaa valmiiksi seuraaville päiville, välillä luki. 

 

Mikä vtun lastenhoitaja?  😅

 

Miksi haluat brassailla tietämättömyydelläsi? Se on itse asiassa aika noloa. t. bystander

Jos lapsia ei kuskattu harrastuksiin, niin katottiin telkkaria. Nykyajan kännykkä ja tietokone oli entisvanhaan vanha kunnon televiissori. Sitä sitten katsottiin. Tuli iltalehden välissäkin joku tv-liite. Se oli niin merkittävä juttu että mitä sieltä minäkin päivänä tuli.

Minä olen näitä 1970-luvun avainlapsia jotka oppivat tekemään kaiken itse ja organisoimaan vapaa-aikansa kavereiden kanssa. Koulusta kotiin omalla avaimella tyhjään kämppään jossa laitoin välipalaa ja tein läksyt. Sitten kavereiden kanssa koulun kentälle pelaamaan pesä- tai jalkapalloa ja talvella lätkää. Tai sitten vaan ajeltiin fillarilla ja rymyttiin metsissä.

Vanhemmat tulivat neljän jälkeen kotiin ja laittoivat päivällistä viideksi. Kaikki menivät ruokailun ajaksi omiin koteihinsa. Vanhemmat remontoivat vanhaa omakotitaloa ja tekivät pihatöitä tai sama kuvio kesämökillä. Illalla istuttiin usein katsomassa samoja ohjelmia televisiosta. Vanhemmat myös vierailivat säännöllisesti sukulaisten ja tuttaviensa luona ja ne kävivät vastaavasti meillä. Ennen kännyköitä toisessa kaupungissa asuvat sukulaisetkin saattoivat törmätä paikalle illalla kun olivat täällä päin liikkeellä ja se oli ihan normaalia.