Lue keskustelun säännöt.
Miksi 40-50-luvulla syntyneet eivät aikoinaan varautuneet syntyvyyden laskusta seuraaviin ongelmiin?
25.05.2025 |
Ihan vilpittömästi kysyn. Olen itse 90-luvulla syntynyt, 50-luvulla syntyneiden vanhempien lapsi, minulla on 1 sisarus. Vanhempieni ikäpolvella oli vielä monta sisarusta. Vanhemmillani on vain 2 lasta. Vanhempien sisaruksistakaan kenelläkään ei ole kahta lasta enempää, osa on lapsettomia. Tilanne on aika tavallinen eli 40-50-luvulla syntyneet eivät itse tehneet tarpeeksi lapsia kattamaan laskevaa syntyvyyttä. Sitten on syyllistetty meitä, että miksi me emme paikkaa syntyvyyttä (emme me voi takautuvasti paikata sitä ongelmaa, että nykyisissä pari-kolmekymppisissä ei ole tarpeeksi synnytysikäistä porukkaa).
Syntyvyyden lasku ei ole mikään viime vuosien juttu, vaan on ollut jo vuosikymmeniä tiedossa, ettei uusia veronmaksajia synnytetä tarpeeksi. Miksi tähän ei ole reagoitu? Samaan aikaan isot ikäluokat ovat maksaneet pieniä eläkemaksuja ja eläkemaksuja on nostettu heidän lastensa kohdalla. Minäkin maksan kuukaudessa yli tonnin veroja ja erilaisia eläkemaksuja, vaikka tuskin tulen itse näkemään eläkettä sitten aikanaan, kun 70 v iässä saan jäädä eläkkeelle.
Monet asiat yhteiskunnassa ovat rapautuneet, kun nykyään ei ole tarpeeksi varaa. Edes perusasiat, kuten lasten ja nuorten koulutus, terveydenhuolto, julkinen infra ja muu ei ole kunnossa. Palveluita on lakkautettu ja lopuissakin hinnat on nousseet. Siinä missä ennen taksikuski-sairaanhoitaja-pariskunta sai hyvin ostettua omakotitalon isostakin kaupungista, ei nykyisin siihen ole varaa enää samalla koulutustasolla. Ihan suoraan voin myöntää, että minun lapsuudenperheessäni oli leveämpi elintaso kuin minulla nykyään, vaikka olen korkeakoulutettu ja säännöllisissä töissä.
Kun olin koululainen, niin joka paikassa hoettiin, miten suurten ikäluokkien eläköityessä töitä riittää. Tämä ei pitänyt lainkaan paikkaansa. 2008 alkanut lama iski niin, että monet suurten ikäluokkien työpaikat lakkautettiin ja työt jaettiin jäljelle jääneille. Työelämässä tahti on kiristynyt aivan hirveästi viimeisen vuosikymmenen aikana, osa taas ei pääse töihin ollenkaan. Aina verrataan tätä tilannetta 90-luvun lamaan, mutta ysärin lama kesti muutaman vuoden ja nykyistä huonoa aikaa on jatkunut jo 17 vuotta.
Miksi aiemmat sukupolvet eivät reagoineet syntyvyyden laskusta seuraaviin ongelmiin? Miksi halusivat omille lapsilleen huonomman osan?
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
"inä sekoitat nyt kaksi asiaa a) eläkkeiden kertymisen ja b) rahastojen tuoton. Eläkkeet kertyvät eri aikoina eri säännöillä ja säännökset ovat suosineet tiettyjä ikäluokkia. Siksi he saavat enemmän kuin ovat maksaneet, jos elävät tarpeeksi pitkään. Rahastojen tuotot eivät vaikuta niihin."
Ahaa. Yleensä täällä kerrotaan ettei jälkipolvet maksa suurten 1940-1950 lukujen ikäluokkien eläkkeitä vaan rahastojen tuotot. Mutta nyt tuotot eivät sitten olekaan suhteessa maksettaviin eläkkeisiin kun 1970-1980 lukujen ikäluokat eläköityvät. No mihin ne tuotot sitten meni?
Mitä ihmettä nyt selität. Tuottoja tule koko ajan ja kuten kerroin viime vuonna rahastot kasvoivat 20 miljardia ja arvo on nyt 275 miljardia.
Mutta silloin, kun työeläkejärjestelmä luotiin, rahasto oli 0 ja kuitenkin samalla piti jo ruveta maksamaan eläkkeitä.
Jos tuotot pysyisivät nyt ennallaan, 10 vuodessa rahasto kasvaa 475 miljardiin. Ja todennäköisesti tuotot kasvavat samassa suhteessa, joten kertymä voi olla enemmänkin.
Jossain vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa pelkillä tuotoilla voidaan maksaa eläkkeet. Nyt siihen on vielä matkaa.
Mutta Suomessa tosiaan eläke määräytyy työtulojen ja työvuosien perusteella eivätkä eläkkeet pienene, vaikka eläkerahastojen tuotot olisivat jonain vuonna pienempia. Eivät myöskään nouse, vaikka tuottoja olisi enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"inä sekoitat nyt kaksi asiaa a) eläkkeiden kertymisen ja b) rahastojen tuoton. Eläkkeet kertyvät eri aikoina eri säännöillä ja säännökset ovat suosineet tiettyjä ikäluokkia. Siksi he saavat enemmän kuin ovat maksaneet, jos elävät tarpeeksi pitkään. Rahastojen tuotot eivät vaikuta niihin."
Ahaa. Yleensä täällä kerrotaan ettei jälkipolvet maksa suurten 1940-1950 lukujen ikäluokkien eläkkeitä vaan rahastojen tuotot. Mutta nyt tuotot eivät sitten olekaan suhteessa maksettaviin eläkkeisiin kun 1970-1980 lukujen ikäluokat eläköityvät. No mihin ne tuotot sitten meni?
Mitä ihmettä nyt selität. Tuottoja tule koko ajan ja kuten kerroin viime vuonna rahastot kasvoivat 20 miljardia ja arvo on nyt 275 miljardia.
Mutta silloin, kun työeläkejärjestelmä luotiin, rahasto oli 0 ja kuitenkin samalla piti jo ruveta maksamaan eläkkeitä.
Jo
No eihän meillä sitten mitään hätää ole. Lasketaan eläkemaksut 1980-luvun tasolla ihan kilpailukyvyn nimissä.
Eläkerahasto alettiin kerätä varautumisena suurten ikäluokkien eläköitymiseen. Nyt alkaa olla selvää, että niihin ei tarvitse koskea ennen kuin he kaikki ovat mullan alla. Sen sijaan rahastoja pitää edelleen kasvattaa, että joskus vuodesta 2060 eteen päin tämän hetkisille kolme-nelikymppisille voitaisiin maksaa eläkkeitä.
Musta jotenkin tuntuu, että meille 70-lukulaisille sysätään vastuu kerätä eläkerahastoa niin menneille kuin tuleville sukupolville. Eläkemaksuni on 8,65% palkasta. Isälläni se oli enimmillään 5,4%.
Nuoremmilla eläkemaksua varmaankin lasketaan taas tuonne vitosen pintaan, koska me 70-lukulaiset ollaan näillä näkymin vielä lyhytikäisempiä kuin isot ikäluokat. Vaikka kuinka moni nuoruuden tuttavani on kuollut (mm. sydänkohtaus, aivoinfarkti, syöpä), tai saanut aivoinfarktin ja toistaiseksi elossa. Samoin on jos mitä tekoniveltä.
Vierailija kirjoitti:
Musta jotenkin tuntuu, että meille 70-lukulaisille sysätään vastuu kerätä eläkerahastoa niin menneille kuin tuleville sukupolville. Eläkemaksuni on 8,65% palkasta. Isälläni se oli enimmillään 5,4%.
Nuoremmilla eläkemaksua varmaankin lasketaan taas tuonne vitosen pintaan, koska me 70-lukulaiset ollaan näillä näkymin vielä lyhytikäisempiä kuin isot ikäluokat. Vaikka kuinka moni nuoruuden tuttavani on kuollut (mm. sydänkohtaus, aivoinfarkti, syöpä), tai saanut aivoinfarktin ja toistaiseksi elossa. Samoin on jos mitä tekoniveltä.
Olet siis syntynyt 1970-72.
Korkeampi maksuprosentti 53-62-vuotiaille on ollut käytössä vuodesta 2005 alkaen. Siihen liittyy myös korkeampi eläkkeen kertymäprosentti.
Tämän vuoden jälkeen tuo poistuu, joten 70-lukulaisia se ennätä kovin montaa vuotta koskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musta jotenkin tuntuu, että meille 70-lukulaisille sysätään vastuu kerätä eläkerahastoa niin menneille kuin tuleville sukupolville. Eläkemaksuni on 8,65% palkasta. Isälläni se oli enimmillään 5,4%.
Nuoremmilla eläkemaksua varmaankin lasketaan taas tuonne vitosen pintaan, koska me 70-lukulaiset ollaan näillä näkymin vielä lyhytikäisempiä kuin isot ikäluokat. Vaikka kuinka moni nuoruuden tuttavani on kuollut (mm. sydänkohtaus, aivoinfarkti, syöpä), tai saanut aivoinfarktin ja toistaiseksi elossa. Samoin on jos mitä tekoniveltä.
Sinun tuttavien perusteella ei lasketa ikäluokkasi keskimääräistä odotettavissa olevaa elinikää.
Elinikä on noussut melko suoraviivaisesti 1900-luvun alusta lähtien. Pari vuotta sitten tuli pieni notkahdus alaspäin, mutta se kääntyi nopeasti takaisin nousuun.
Ja nykyiset eläkeläiset eivät ole omaa kiintiötään vielä kuluttaneet kun sama matkustelu ja ostohysteria jatkuu?
Juujuu, köyhät eläkeläiset jne. Ei tässä heistä puhutakaan, koko tässä keskustelussa. Tässä puhutaan siitä kultapossukerhosta jonka runsasta eustusta ei voi olla huomaamatta joka kerran kun lentokentän läpi kuljen työmatkoillani, tai kipaisen kahvilassa,tavaratalossa, kodinkoneliikkeessä tai vaikka hiihtolomalla Rukan palveluissa.
Mikäpä parempi tapa pelastaa ilmasto kuin pitää kahta tai kolmea asuntoa samaan aikaan. Jos et usko niin katsopa huvikseen tilastot suomalaisten vapaa-ajan kiinteistö- ja osakeomistuksista.